Rue de Rivoli Pariisin ydinkeskustassa pyhitettiin pääosin kevyelle liikenteelle koronapandemian alussa. Se antaa esimakua Pariisin tulevasta ”rauhoitetun liikenteen alueesta”.

Autoista puolet pois

Pariisi kieltää autolla ajon keskustan läpi, jotta pyöräily ja puut saisivat lisää tilaa.


15.4. 2:00 | Päivitetty 15.4. 9:36

Pariisi

Helsingissä kiistellään silloin tällöin, pitäisikö jokin keskustan katu sulkea autoilta kesäkuukausien ajaksi. Pariisissa mittakaava on toinen, ja päätöskin on jo tehty: autoilu Ranskan pääkaupungin ytimessä vähenee paljon ja ympäri vuoden.

Ehkä jo ensi vuoden puolivälissä ja viimeistään vuoteen 2024 mennessä koko Pariisin vanha ydinkeskusta on suljettu kokonaan läpikulkevalta autoliikenteeltä. Keskustaan saa ajaa, jos sinne on jotakin asiaa. Oikotienä sitä ei enää saa käyttää.

Kaupungin laskujen mukaan tämä ”rauhoitetun liikenteen vyöhyke” poistaa ydinkeskustan autoliikenteestä puolet. Esimerkkiä on haettu Torinosta ja Milanosta.

Näin Pariisi haluaa vähentää melua, saasteita ja ruuhkia ja tehdä samalla tilaa paremmille pyöräteille, leveämmille jalkakäytäville ja puiden ja viheralueiden istuttamiselle.

Rajoitusala on suuri. Se ulottuu lännestä Concorden aukiolta itään Bastillen aukiolle asti. Itä-länsi-suunnassa halkaisija on noin neljä kilometriä ja pohjois-eteläsuunnassakin yli kaksi kilometriä. Se käsittää kokonaan ensimmäisen, toisen ja kolmannen kaupunginosan ja ulottuu Seinen yli.

Se on myös alue, jolla turisti luultavimmin liikkuu. Vyöhykkeen sisälle jäävät esimerkiksi Notre Damen katerdraali ja Louvren taidemuseo.

AutorauhaN vaikutuksista voi saada jo esimakua, vaikka kielto ei vielä ole voimassa. Keskustan suurväylä Rue de Rivoli on jo nyt rauhoitettu samaan tapaan autoliikenteeltä. Kadun luonne muutettiin koronapandemian alussa, kun pariisilaiset eivät tartuntojen pelossa enää uskaltaneet käyttää metroa. Tarvittiin lisää tilaa pyöräilylle.

Nyt harmaana keskiviikkoiltapäivänä pyöräilijöitä ja sähköpotkulautoja suhahtelee ohi entisillä autokaistoilla harvakseltaan. Melua on tosiaan paljon vähemmän kuin muualla keskustassa, eivätkä pakokaasut tunnu nenässä.

”Katso, tuo yksi pyöräilijä vain tuijottaa puhelintaan!” huudahtaa 25-vuotias Kechrid Selma. ”Ei vilkaissutkaan meitä päin.”

Kechrid Selma (vas) on turhautunut Pariisin johdon pyrkimyksiin vähentää autoilua. Thibault Heck pitää kysymystä vaikeana.

Design-opintoja lopetteleva Selma seisoskelee värikkäässä takissaan Rue de Rivolin kävelytiellä kaverinsa Thibault Heckin kanssa. Hän kertoo mieluusti mielipiteensä tästä autorauhaprojektista, jota Pariisin sosiaalidemokraattinen pormestari Anne Hidalgo vihreän puolueen tukemana on ajanut.

”Katastrofaalista, lamauttavaa”, hän linjaa. ”Lamauttavaa näin suurelle ja dynaamiselle kaupungille, joka Pariisi on. Helppoahan tällainen on toteuttaa jossakin Amsterdamissa.”

Pariisin seudun ihmiskeskittymässä asuu 12 miljoonaa ihmistä.

Selma muistuttaa, että keskustan rauhoittamisen lisäksi pormestari on pyhittämässä osan kehätien kaistoista julkiselle liikenteelle, sähköautoille ja yhteisautoilulle.

”Hän tekee mitä sattuu. Jo nyt kiellettyjä katuja on vaikka kuinka paljon, ja tämä on vasta alku.”

Selma nauttii autoilusta. Viikonloppuisin hän lainaa usein vanhempiensa autoa päästäkseen lähiöstä illanviettoon keskustaan. Ajamisesta tehdään hänen mielestään koko ajan vaikeampaa.

”Suljettuja katuja on jo nyt vaikka kuinka paljon, eivätkä pyöräilijät kunnioita sen paremmin autoilijoita kuin jalankulkijoitakaan.”

Iltarientoihin Selma tosin voi autoilla kiellon jälkeenkin. Edellytyksenä vain on, että hän pystyy keskustasta poistuessaan osoittamaan mahdollisille tarkastajille, että hän ei ollut vain läpikulkumatkalla. Vaikkapa pysäköintilipuke tai lippu johonkin tapahtumaan kelpaavat todisteiksi.

Lisäksi ihmiset saavat tietysti ajaa työpaikoille ja koteihin, jotka vyöhykkeellä sijaitsevat.

Rue de Rivolilla pyöräili paljon ruokalähettejä. Autorauhan oloissa poikkeuslupa autoiluun annetaan myös heille ja muillekin kuljetusten viejille.

Kieltoa tullaan valvomaan pistokokein. Torinossa vastaava kokeilu vähensi autoilua alueella 40 prosenttia.

Taustalla näkyy, kun pakettiauto pysähtyy Rue de Rivolin varteen. Kioskin hedelmähylly on aseteltu jalkakäytävän reunaan. Kuljetukset liikkeisiin, julkinen liikenne ja taksit saavat jatkaa ajoaan entiseen malliin myös rauhoitetulla vyöhykkeellä.

Silti pormestari on Selman mielestä unohtanut projektissaan jotakin tärkeää.

”Pariisi ei tarkoita vain pariisilaisia. Pariisi kuuluu myös lähiöiden asukkaille, muille ranskalaisille, turisteille, kaikille.”

Lähiöistä ja muualta Ranskasta Pariisiin tullaan paljon myös autolla. Nykyään Selma tosin itse valitsee työmatkalle aina metron, koska pysäköintipaikan löytäminen voi kestää ikuisuuden.

Pysäköintipaikkoja vähennetään tulevina vuosina lisää, kun Pariisi valmistautuu yhä kuumeneviin kesiin istuttamalla lisää puita ja viheralueita. Puut viilentävät kivikaupunkia kesäisin tukahduttavaa ”lämpösaareketta” varjostuksellaan ja haihdutuksellaan.

Pariisin toimet ovat yksi esimerkki kaupunkien sopeutumisesta muuttuneeseen ilmastoon. Sitä ilmastopaneeli IPCC on raporteissaan peräänkuuluttanut.

Lue lisää: Asfalttia revitään, kun Pariisi istuttaa kuumuuden säikäyttämänä 170 000 uutta puuta

Vieressä Thibault Heck on kuunnellut kaverinsa ryöpytystä hiljaa. Itse hän ei ole ajanut ajokorttia. Hän kokee vaikeaksi tulkita, minkälaiseen liikkumisratkaisuun kannattaisi tulevaisuutta silmällä pitäen panostaa.

”Liikkuminen on dilemma”, hän toteaa, ja siitä ei ystäväkään ole eri mieltä.

Pariisi on maailman tiheimmin rakennettuja kaupunkeja, mikä pahentaa kesän helleaaltojen vaikutusta. Näkymä Champs-Élysées-kadulta heinäkuulta 2019.

Dilemma se on myös kaupungin päättäjille. Pariisin kaupungin tiedottaja Mathurin Gallis-Genty vahvistaa, että rauhoitetun liikenteen alue jakaa mielipiteitä.

”Karkeasti ottaen se menee niin, että lähiöissä asuvat eivät ole tyytyväisiä ja pariisilaiset ovat”, hän sanoo.

Autoilun rajaaminen ei ainakaan näytä auttaneen Pariisin pormestarin Anne Hidalgon presidenttihaaveissa. Hän sai sosialistipuolueen ehdokkaana alle kaksi prosenttia äänistä ja putosi pois kisasta viime sunnuntaina pidetyllä ensimmäisellä kierroksella.

”Karkeasti ottaen se menee niin, että lähiöissä asuvat eivät ole tyytyväisiä ja pariisilaiset ovat.”

Gallis-Gentyn mukaan rauhoitusalueen rajausta pohdittiin paljon. Siihen valittiin korttelit, joiden katujen sokkeloisuudessa näkyy yhä Pariisin keskiaikainen historia. ”Ei niitä katuja ole suunniteltu tällaiselle autoliikenteelle”, hän sanoo.

Hänen mielestään on käsittämätöntä, että tästä huolimatta noin 90 000 autoa joka päivä päättää ”oikaista” ydinkeskustan läpi. ”Vaikka harvoin se edes on oikotie, kun juuttuu johonkin ruuhkaan.”

Pariisissa on käyty samaa keskustelua kuin Helsingissäkin: miten käy keskustan liikkeille, jos autoilu vaikeutuu? Moni väittää niiden hiljenevän.

Gallis-Gentyn mukaan tosielämän esimerkit kertovat päinvastaista tarinaa. Muun muassa Pohjois-Ranskan Lillessä keskustan pienten ja keskisuurten liikkeiden liikevaihto kasvoi hänen mukaansa merkittävästi autoilun vähennyttyä. Suurilla liikkeille luvut pysyivät ennallaan.

Jo nyt kävely ja julkinen liikenne ovat selvästi suosituin pariisilaisten liikkumismuoto kaikissa ikäluokissa.

Odele Plaisant sähköavusteisen pyöränsä kanssa Pariisin Rue de Rivolilla. Hän oli tekemässä parin kilometrin matkaa toiselle puolelle Seineä. Kaupungin tilastojen mukaan keskimääräinen Pariisissa tehty siirtyminen on varsin lyhyt, kolmesta viiteen kilometriä.

Eläkeläinen Odele Plaisant avaa sähköpyöränsä lukkoa Rue de Rivolin varrella. Hän asuu keskustassa Orsayn taidemuseon vieressä, ja hänen mielestään autoilun vähentäminen on tervetullutta. Hän liikkui pyörällä kaikkialle jo silloin, kun Pariisissa ei ollut pyöräteitä.

”Rakastan tätä”, hän sanoo autojen vähentämisestä. ”Mutta sitä vastoin muut pyöräilijät ovat sietämättömiä! Ei pysähdytä punaisiin valoihin, ei kunnioiteta jalankulkijoita.”

Hän osoittaa paria miestä, jotka ajavat leveää pyörätietä pitkin vastaantulijoiden kaistalla.

Hänen mielestään parasta uudistuksessa on melusaasteen vähentäminen. Eikä sekään haittaa, että hengitysilman pitäisi parantua.

Seinen rannalla kulkeva katu suljettiin koronapandemian aikana autoilta. Harmaana arki-iltapäivänä liikkujia oli melko vähän, mutta kauniina viikonloppupäivinä kävelijöitä on niin paljon, että pyöräilijät tuskin mahtuvat sekaan.

Hän vinkkaa, että korona-aikana myös Seinen rannan tie on suljettu autoilta ja avattu kävelijöille, lenkkeilijöille ja piknikin pitäjille. ”Minusta se on sympaattista. Pystyn kävelemään kotoani Seinen rantaa Eiffelin tornille asti.”

Seinen rannalla autoilta suljettu katu on siinä käytössä kuin Plaisant ennustikin. Tusinan verran nuoria on levittänyt viltin ja avannut viinipullon, kävelijät luovat katseita virtaan.

Roomasta Pariisiin muuttanut lääkäri Giulio Quarta virittelee kuulokkeita korvilleen juoksulenkkiä varten. 28-vuotias erikoistumisopintojen tekijä on asunut Pariisissa vasta puoli vuotta, mutta ranska on jo sujuvaa.

Giulio Quartan lenkkireitti kulkee nykyään Seinen vartta pitkin.

”Roomassa autoja on aivan liikaa”, hän sanoo. ”Minusta täällä pyöräily ei tunnu ollenkaan vaaralliselta, vaikka pariisilaiset väittävät muuta. Mutta ehkä se johtuu vertailukohdasta!” hän sanoo ja nauraa.

”Varmasti on maita, joissa asiat on järjestetty paremminkin, mutta ainakin täällä on oikea suunta.”

Seinen rantaraitista on tullut yksi hänen suosikkipaikoistaan uudessa kotikaupungissa.

Kun kuvaaja kertoo, että vielä pari vuotta sitten tässä kulki vilkas autoliikenne, ilme on aidosti yllättynyt.

Kaupunkien valinnat ratkaisevat paljon

  • Jo yli puolet maailman asukkaista asuu kaupungeissa, ja muuttoliike kaupunkeihin jatkuu

  • Kaupunkien energiatehokkuuden, liikenteen ja rakenteen suunnittelulla on suuri merkitys ilmastonmuutoksen hillitsemisessä

  • Kaupunkien laajeneminen peittää alleen ekosysteemien hiilinieluja ja synnyttää päästöjä, jos suunnittelua ja rakennustapoja ei uudisteta

  • Kaupunkien kulutusperustainen hiilijalanjälki on laskenut kehittyvissä maissa 2000-luvulla, mutta on yhä seitsenkertainen Afrikan kaupunkeihin verrattuna

  • Ilmastolle on hyväksi suunnittelu, joka suosii lyhyitä ja julkisin liikennevälien tehtäviä työmatkoja ja tiivistä asumista säilyttäen silti mahdollisimman paljon vihreää ja kaupunkiluontoa

Lähde: IPCC:n kuudes arviointiraportti

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat