”Jos Venäjä haluaa Valko-Venäjän liittyvän sotaan, Putin sanoo Lukašenkalle, että aloita hyökkäys, piste” – Miksi Venäjä ei hae apua naapuriltaan?

Valko-Venäjällä on hyviä syitä pysyä poissa Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa, koska kansa ja armeija ovat sotaa vastaan. Samalla Moskova tuskin edes tarvitsee sen tukea.

Valko-Venäjän presidentti Alexander Lukašenka ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapasivat Moskovassa perjantaina.

12.3. 17:33 | Päivitetty 12.3. 19:09

Ukrainan viranomaiset väittivät perjantaina Venäjän lavastaneen ilmaiskun valkovenäläisiin rajakyliin.

Ukrainan puolustusvoimien mukaan venäläiset lentokoneet olisivat iskeneet valkovenäläisiin Ukrainan ilmatilasta. Tämä tarjoaisi Ukrainan mukaan Valko-Venäjälle tekosyyn sotaan liittymiselle.

Ukrainan väitettä iskuista ei ole vielä saatu vahvistettua.

Ukrainan viranomaiset painottivat, että Ukraina ei ole missään vaiheessa suunnitellut hyökkäävänsä Valko-Venäjälle eikä aio niin tehdä. Päin vastoin, Ukraina sanoo erikseen pidättäytyvänsä tilanteen kärjistämiseltä, vaikka Venäjä on hyökännyt sekä maajoukoilla että lentokoneilla Ukrainaan myös Valko-Venäjän kautta ja ampuu sieltä ohjuksia Ukrainaan.

”Ymmärrämme myös, että Valko-Venäjän hallitus on tehnyt kaiken mahdollisen, jotta se voisi välttää sotaan liittymisen”, Ukrainan varasisäministeri Jevheni Jenin sanoi Ukrainan televisiossa perjantaina. Ulkoministeri Dmytro Kuleba toisti samaa viestiä lauantaina, ja sanoi ettei usko Valko-Venäjän lähettävän joukkoja Ukrainaan Venäjän painostuksesta huolimatta.

Lauantaina Valko-Venäjän yleisesikunnan päällikkö Viktor Gulevitš sanoi, ettei Valko-Venäjällä ole mitään suunnitelmia liittyä mukaan Venäjän aloittamaan laajamittaiseen hyökkäyssotaan Ukrainassa, uutistoimisto Reuters kertoi.

Gulevitš ilmoitti samalla viiden pataljoonan taisteluosaston lähettämisestä Ukrainan-rajalle. Hänen mukaansa ne vain korvaavat siellä jo olevat taisteluosastot. Gulevitš erikseen painotti, että joukkojen liikkeet eivät ”millään muotoa ole yhteydessä” minkäänlaiseen suunnitelmaan liittyä sotaan. Gulevitš ei tosin käyttänyt sanaa sota, vaan Venäjän hallinnon kiertoilmausta ”sotilaallinen erikoisoperaatio”.

Sekä Ukrainan että Valko-Venäjän viranomaiset näyttävät siis kohtelevan toisiaan nyt hienotunteisesti, silkkihansikkain. Muutama päivä sodan alun jälkeen Ukraina ilmoitti, että Valko-Venäjän joukkoja oli nähty taistelemassa Ukrainan maaperällä, mutta havainto kyseenalaistettiin ja sen jälkeen Venäjän joukkojen mukana taistelevia valkovenäläisiä taisteluosastoja ei ole tiettävästi nähty kertaakaan.

Vaikka Venäjä olisi lavastanut hyökkäyksen valkovenäläisiin rajakyliin, ei sillä olisi suurta väliä Valko-Venäjän mahdollisen sotaan liittymisen kannalta, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau.

”Venäjä ei tarvitse lavastettua hyökkäystä. Jos se haluaa Valko-Venäjän liittyvän sotaan, Putin sanoo Lukašenkalle, että aloita hyökkäys, piste.”

Mahdollisesta lavastuksesta olisi vaikea sanoa mitään varmaa, vaikka se pystyttäisiin varmistamaan itsenäisesti. Mikä sen päämäärä olisi ollut? Sitä emme saa tiedä, Nizhnikau sanoo.

”Voi olla niinkin, että Lukašenka voi lavastetun hyökkäyksen jälkeen sanoa, että Ukraina uhkaa Valko-Venäjän turvallisuutta. Näin hän leikkisi olevansa Putinin juonessa mukana.”

Miksi Valko-Venäjä sitten ei ole hyökännyt Ukrainaan, vaikka on antanut Venäjän käyttää maaperäänsä hyökkäyksessä?

Ehkä tärkein syy on, että Moskovan päättäjät eivät oikeastaan tarvitse Valko-Venäjän armeijaa, sanoo Nizhnikau.

Samoilla linjoilla on Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijaupseeri Antti Pihlajamaa:

”Valko-Venäjän asevoimat eivät ole kovin suuret, kokonaisvahvuus taitaa olla noin 50 000. Asevoimiin kuuluu muutamia prikaateja, ja tuskinpa niitä kaikkia voitaisiin tyhjentää Ukrainan suuntaan, vaikka Valko-Venäjä liittyisi tai pakotettaisiin liittymään sotaan mukaan.”

Venäläissotilas huolsi tankkia Rostovin alueella sotaharjoituksissa 3. helmikuuta.

Muutamat kymmenet hävittäjät tai tankit tuskin nekään toisivat ”suuren suurta lisäarvoa” Venäjän hyökkäykselle. Sen ongelma ei Pihlajamaan mukaan näytä olevan puute kalustosta, vaan pikemminkin ilma-aseiden käytön koordinointi maajoukkojen toiminnan kanssa.

”Massan päälle kaataminen ei välttämättä ratkaisi johtamiseen ja koordinaatioon liittyviä ongelmia.”

Toisin sanoen sotilaallisissa voimasuhteissa ei tapahtuisi suurta käännettä, vaikka Valko-Venäjä liittyisi mukaan, Pihlajamaa sanoo.

Toinen syy Valko-Venäjän joukkojen Ukrainasta poissa pysymiselle on Nizhnikaun mukaan se, että sotaan liittyminen horjuttaisi Valko-Venäjää sisäisesti, saattaisi jopa romahduttaa koko Lukašenkan diktatuurin.

”Valko-Venäjän yhteiskunta ei tue sotaa, eikä sen armeija tue sotaa. Armeijan mielestä Venäjän hyökkäys on vähintään suuri virhe ellei jopa rikos. Sotaan liittymisen seuraukset saattaisivat olla aika radikaaleja.”

Yksi esimerkki Valko-Venäjän sotilaiden mielialasta on Valko-Venäjän opposition jakama everstiluutnatti evp. Valery Sahaštšikin video, jossa hän kehottaa sotilaita jättämään laittomat käskyt noudattamatta. Joskus eniten rohkeutta vaatii sanoa ”ei”, Sahaštšik sanoo videolla.

Nizhnikaun mukaan joidenkin mielipidekyselyiden mukaan vain kolme prosenttia Valko-Venäjän kaupunkilaisista tukisi Valko-Venäjän joukkojen osallistumista Venäjän hyökkäyssotaan.

”Tämä kertoo, miten suuri virhe sotaan lähteminen olisi, ja se antaa Lukašenkalle vaikutusvaltaa. Uskon, että Lukašenka on sanonut Putinille suoraan, että Valko-Venäjän kansa ei tue sotaa.”

Jos Valko-Venäjän joukot lähtisivät sotaan, Putinin hallinnolla voisi olla nopeasti täysi työ Valko-Venäjän kansannousun kukistamisessa samalla kun valtava määrä joukkoja on sidottu Ukrainaan.

Mikäli Valko-Venäjän joukot kuitenkin lopulta liittyisivät sotaan, Pihlajamaan mukaan todennäköisintä olisi, että niille annettaisiin ”jokin niistä hyökkäysnuolista, mitä Venäjän joukot tällä hetkellä kuljettavat eteenpäin, jokin rajoitettu tehtävä, joka voisi vapauttaa joitain Venäjän joukkoja muihin tehtäviin”.

Venäjän joukkojen taistelutahtoa on arvioitu yleisesti heikoksi. Todennäköisesti Valko-Venäjän joukkojen taistelutahto olisi vielä heikompi, sanovat sekä Pihlajamaa että Nizhnikau.

”Jos sotaan lähdettäisiin, osa joukoista yrittäisi todennäköisesti sabotoida operaatiota tai antautuisi. Ja jos armeija kieltäytyisi noudattamasta Lukašenkan käskyjä, se voisi johtaa heti kansannousuun”, Nizhnikau sanoo.

Valko-Venäjän julkaiseman kuvan väitetään esittävän Valko-Venäjän ja Venäjän joukkojen yhteisiä sotaharjoituksia Grodnon alueella Valko-Venäjällä helmikuussa.

Valko-Venäjän armeijasta on liikkunut tietoja, joiden mukaan sotilaat jättävät tietoisesti velvollisuuksiaan täyttämättä, jäävät sairaslomalle, eivätkä jatka päättyviä sopimuksiaan. Ulkomaille siirtynyt oppositio on myös puhunut suoranaisista eroista ja loikkauksista ulkomaille, mutta näin radikaaleihin askeliin Nizhnikau ei usko. Jos sotilaita olisi merkittävästi eronnut ja lähtenyt maasta, osa heistä puhuisi jo medialle.

Nizhnikau muistuttaa myös, että Valko-Venäjän armeija perustuu varusmiespalvelukseen. Vain noin 20 000 sotilasta on enemmän tai vähemmän taisteluvalmiita.

”Loput sotilaista ovat teinejä tai nuoria aikuisia, joiden koulutuksessa ei välttämättä ole ollut juuri lainkaan ampumisen opettelua.”

Jos tällaisia sotilaita lähetettäisiin Ukrainaan, jossa sen ammattisotilaat, reserviläiset ja vapaaehtoiset ovat parin viikon aikana osoittaneet suurta sitkeyttä ja taitoa, hyöty Venäjän hyökkäykselle olisi jotakuinkin nolla, Nizhnikau sanoo.

Venäjä on Nizhnikaun mukaan jo hävinnyt strategisesti, ja Lukašenka haluaa pysyä erossa suuremmista taisteluista.

”Todennäköisesti Lukašenka yrittää katsoa, kuka voittaa, ja siirtyä sen puolelle. Jos näyttää siltä, että Putin voisi saavuttaa jonkinlaisen taktisen voiton, Putinin puolelle asettuminen voi tuoda Lukašenkalle etuja. Silloin Valko-Venäjä voisi lähettää Ukrainaan joukkoja esimerkiksi niin sanottuina ’rauhanturvaajina’.”

Tämä on Nizhnikaun mukaan todennäköisintä. Samaan aikaan ei voi sulkea pois vaihtoehtoa, että Lukašenkan mielenlaatu vastaa Putinin mielenlaatua: revansismia ja yhteenottoa lännen kanssa hinnalla millä hyvänsä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat