Serbian tasa­painoilu EU:n ja Putinin välissä käy yhä tukalammaksi: Se lopetti viimein lennot, jotka olivat venäläisten taka­portti Eurooppaan

Serbia on samanaikaisesti EU:n jäsenehdokas ja Venäjän luja liittolainen.

Ihmiset heiluttivat Donetskin "kansantasavallan" lippua ja Vladimir Putinin kuvaa autosta mielenosoituksessa Venäjän puolesta Serbian pääkaupungissa Belgradissa viime lauantaina.

17.3. 7:14

Serbian kansallinen lentoyhtiö Air Serbia on lakannut lentämästä Venäjälle, uutisoivat muun muassa ukrainalainen Unian ja valkovenäläinen Nexta keskiviikkona.

Air Serbiaa oli kuvailtu venäläisten takaportiksi Eurooppaan, sillä EU ja Venäjä olivat sulkeneet toistensa lentokoneet ilmatilastaan. Air Serbia sen sijaan ensin tuplasi Belgrad–Moskova-reitin viikoittaisten lentojensa määrän 15:een, koska kysyntä kasvoi venäläisten matkustaessa länteen Serbian kautta muiden mahdollisuuksien umpeuduttua.

"Minkään maan ei tulisi tehdä rahaa ihmisten verellä, vielä vähemmän EU:n jäsenehdokkaan", Ukrainan varaulkoministeri Emine Džaparova moitti Novinite-uutissivuston mukaan.

Lopulta paine lentojen lopettamiseksi kasvoi liian suureksi.

Serbia ei ole asettanut Venäjää vastaan pakotteita Ukrainan sodan takia, vaikka länsimaat ovat painostaneet sitä siihen. Serbia kuitenkin äänesti YK:n yleiskokouksen päätöslauselman puolesta Venäjän hyökkäyksen tuomitsemiseksi.

Serbia on tasapainoillut koko 2000-luvun kiikkerällä laudalla lännen ja Venäjän välissä. Se on samanaikaisesti EU:n jäsenehdokas ja Venäjän luja liittolainen. Serbiaa ja Venäjää yhdistävät historiallisesti muun muassa slaavilaisuus ja ortodoksikristillisyys.

Serbian energiahuolto on täysin venäläisen öljyn ja kaasun varassa.

Serbian presidentti Aleksandar Vučić (oik.), Turkin presidenttin Recep Tayyip Erdoğan, Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Bulgarian silloinen presidentti Boiko Borisov osallistuivat Turk Stream -maakaasuputken avajaisiin Istanbulissa tammikuussa 2020.

EU on kuitenkin Serbian suurin taloudellinen tukija. Tästä huolimatta Venäjää pitää liittolaisena 54 prosenttia serbialaisista mutta EU:ta vain 11 prosenttia, selvisi European Council on Foreign Relations -ajatushautomon kyselytutkimuksesta viime vuonna.

Serbian valtamedia on pääsääntöisesti toistanut Kremlin propagandaa Ukrainan sodan syistä ja tapahtumista.

"Hallitusta tukeva media – – teki Putinista rokkitähden Serbiassa", Belgradissa asuva politiikantutkija Vuk Vuksanović kuvaili uutistoimisto AFP:lle runsas viikko sitten.

YK:n turvallisuusneuvoston pysyvänä jäsenenä Venäjä on taannut, että Serbiasta irtautunut Kosovo ei ole päässyt YK:n jäsenmaaksi. Nato lopetti Kosovon sodan pommittamalla Belgradia vuonna 1999, mikä oli suuri trauma Venäjälle ja Vladimir Putinille.

Serbian presidentti Aleksandar Vučić perusteli päätöstä olla asettamatta pakotteita Venäjää vastaan sillä, ettei Venäjäkään asettanut pakotteita serbijohtoista Jugoslaviaa vastaan Balkanin sotien aikana 1990-luvulla.

Vučićia ja Putinia yhdistää myös se, että kumpikin on lujittanut asemaansa maansa johdossa nakertamalla demokratiaa ja lehdistönvapautta.

Vučićin varovaisuutta on selitetty myös vaaleilla, jotka järjestetään runsaan parin viikon päästä.

"[Hallitus] pelkää eniten sisäistä kaaosta, joka seuraisi, jos Serbia valitsisi puolensa", tutkija Vuksanović sanoi AFP:lle.

"He pelkäävät menettävänsä paitsi Venäjän-mieliset äänestäjät myös kirkon, armeijan ja tiedustelun."

Selvää on, että Putin on tehnyt Vučićin tasapainoilun EU:n ja Venäjän välissä yhä vaikeammaksi.

"Olen vanhentunut kymmenen vuotta kolmessa päivässä", Vučić sanoi hiljattain.

"Maallamme on oma linjansa, ja niin kauan kuin vain pystymme, pidämme siitä kiinni."

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat