Arktisen yhteis­työn tulevaisuus on vaaka­laudalla: ”Toimintaa ei voida jatkaa kuten tähän saakka”, sanoo Suomen suurlähettiläs

Arktinen neuvosto on ollut Suomellekin tärkeä pohjoisen yhteistyön kanava. Seitsemän jäsenmaata on käytännössä sulkenut Venäjän ulos, ja neuvoston tulevaisuus on nyt vaakalaudalla.

Zuma Press

17.3. 19:46

Ukrainan sodan heijastusvaikutukset ulottuvat laajalle, ja sodan yhtenä seurauksena arktinen yhteistyö on joutunut vaakalaudalle.

Arktisten alueiden laajin yhteistyöjärjestö Arktinen neuvosto on toistaiseksi pannut normaalin toimintansa tauolle.

”Venäjän hyökkäyssodan takia toimintaa ei voida jatkaa kuten tähän saakka”, sanoo Suomen arktinen ja antarktinen suurlähettiläs Petteri Vuorimäki.

Vuonna 1996 perustetussa Arktisessa neuvostossa on kahdeksan jäsenmaata: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska (ja sen myötä Grönlanti), Islanti, Yhdysvallat, Kanada ja Venäjä.

Seitsemän muuta jäsenmaata antoivat maaliskuun alussa julkilausuman, jossa ne ilmoittivat keskeyttävänsä Arktisen neuvoston tavanomaisen toiminnan.

Arktinen neuvosto tekee yhteistyötä muun muassa arktisen alueen alkuperäisväestöjä, ympäristöä ja ilmastoa koskevissa asioissa.

Neuvoston korkea-arvoisin tapaaminen on joka toinen vuosi järjestettävä ulkoministerikokous. Edellisen kerran ulkoministerit olivat koolla Islannissa viime toukokuussa, ja kokouksen yhteydessä Yhdysvaltain Antony Blinkenillä ja Venäjän Sergei Lavrovilla oli ensimmäinen kahdenvälinen tapaamisensa.

Arktisen neuvoston varsinaisesta työstä suurvaltapolitiikka on haluttu kuitenkin pitää ulkopuolella.

”Ulkopuolisia on aina hämmästyttänyt, että toiminta on ollut luonteeltaan rakentavaa”, Vuorimäki sanoo. Näin oli hänen mukaansa myös viime toukokuusta lähtien, kun neuvoston kiertävä puheenjohtajuus siirtyi Venäjälle.

Venäjän hyökkäyssota oli kuitenkin niin räikeä aggressio, että yhteistyön jatkaminen kävi mahdottomaksi. Sama johtopäätös on tehty Barentsin euroarktisessa neuvostossa, joka on maantieteellisesti rajatumpi pohjoisten alueiden yhteistyöelin.

Arktisen yhteistyön kannalta Venäjän poissaolo on sikäli murheellista, että Venäjä on maapallon pohjoisilla alueilla ensiarvoisen merkittävä toimija.

”Venäjä on suurin arktinen valtio, se on kiistaton tosiasia”, Vuorimäki sanoo.

Tutkimuslaitos Arctic Instituten mukaan Venäjällä on yli 24 000 kilometriä pohjoista rantaviivaa, mikä on yli puolet kaikesta arktisesta rantaviivasta.

Koska paluuta normaaleihin suhteisiin ei ole näköpiirissä, Arktisen neuvoston jäljelle jääneet seitsemän jäsenmaata joutuvat kehittämään yhteistyölle luovia ratkaisuja.

”On kaikkien etu, ettei se näivety kokonaan pois”, Vuorimäki sanoo. ”En pysty ennakoimaan, mitä päätöksiä tullaan tekemään, mutta jotkut keinot pitää löytää.”

Vuorimäki huomauttaa, että Arktisella neuvostolla on runsaasti myös sellaista käytännön toimintaa, jossa Venäjä ei ole mukana. Neuvoston alaisuudessa on meneillään noin 128 erilaista hanketta, joista noin sadassa Venäjä ei ole osallisena.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat