Ranskan presidenttiehdokkaat lupaavat ”lukita” bensan hinnan alle kahteen euroon – ”Kaikki on kallistunut”

Ranskassa pidetään sunnuntaina presidentinvaalien ensimmäinen kierros. Ostovoiman mureneminen on suuri teema Venäjän hyökkäyksen ohella.

Priscilla Hayertz otti patonkeja uunista leipomossaan Pariisin Montmartrella. Viljan ja energian hinnannousut tuntuvat leipomon arjessa.

10.4. 2:00 | Päivitetty 10.4. 6:44

Pariisi

Kivenheiton päässä Pablo Picasson entisestä asuintalosta sijaitsee leipomo, jonka patongit on valittu Pariisin parhaiksi.

Tämä Montmartren kukkulan boulangerie on saanut toimittaa rapeakuorista leipäänsä myös presidentinpalatsi Élyséehen.

Presidentti Emmanuel Macronin ateriat Élyséessä ovat kuitenkin nyt katkolla.

Ranskassa järjestetään tänään sunnuntaina presidentinvaalien ensimmäinen kierros, jossa EU- ja Nato-myönteistä Macronia haastaa monta molempia liittoja vastustavaa ehdokasta, suosituimpana nationalisti Marine Le Pen.

Leipomon ovella on jonoa. Tuoretta leipää, croisantteja ja pain au chocolat’ta paistetaan pitkin päivää. Amerikkalainen turistiryhmä pysähtyy markiisin alle rinkiin. Ranskalainen opas kertoo heille, mistä on hyvä leipä tehty.

Leipomo on hyvä paikka Ranskan vaalituulien haisteluun. Leivonnaisten paistoon vaikuttaa energian ja ruuan hintojen nousu, josta on tullut yksi Ranskan vaalien suurista teemoista. Kun Venäjä jatkaa hyökkäystä Ukrainassa, Ranskassa puhutaan myös murenevasta ostovoimasta.

Croissantit ovat yksi Au Levain d’Antan -leipomon myydyimmistä tuotteista.

Leipomon omistaa pariskunta, Priscilla ja Sebastien Hayertz. Sebastien ei ehdi oikein jutella, sillä hän on lähdössä toimittamaan patonkeja kahviloihin ja kauppoihin pakettiautollaan.

Sen verran hän ehtii huikata, että juuri näiden kuljetusten vuoksi myös bensan hinnan nousu vaikuttaa liiketoimiin. Sen päälle tulevat Ukrainan sodan vuoksi kallistunut vehnän hinta sekä kohonnut sähkön ja kaasun hinta.

Priscilla Hayertz on tullut hetkeksi tiskin kupeeseen takahuoneesta, jossa suklaa-voitaikinaleipiä nytkin paistetaan.

”Voi, jauhot... kaikki on kallistunut”, hän toteaa. Ukraina ja Venäjä olivat ennen sotaa tärkeitä viljan viejiä.

”Vastustimme painetta tähän päivään asti, mutta nyt meidän oli pakko nostaa patongin hintaa.”

Sebastien Hayertz lähti viemään patonkeja asiakkailleen leipomoltaan Pariisin Montmartrelta.

Hayertzin mielestä tuoreen patongin hinta on lähes pyhä – sellaisen perusasian täytyy olla kaikkien kansankerrosten tavoitettavissa. Korotus oli tällä kertaa vain viisi senttiä, mutta sitäkään hän ei tehnyt mielellään. Perinteinen patonki maksaa nyt euron ja 40 senttiä.

”Marginaalit ovat menneet niin ohuiksi, että minulla ei ole varaa nostaa työntekijöideni palkkoja yhtään. Samalla nostan leivän hintaa. Tiedän, että tämä yhtälö laskee heidän ostovoimaansa, mutta en tiedä, mitä pitäisi tehdä.”

Sähkölaskut ovat nousseet Ukrainan sodan myötä, mutta Hayertz on silti tyytyväinen, että leipomon kaasu-uunit vaihdettiin sähköisiin jo viisi vuotta sitten. Muuten tulisi vielä kalliimmaksi.

Maakaasussa Keski-Euroopan on kaikista vaikeinta irtautua Venäjästä. Kaasua tarvitsevat sekä teollisuus että kotien lämmitys. Saksassa yli puolet maakaasusta tulee putkia pitkin Venäjältä, kun taas Ranskassa osuus on huomattavasti pienempi, noin viidennes.

Leipuri Hayertz kannattaa omavaraisuuden lisäämistä.

”Jos emme olisi joka asiassa niin riippuvaisia koko maailmasta, niin ehkä selviäisimme tästäkin kriisistä paremmin.”

Myös leipomon nimi sopii näiden vaalien symboliksi. Sinisessä markiisissa lukee kaartuvin kirjaimin Au Levain d’Antan eli vapaasti käännettynä ”Vanhanajan juurella”.

Ranskan vaaleissa moni näkyvä ehdokas vetoaa parempaan eiliseen. Maahanmuutossa kelloa haluavat kääntää taaksepäin laitaoikeiston Marine Le Pen ja ”Ranskan Trump” Eric Zemmour. Laitavasemmiston ikiehdokas Jean-Luc Mélenchon puolestaan haluaisi palata 60 vuoden eläkeikään.

Kolmikkoa yhdistää varsin ymmärtäväinen Venäjä-suhde ja käsitys siitä, että myös bensan hinta oli parempi ennen.

Tv:stä tuttu politiikan kommentaattori Zemmour on luvannut ”lukita” alituiseen nousevan polttoaineen hinnan 1,8 euroon litralta valtion tuin. Vasemmiston Mélenchon nokittaa lupaamalla 1,4 euron hintakattoa, mutta vaatii erotuksen maksua öljy-yhtiöltä ja jakelijoilta, koska hintojen nousu on hänen mielestään ”spekulaation” tulosta.

Le Pen puolestaan lupaa poistaa kaikki Macronin aikana tapahtuneet polttoaineveron korotukset. Sekin johtaisi useiden kymmenien senttien laskuun litrahinnassa.

Yhteensä näitä polttoaineen hinnan lukitsijoita tulee kyselyiden mukaan äänestämään noin puolet ranskalaisista.

Kolmikkoa yhdistää myös Nato-vastaisuus. Le Pen ja Zemmour haluaisivat irti Naton yhteisestä komentorakenteesta. Mélenchon puolestaan vaati Ranskan eroa tästä ”tarpeettomasta” organisaatiosta puheessa, jonka hän piti maaliskuussa Venäjän hyökkäyksen jo alettua.

Le Penillä oli jo painettuna vaaliesite, jonka kuvassa hän kättelee Vladimir Putinia. Putinin kasvoilla on tyytyväinen hymy. Kuva poistettiin hyökkäyksen alettua. HS:n haastattelussa vuonna 2016 Le Pen vaati Krimin venäläisyyden tunnustamista ja sanoi Putinin tehneen Venäjän johdossa ”urotyön”.

Zemmour on puolestaan saanut selitellä aiempaa lausuntoaan, jossa hän kaipaili Ranskan johtoon ”ranskalaista Putinia”.

Tätä kolmikkoa vastaan asettuu nykyinen liberaalioikeiston EU-myönteinen presidentti Emmanuel Macron, joka onnistui viisivuotisen vaalikautensa alussa hankkimaan itselleen elitistisen julkikuvan, kun bensan hinnan nousuista käynnistyneet keltaliivien protestit haastoivat hänen valtakoneistonsa.

Patongin lisäksi myös pain au chocolat’n hinta on Pariisin Montmartrella noussut viljan ja energian hinnan kohoamisen vuoksi.

Macron nosti polttoaineveroa osana energiapakettia, jolla Ranska pyrki lisäämään uusiutuvien energianlähteiden osuutta.

Tänä keväänä tämä Ranskan vihreän siirtymän takuumies on itsekin osallistunut fossiilisten polttoaineiden halventamiseen. Hänen toimensa: kolmen miljardin euron paketti, jolla bensan hintaa lasketaan kaikille 18 sentillä litralta neljän kuukauden ajan.

Macron on yhä vaalien selkeä ennakkosuosikki. Hänelle ennustetaan kyselyissä ensimmäisellä kierroksella noin 27 prosentin kannatusta, kun nationalistinen ja maahanmuutto- ja EU-vastainen Le Pen on toisena 22 prosentissa.

Se, mikä vaaleissa ei ole nostalgista, on kahden perinteisen valtionhoitajapuolueen tuloskunto. Ranskaa pitkiä aikoja hallinneen sosiaalidemokraattisen sosialistipuolueen ehdokas, Pariisin pormestari Anne Hidalgo tulee kyselyiden mukaan saamaan vain kaksi prosenttia äänistä.

Turistit ovat taas palannet Pariisiin, mutta pormestari Anne Hidalgon presidentinvaalikampanja ei ole sujunut odotetusti.

Hidalgo on profiloitunut Pariisissa muun muassa pyöräilyn ja puiden lisääjänä ja keskustan autoilun vähentäjänä.

Nicolas Sarkozyn UMP-puolueen perintöä jatkavan Soyons libres -keskustaoikeistopuolueen Valérie Pécresse pärjännee hieman paremmin. Hän juuttui gallupeissa lupaavan alun jälkeen kymmenen prosentin tuntumaan.

Leipomon ulkopuolella näyttää Emily in Paris -sarjalta tai Amélie-elokuvalta, toki hieman arkisemmin värisävyin. Molempia on kuvattu Montmartressa.

Netflixin Emily in Paris on ollut niin suosittu, että se on lisännyt turismia sekä Pariisiin että Etelä-Ranskaan. Sen tarjoamaa todellisuuspakoa kertoi hyödyntävänsä jopa Ylen Ukraina-studioista tuttu Suomen Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.

Nyt amerikkalainen turistiryhmä on kuitenkin jatkanut matkaansa, ja ovesta astuu ulos äänioikeutettu Ranskan kansalainen patonki kädessään.

Sandrine Martin on tullut Pariisissa käymään eteläisemmästä maakuntakaupungista Aix-en-Provencesta. ”Siellä leipä on halvempaa, mutta bensa... kaikki valittavat bensan hinnasta!” hän sanoo ja nauraa.

Sandrin Martin ei ole vielä itse juuri koe kärsivänsä hintojen noususta, mutta mies kuulemma valittaa lämmityskulujen kasvusta.

Hänen miehensä valittaa kuulemma äänekkäästi myös polttoöljyn hinnasta, koska sillä lämpiää talo. Martin itse ymmärtää, että Venäjän taloudellisella painostamisella on hintansa. ”Jos tämä on se mitä sodan lopettamiseksi vaaditaan niin olkoon. Se on normaalia.”

C’est normal.

Samaa mieltä on toinen leipomosta poistuva asiakas Sophie Masson. Häneen bensan hinnan nousu ei ole osunut, sillä hän liikkuu metrolla. ”Ja sähkön hintakaan ei ole niin paha kuin muualla Euroopassa, koska hallitus on auttanut pitämään sitä alhaalla.”

Ranskan hallitus päätti jo tammikuussa pakottaa valtion energiayhtiön EDF:n myymään sähkönjakelijoille osan sähköstä matalampaan kiinteään hintaan, johon pörssiheilahdukset eivät vaikuta. Näin sähkön hinnan nousu rajattiin neljään prosenttiin.

Massonin mielestä Ukrainan sodan ei pitäisi johtaa pelkästään Venäjän energiasta irtautumiseen vaan ylipäänsä järkevämpään energian käyttöön.

”Täytyisi kuluttaa vähemmän, eikä ajaa autolla viiden kilometrin matkoja. Nyt on sota Ukrainassa, 70-luvulla oli öljykriisi, huomenna ehkä jotakin muuta.”

Äänestysaikeitaan hän ei paljasta kuin puoliksi.

”Äärioikeiston nousu on huolestuttava, mutta on ehdokas, joka tulee voittamaan. Eikä hän ole ekstremisti.”

Vahvaa presidenttiä valitsemassa

  • Ranskassa presidentin valta on suuri, hieman kuin Suomessa menneinä vuosikymmeninä.

  • Hän on poliitikoista eniten esillä, hän johtaa sisä- ja ulkopolitiikkaa ja hänellä on oikeus hajottaa parlamentti.

  • Vaalien ensimmäinen kierros pidetään sunnuntaina 10. huhtikuuta, ja siinä valitaan kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta toiselle kierrokselle.

  • Toinen kierros järjestetään 24. huhtikuuta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat