Mariupolin valloittaminen parantaisi Venäjän asemia idässä ja etelässä – Maa­yhteys Donetskin ja Krimin välille voi syntyä päivissä

Venäjän joukot etenivät lauantaina kaupungin keskustaan. Maayhteys Donetskin ja Krimin välille voi syntyä päivissä, kertoo Maanpuolustus­korkeakoulun apulais­sotilas­professori Antti Paronen.

Itä-Ukrainan separatistijoukkojen sotilas tarkasti Mariupolista pakenevaa siviilimiestä kaupungin ulkopuolella sijaitsevalla tarkastuspisteellä sunnuntaina.

20.3. 18:47

Ukrainalaisen Mariupolin keskustaan lauantaina edenneet venäläisjoukot jatkoivat 400 000 asukkaan rannikkokaupungin moukarointia ohjuksilla ja tykistöaseilla sunnuntaina.

Kaupunkia puolustavan Azovin pataljoonan mukaan neljä venäläistä sotalaivaa yhtyi tulitukseen Asovanmereltä sunnuntaina, kertoo uutistoimisto Unian.

Ukrainan hallussa olevan Donetskin alueen johto kertoi taisteluiden Mariupolista jatkuvan edelleen kortteli korttelilta, uutistoimisto Reuters kertoo.

Lauantaina Ukraina onnistui evakuoimaan kolme viikkoa piirityksessä olleesta kaupungista neljätuhatta siviiliä. Samalla Ukrainan viranomaiset syyttivät Venäjän kuljettaneen siviileitä väkisin leireille Venäjän puolelle, muun muassa Taganrogin alueelle.

Ukrainan viranomaisten mukaan kaupungin piirityksessä on kuollut yhteensä 2 300 ihmistä. Ukrainan puolustusvoimat syytti sunnuntaina Venäjän pommittaneen koulua, jossa piilotteli 400 naista, lasta ja vanhusta.

Mariupolin jääminen venäläisjoukkojen haltuun näytti sunnuntaina joka tapauksessa vääjäämättömältä, arvioi apulaissotilasprofessori Antti Paronen Maan­puolustus­korkea­koulusta. Tämä merkitsee sitä, että Venäjä pystyy muodostamaan maayhteyden Donetskin separatistialueelta valtaamalleen Krimin niemimaalle.

”Maayhteyden saaminen idästä Krimille kestää ehkä joitakin päiviä”, Paronen sanoo.

”Asia on venäläisille äärimmäisen tärkeä ja he ovat varmasti tuoneet sinne riittävästi joukkoja tavoitteen saavuttamiseksi.”

Parosen mukaan Mariupolin piiritykseen on osallistunut vähintään ”puolenkymmentä pataljoonan taisteluosastoa” eli tuhansia sotilaita. Ylivoima puolustajiin nähden on ollut hänen mukaansa ainakin viisinkertainen.

Separatistijoukkojen sotilas tarkkaili Mariupolista pois suuntaavaa autojonoa sunnuntaina. Tuulilasin lapussa lukee, että kyydissä on lapsia.

Krimiltä manner-Ukrainaan työntyneet Venäjän joukot valtasivat hyökkäyksen alussa nopeasti Melitopolin alueen ja sen jälkeen Hersonin kaupungin. Niinpä Ukrainan joukot on työnnetty vähintään kymmenien kilometrien päähän Mariupolin kautta kulkevasta, Krimille johtavasta rantatiestä.

Venäjän joukot tavoittivat Mariupolin maaliskuun alussa sekä etelästä Krimin suunnalta että Donetskin separatistialueelta.

”Vyöry Krimin suunnalta tavoitti Mariupolin ensin ja hyökkäys idän suunnalta liittyi siihen myöhemmin”, Paronen kertoo.

”Yhteyttä Krimille ruvettiin rakentamaan heti kun kiila oli työntynyt Krimiltä pohjoiseen.”

”Alueelle tuotiin ilmeisesti merijalkaväen joukkoja maihinnousualuksilla mereltä jo hyökkäyksen ensimmäisinä päivinä. Niitä on voinut olla jopa kahdentuhannen sotilaan verran, ja siksi Venäjä on edennyt näinkin laajalla alueella kohti pohjoista.”

”Linjalla on sodittu ja käyty enemmän tai vähemmän taistelua jo kahdeksan vuoden ajan.”

Ukrainan menestys etelässä olisi varmasti parempi, jos maantiet ja sillat Krimille johtavilla kannaksilla olisi ajoissa räjäytetty.

”Kyllä siitä hyötyä olisi ollut”, Paronen sanoo.

”Miksi sitä ei tehty, on suurempi kysymys. Jos Ukrainan virheitä ruvetaan etsimään niin liikekannallepano oli myöhäinen. Voi siis olla, että yhteyksiä Krimille ei ehditty tuhota.”

”Mutta miinoittaminen, soluttautuminen ja liikekannallepano ovat poliittisia päätöksiä. Joissakin paikoissa, kuten Harkovassa, Ukraina on toki onnistunut puolustautumaan paljon odotuksia paremmin. Varautuminen riippuu varmaan myös paikallisista olosuhteista ja komentajista, puolin ja toisin.”

Mariupolista taisteltiin jo Itä-Ukrainan sodan alussa 2014 ja kaupunki oli hetken Venäjän ja sen tukemien separatistien hallussa. Viereisen Luhanskin separatistialueen pohjoisosassa Venäjän joukot ovat edenneet pohjoisemmaksi saadakseen yhteyden Harkovan suunnasta tuleviin hyökkääjiin.

Paikallinen asukas käveli panssarivaunun editse Mariupolissa perjantaina. Kuvaajan mukaan panssari kuului separatistijoukoille.

Muuten asemat niin kutsutulla Minskin kontaktilinjalla ovat pysyneet suurin piirtein ennallaan.

”Pitää muistaa, että linjalla on sodittu ja käyty enemmän tai vähemmän taistelua jo kahdeksan vuoden ajan, joten sinne on rakennettu myös erilaisia puolustusvyöhykkeitä”, Paronen huomauttaa.

”Odessa–Kiova-moottoritie on Ukrainan halkaiseva elämänlanka.”

Mariupolin valloittamisen jälkeen Venäjän joukot voisivat yrittää etenemistä Dnipron miljoonakaupungin suuntaan. Sieltä ne voisivat koukata itään, jolloin Minskin kontaktilinjaa puolustavat Ukrainan joukot jäisivät mottiin.

”Tätä on arveltu alusta saakka”, Paronen sanoo.

”Silloin voitaisiin saada katkaistua itäinen Ukraina erilleen muun maan puolustuksesta linjalta Harkova–Dnipro.”

Seuraavaa hyökkäystä on odotettu myös Odessassa, jonne venäläiset voisivat pyrkiä meritse. Tavoitteena voisi olla Kiova–Odessa-moottoritien haltuunotto, jolloin Venäjän joukkoja olisi pisimmillään jo 400 kilometriä Dneprin länsipuolella.

”Hyökkäys Odessaan on mahdollinen”, Paronen sanoo.

”Maihinnousuyrityksiä ei ole ollut, mutta ainakin kahdesti on havaittu maihinnousualusten liikkeitä Mustallamerellä. Ainakin tällä uhalla pystytään sitomaan Ukrainan joukkoja pois muualta.”

”Odessa itsessään on tärkeä, koska se viimeistään eristäisi Ukrainan Mustastamerestä, vaikka Venäjällä on merisulku ja meriherruus koko ajan ollutkin. Lisäksi sillä pystyttäisiin uhkaamaan koko Ukrainaa, Odessa–Kiova-moottoritie on Ukrainan halkaiseva elämänlanka.”

Toisaalta Venäjä voi kiihdyttää myös hyökkäystään Kiovaan. Eri vaihtoehdot eivät Parosen mukaan sulje toisiaan pois.

”Venäjällä on ollut strategiassaan koko ajan useita raiteita. Kiovan suunta on edelleen päätavoite, tarkoitus on viedä Ukrainan armeijalta taistelukyky ja vaihtaa hallitus.”

Laajoja maa-alueita Venäjä ei kuitenkaan pysty Parosen mukaan ottamaan haltuunsa ilman joukkojen merkittävää lisäämistä, mikä taas edellyttäisi reserviläisten kutsumista riviin Venäjällä. Venäjän puolustusministeriö on väittänyt voivansa värvätä Syyriasta peräti 40 000 taistelijaa Ukrainaan, mutta tällä joukolla sotaa ei vielä ratkaistaisi.

Mitään nopeaa loppua Ukrainan sodalle ei siis ole näköpiirissä.

”Sotilaallista ratkaisua venäläiset eivät ihan äkkiä pääse tekemään, joten pitkä konflikti on tiedossa. Tietysti jonkinlainen neuvotteluratkaisu on aina mahdollinen”, Paronen sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat