Rakoilevatko Putinin ja Venäjän turvallisuus­palvelun välit? Venäjän hallinnon sisäisestä eripurasta liikkuu nyt paljon huhuja

Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuron mukaan on selvää, että Venäjän johto oli arvioinut hyökkäyksen Ukrainaan väärin.

FSB:n ulkomaantiedustelun päällikkö Sergei Beseda on mediatietojen mukaan asetettu kotiarestiin.

12.3. 20:17 | Päivitetty 13.3. 7:41

Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n Ukrainan tiedustelutiedoista vastanneen osaston päällikön ja hänen avustajansa huhutaan joutuneen Venäjällä kotiarestiin.

Muun muassa Latvian pääkaupungissa Riiassa pääkonttoriaan pitävä venäjänkielinen uutissivusto Meduza, brittisanomalehti The Times ja Britannian yleisradio BBC kertovat FSB:n ulkomaantiedusteluosaston, niin sanotun 5. palveluksen, päällikön Sergei Besedan ja varapäällikön Anatoli Bolyukhin olevan kotiarestissa.

Besedan tiimin uskotaan suunnitelleen Ukrainaan vallankaappausta, jossa maan hallinto olisi korvattu venäläismielisellä hallinnolla, kirjoittaa BBC:n turvallisuuskirjeenvaihtaja Gordon Corera. He eivät kuitenkaan olisi ottaneet huomioon tai kertoneet Venäjän johdolle, että ukrainalaiset nousisivat vastarintaan.

Meduza haastatteli kotiarestista raportoineita Venäjän vakoiluvirastoihin erikoistuneita Andrei Soldatovia ja Irina Borogania. Heidän mukaansa syitä arestiin olisivat vakoilutyöhön Ukrainassa tarkoitettujen varojen kavaltaminen sekä tarkoituksella väärän tiedon antaminen Ukrainan poliittisesta tilanteesta.

"Näyttää siltä, että kahden viikon sodan jälkeen Putin tajusi vihdoin, että häntä oli yksinkertaisesti johdettu harhaan: 5. palvelus pelkäsi johtajan raivostuttamista, ja toimitti hänelle sen, mitä hän itse halusi kuulla", sanoivat Soldatov ja Borogan.

"Jos väitteet heidän pidätyksestään pitävät paikkansa, tämä viittaa siihen, että Putin on vakavasti huolissaan FSB:n roolista sotilaskampanjassa ja että FSB:n korkealla tasolla saattaa tapahtua merkittäviä muutoksia", sanoi BBC:n mukaan länsimainen viranomaislähde.

Myös suuret määrät tiedustelutietoa, joita länsimaat ovat saaneet Venäjän hyökkäyssuunnitelmista Ukrainassa, voisivat BBC:n mukaan aiheuttaa Kremlissä pelkoa vakoilusta.

Ovatko Venäjän johdon ja tiedustelupalvelun välit siis rakoilemassa?

Markku Kangaspuro

Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro muistuttaa, että tällaisiin tietoihin kannattaa suhtautua sodassa kriittisesti, sillä erilaisia vaikuttamisyrityksiä on ilmassa valtava määrä.

”Nämä ovat hirveän kiinnostavia huhuja, joiden varmentaminen on vaikeaa”, Kangaspuro arvioi HS:lle.

”Mutta tapahtumien kehitys huomioon ottaen ei ole mikään mahdottomuus, etteivätkö ne voisi pitää paikkaansa.”

FSB:n rooli Ukrainassa on ollut jo pitkään kerätä tietoa kansan ja päättäjien mielialasta sekä Ukrainan sotilaallisesta valmistautumisesta. Tiedustelupalvelu on tehnyt tietojen pohjalta analyysin, johon Venäjän hyökkäyspäätös on varmasti osin perustunut, Kangaspuro sanoo.

Ja sitten hyökkäys ei sujunutkaan suunnitelman mukaan, vaan nopeaksi aiottu ”erikoisoperaatio” venyi ja monimutkaistui raa’aksi sodaksi.

”Kokonaistilanteen arvio on ilmiselvästi ollut virheellinen Venäjän johdossa”, Kangaspuro sanoo.

”Nyt pitää löytää syyllisiä, pistää omia rivejä suoraksi ja tukkia kritiikkiä, mutta toisaalta rakoilu kotirintamalla ei näytä hyvältä.”

Kangaspuro pitää mahdollisena, että Putinille on annettu väärää, hyökkäystä tukevaa tietoa Ukrainan tilanteesta, koska johtajaa on haluttu miellyttää. Yhtä lailla mahdollista on, että tiedustelupalvelu on yrittänyt välittää oikeaa tietoa, joka ei ole sopinut johtajan ajatusmaailmaan.

Tästä näkökulmasta on kiinnostavaa tarkastella hyökkäyksen alla televisioitua kokousta, jossa Putin marssitti turvallisuusneuvostonsa jäsenet ilmaisemaan tukensa Ukrainan separatistialueiden itsenäisyydelle. Tiedustelujohtaja Sergei Naryškin esiintyi kokouksessa silmin nähden hermostuneesti.

Ruutukaappaus Youtube-videolta. Vladimir Putin ja tiedustelujohtaja Sergei Naryškin.

”Naryškin sekoili niin, ettei oikein saanut sanojaan kakaistua ulos”, Kangaspuro sanoo ja pohtii, miksi nolo kohtaus näytettiin maailmalle.

”Olisiko sitten turvallisuuspalvelulla ollut tiedossa oikeaa analyysiä, joka puhui hyökkäystä vastaan.”

Kangaspuron mukaan myös epäily varojen kavaltamisesta on uskottava syy kotiarestiin.

”Tiedämme jo, että armeijassa on kavallettu varoja, esimerkiksi myyty rajalle ryhmitetyistä tankeista bensaa, jolloin ne eivät ole pystyneet toteuttamaan hyökkäystä aiotulla tavalla. Tällaiset kuuluvat FSB:n valvonnan alaan.”

Venäjän hallinnon sisäisestä eripurasta liikkuu paljon muitakin huhuja.

Yhden mukaan ulkoministeri Sergei Lavrov olisi pyytänyt eroa jo ennen hyökkäystä Ukrainaan, mutta sitä ei olisi hänelle myönnetty. Tämänkään huhun todenperäisyydestä ei ole tietoa, mutta Kangaspuron mielestä ajatus on looginen.

”Hän on ulkoministeriössä ainakin ollut varsin tietoinen siitä, mikä lännen reaktio hyökkäykseen tulee olemaan.”

Toinen huhu koskee Venäjän puolustusministerin Sergei Šoigun mahdollisia vallankaappausaikeita.

”Sen vuosivat amerikkalaiset, ilman muuta hämmentääkseen tilannetta Venäjän johdossa”, Kangaspuro sanoo.

”Huhun vuotaminenhan teki tietenkin vallankaappauksesta mahdottoman oikeasti toteuttaa.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat