Tuomiolla Vladimir Putin?

Joe Biden kutsui Vladimir Putinia sotarikolliseksi. Venäjän presidentti voitaisiin tuomita monella tavalla, mutta helppoa se ei ole, sanoo emeritusprofessori Martti Koskenniemi.


18.3. 19:47 | Päivitetty 18.3. 20:16

Yhdysvaltain senaatti päätti tiistaina avata tutkimukset Venäjän presidentin Vladimir Putinin väitetyistä sotarikoksista.

Päivää myöhemmin Yhdysvaltain presidentti Joe Biden kutsui Putinia suoraan sotarikolliseksi, mikä hermostutti Putinin tiedottajan Dmitri Peskovin.

”Tällaista lausuntoa ei voi antaa anteeksi”, tämä varoitti.

Kuinka poikkeuksellinen Bidenin lausunto oli?

”Suurvaltojen johtajat eivät juuri ole käyttäneet tällaisia termejä, mutta esimerkiksi Afrikan kriiseissä se on yleistä”, arvioi kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi.

Entä mitä siitä voi seurata?

”Jos pysytään realismin puolella, on mahdotonta ajatella että taivaallinen poliisi astuu Kremlin portista sisään ja lyö käsiraudat Putinin ranteisiin.”

Sotarikosepäilyt ja -tutkimukset eristävät kuitenkin Venäjää ja varsinkin Putinia entisestään. Ne voivat myös tiivistää länsimaiden ja Venäjän sisäisen opposition rivejä.

Joe Biden ja Vladimir Putin mahtuivat samaan kuvaan vielä Genevessä kesällä 2021. Nyt Venäjän sotavoimat tuhoavat Ukrainaa Putinin käskystä ja Biden syyttää häntä sotarikoksista.

Yhdysvaltain senaatin lisäksi tutkimukset on aloitettu esimerkiksi Haagin kansainvälisessä tuomioistuimessa ja rikostuomio­istuimessa (ICJ ja ICC), Euroopan ihmisoikeus­tuomioistuimessa sekä Saksan liittovaltion syyttäjän ja Espanjan yleisen syyttäjän toimesta.

Miten prosessi voisi edetä? HS kävi läpi muutamia mahdollisia vaihtoehtoja.

1. Venäjän vallankumousta odotellessa: oikeudenkäynti omassa maassa

Useimmiten sotarikolliset tuomitaan – jos tuomitaan – heidän omassa maassaan.

”Yleisin tapaus on, että yksittäinen sotilas syyllistyy sotarikokseen ja joutuu kansalliseen tuomioistuimeen”, Koskenniemi sanoo.

”Näin tapahtui Yhdysvalloissa esimerkiksi Vietnamin sodan aikaan. Amerikkalaisia sotilaita on tuomittu myös Irakissa ja Afganistanissa tehdyistä sotarikoksista.”

Venäjän oikeuslaitos on pitkälti Putinin kontrollissa. Tarvittaisiin vallankumous tai rauhanomaisempi vallansiirto Putinia vastustaville voimille ennen kuin Putin voisi joutua Venäjällä oikeudenkäyntiin.

2. Oikeudenkäynti Haagissa – odottavan aika voi tulla pitkäksi

Jos Putin jossain vaiheessa väistyy vallasta eikä uusi johto suojele häntä, hänet ehkä voitaisiin saada Haagiin tuomiolle. Odottavan aika voi tosin tulla pitkäksi.

”Haagissa periaate on toissijaisuus. Prosessi aktivoidaan vain, jos ensisijainen taho eli sotarikoksesta epäillyn kotimaa ei voi tai halua tutkia ja tuomita sotarikosta”, Koskenniemi kertoo.

Vuodesta 2003 Haagissa on käsitelty yli kolmeakymmentä tapausta ja yli neljääkymmentä syytettyä lähinnä Afrikan kriiseihin liittyvissä oikeudenkäynneissä.

”Siellä on syytetty sotalordeja mutta myös valtionpäämiehiä. Sudanin entisestä valtionpäämiehestä on pidätysmääräys. Norsunluurannikon entinen presidentti vapautettiin.”

Haagiin on koottu myös tapauskohtaisesti perustettuja erityistuomio­istuimia. Niistä kuuluisin tutki Jugoslavian hajoamiseen liittyviä sotarikoksia.

Kovat tuomiot saivat esimerkiksi Bosnian serbitasavallan sodanaikainen johtaja Radovan Karadzic ja Bosnian serbiarmeijan komentaja Ratko Mladic. Myös entisen Jugoslavian presidentti Slobodan Milošević saatiin Haagiin, mutta hän kuoli maaliskuussa 2006 kesken oikeudenkäynnin.

Kun Miloševićia ryhdyttiin pitämään sotarikollisena, hän oli yhä valtionpäämies, kuten Putin nyt.

”Monet ajattelivat, että hänen sotarikollisuuttaan ei pidä korostaa ennen kuin hän on allekirjoittanut rauhansopimuksen”, Koskenniemi muistelee.

Tällaista taktikointia Joe Biden ei harrasta kutsuessaan Putinia sotarikolliseksi. Se personoi vastakkainasettelun, The New York Times arvioi.

Biden ei ole keventämässä retoriikkaansa. Torstaina hän kutsui Putinia ”murhanhimoiseksi diktaattoriksi”.

3. Pidätetään Putin valtiovierailulla – ja joudutaan ehkä sotaan

MOnen maan, myös Suomen, lainsäädännöt mahdollistavat vieraan valtion kansalaisen pidätyksen, jos häntä epäillään sotarikoksista. Näin kävi Chilen entiselle diktaattorille Augusto Pinochet’lle, joka pidätettiin Britanniassa.

”Periaatteessa Putinille voi laittaa käsiraudat valtiovierailulla”, Koskenniemi mainitsee.

Seurauksia olisi vaikea ennakoida. Kremlissä tukijoukot voisivat julistaa sodan – tai protestoida kovasti mutta olla salaa helpottuneita, kun rasitteeksi käyneestä johtajasta päästiin.

4. Nürnbergin malli on ”tieteiskirjallisuutta”

Kun Washington Post, CNN, Politico ja muut mediat analysoivat aihetta, myös Nürnbergin malli on mainittu.

Voittajavaltiot tuomitsivat Nürnbergin oikeudenkäynneissä natsi-Saksan johtohenkilöistä esimerkiksi Hermann Göringin, joka ehti tehdä itsemurhan vähän ennen teloitusta ja Joachim von Ribbentropin, joka hirtettiin kuolemaan­tuomituista ensimmäisenä.

”Se oli voittajavaltioiden oikeutta. Kyllä Putinin saa tuomittavaksi, jos voitetaan Venäjä. Mutta tämä kuulostaa nykytilanteessa tieteis­kirjallisuudelta”, Koskenniemi arvioi.

5. Totuuskomissio tai kansantribunaali – höyryjen päästämistä ilman tuomioita

Jos Putin on 2030-luvulla eläkevaari ja Venäjä kaipaa hänen kautensa verenkarvaisten syntien jälkeen psykologista eheyttämistä, Etelä-Afrikan totuuskomissio on yksi vaihtoehto.

”Vastaavia järjestelyjä on ollut latinalaisen Amerikan maissa.”

Totuuskomissioissa osapuolet yleensä sitoutuvat siihen, että rikoksistaan avoimesti kertovia ei tuomita vankeuteen.

”Kokemukset ovat vaihtelevia, mutta jollakin tavalla se on toiminut.”

Kansantribunaalit Bertrand Russellin mukaan nimetyn Russell-tribunaalin tapaan ovat vastaavia höyrynpäästäjiä. Russell-tribunaali perustettiin 1960-luvulla tutkimaan Yhdysvaltojen sotarikoksia Vietnamissa. Viime vuonna se tutki Intian toimia Kashmirissa.

”Tribunaaleilla ei ole juridista statusta, mutta niillä voi olla arvovaltaa ja sitä kautta merkitystä”, Koskenniemi sanoo.

Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi arvioi, että näyttöä Venäjän sotarikoksista on kertynyt.

Miten sotarikosoikeuden­käynnissä kävisi?

Jos tuomiolla on Vladimir Putin, syyttäjän tulisi todistaa, että hän käski tekemään sotarikoksia tai oli niistä tietoinen mutta ei lähtenyt estämään niitä.

”Jo hyökkäysteko on kansainvälisen oikeuden mukaan rikos ja sen tiedon mukaan, mikä minulla tavallisena kansalaisena on, sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan on tapahtunut”, Koskenniemi arvioi.

Näihin kuuluvat siviilien ja siviilikohteiden tahallinen pommitus. YK:n alainen Maailman terveysjärjestö WHO on myös raportoinut yli neljänkymmenen sairaalan tai muun terveydenhuolto­keskuksen tuhosta.

Jokainen hyökkäyspäivä siis vaikeuttaa Vladimir Putinin puolustusta mahdollisessa oikeudenkäynnissä.

Jos hänet joskus oikeuteen saadaan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat