Voiko ydin­ase­valtio tehdä mitä tahansa heikommilleen?

Rajoitetun sotilaallisen väliintulon mahdollisuus kasvaa, kun Putin murhauttaa veljeskansansa siviilejä – pahimmillaan se sytyttää maailmansodan, parhaimmillaan estää siviilien joukkotuhon, kirjoittaa HS:n toimittaja Vesa Sirén Pallon liikkeet -kolumnissaan.

12.3. 2:00 | Päivitetty 12.3. 9:13

Venäjän presidentti Vladimir Putin määräsi kesken hyökkäyksensä Ukrainaan sunnuntaina 27. helmikuuta myös ydinasejoukkonsa korkeaan valmiustilaan.

Olin työmatkalla Ukrainassa, ja vatsanpohjaa toki kouraisi, vaikka ero normivalmiuteen jäi epäselväksi.

Se kuulosti lähinnä varoitukselta: älkää yrittäkö estää sotilasvoimin hyökkäystäni Ukrainaan, vaikka kuinka pommittaisin äitiys- ja lastensairaaloita.

Minulla on ydinaseita!

Varoitus on tehonnut. Urhean Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on pyytänyt ulkovalloilta maansa ilmatilan sulkemista. Maat Yhdysvaltoja myöten ovat kieltäytyneet, koska se kasvattaisi maailmansodan riskiä.

Suomen talvisota – johon Venäjän hyökkäystä Ukrainaan on maailmallakin verrattu – päättyi välirauhaan osin siksi, että Britannia ja Ranska ryhtyivät puuhaamaan Suomen sotilaallista avustamista. Se muodosti Stalinin hyökkäysvimmalle osittaisen pidäkkeen.

Voisiko suunnitelma rajatummasta kansainvälisestä sotilas­operaatiosta hillitä Putinia, kuten aikoinaan Stalinia? Kysymys on oleellinen myös Suomelle.

Olemme ainoa Venäjän länsirajalla oleva Natoon kuulumaton maa, joka ei ole Putinin kontrollissa, kuten Valko-Venäjä on – ja Ukraina voi kohta osin olla, jos Putinin hyökkäysvimmalle ei saada pidäkettä.

”Talvisotavertailut ovat hyödyttömiä, koska kukaan ei ota ydinsodan riskiä Ukrainan vuoksi”, Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes arvioi.

Sen sijaan taloudellisia pakotteita voi yhä tiukentaa. Ja ilmavoimien hävittäjiä tarjota Ukrainalle siinä missä ohjuksia ja muita aseita on jo tarjottu.

Entä jos siviilien päätyminen joukkohautoihin jatkuu? Se tuo Yhdysvaltojen ja EU:n päättäjille myös äänestäjien taholta paineita tehdä sotilaallisiakin operaatioita siviilien pelastamiseksi.

Jykevin teko olisi kerätä liittoutuma ensimmäisen Persianlahden sodan tapaan. Tavoitteena olisi poistaa hyökkääjä (silloin Irak, nyt Venäjä) hyökkäyksen kohteena olevasta maasta (silloin Kuwait, nyt Ukraina) tunkeutumatta hyökkääjän alueelle.

”Se olisi erinomainen ratkaisu, mutta Irakilla ei ollut ydinaseita. Siinä tilanteessa Venäjä satavarmasti käyttäisi ydinasetta”, arvioi Puolustus­voimien entinen tiedustelupäällikkö ja kenraalimajuri evp Pekka Toveri.

Nyt pommitetaan myös Länsi-Ukrainaa. Onko harkittavissa Lvivin ja Puolan rajan välisen ilmatilan sulkeminen Nato-maa Puolan kautta ja siten sotilaallis-humanitäärinen tuki alueen miljoonien ihmisten käyttämälle evakuointireitille? Tai Nato-maa Romanian kautta Ukrainan lounais­kolkan ilmatilan sulkeminen Odessaan asti siviilien evakuointireittien turvaamiseksi?

”Pistää vihaksi tuo naisten ja lasten tappaminen teollisesti. Henkilö­kohtaisesti ajattelen, että tuo olisi aivan oikein, jos Ukrainaa oikeasti halutaan auttaa”, Toveri pohtii.

Hän ei kuitenkaan usko, että Nato olisi tähän valmis.

”Naton voima on siinä, että jos olet jäsen, ei ole mitään hätää. Mutta jos et ole, niin voi voi.”

Siksi toistaiseksi kokeillaan pakotteiden ja aseavun lisäämistä. Vaikka se ei ole joukkohautoihin päätyneitä siviilejä pelastanut.

”Jos sota jatkuu pitkään, voidaan tuoda myös esimerkiksi pidempää koulutusta vaativia vastatykistötutkia ja pitkän kantaman tykistöjärjestelmiä. Ja tietysti hävittäjiä, jos jäljellä on lentotukikohtia, joista ukrainalaiset pääsevät ilmaan”, Toveri arvioi.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat