Voiko hakkeroiduiksi väitetyissä Venäjän tappio­luvuissa olla perää? Keitä ovat kuolleet venäläis­kenraalit? Grafiikka esittelee arvion tappioista

Väite Venäjän kaatuneista ja haavoittuneista katosi venäläisen iltapäivälehden verkkosivuilta maanantai-iltana. HS koosti arvioita venäläisten kovista tappioista ja kuolleista upseereista Ukrainan sodassa.

Eri arvioiden mukaan Ukrainassa on kuollut tuhansia Venäjän taistelijoita. Kuvassa palava venäläinen miehistönkuljetusvaunu ja sotilaiden ruumiita Harkovassa helmikuun 27. päivänä.

22.3. 20:20

Venäläinen, Kremlin kantoja uskollisesti myötäilevä iltapäivälehti Komsomolskaja Pravda julkaisi maanantaina verkkosivuillaan luvut Venäjän tappioista hyökkäyksessä Ukrainaan.

Tappioluvut perustuivat väitetysti Venäjän puolustusministeriön tietoihin. Niiden mukaan Ukrainassa olisi kaatunut sunnuntaihin mennessä 9 861 sotilasta ja haavoittunut 16 153 sotilasta.

Tieto sisältyi uutiseen, joka oli laadittu puolustusministeriön tiedotuspäällikön, kenraalimajuri Igor Konašenkovin sunnuntai-iltaisen tilannekatsauksen perusteella. Konašenkov ei kuitenkaan katsauksessaan esitellyt tappiolukuja, kertoo oppositiosivusto Mediazona.

Verkon historiatietojen perusteella luvut Venäjän henkilötappioista ilmestyivät uutiseen maanantaiaamuna. Ne katosivat sieltä maanantai-iltana sen jälkeen, kun uutinen alkoi kiertää sosiaalisessa mediassa.

Laajalevikkisen iltapäivälehden esittämät luvut olisi varmasti nostettu otsikkoon ja etusivulle, jos niiden julkistaminen olisi ollut Venäjän asevoimien tarkoitus. Näin ei kuitenkaan tehty.

Venäjä on kertonut edellisen kerran omista tappioistaan maaliskuun alussa. Tuolloin kaatuneiden määräksi kerrottiin 498 ja haavoittuneiden 1 597 sotilasta. Sen jälkeen virallista tietoa ei ole annettu.

Tappiolukujen lisääjästä, alkuperästä saati luotettavuudesta ei ole tietoa. Komsomolskaja Pravdan Kremlin-toimittaja Aleksandr Gamov väitti tiistaina, että lehden verkkosivusto oli hakkeroitu, ja tiedot uutiseen oli lisännyt ulkopuolinen taho, kertoo uutistoimisto Reuters.

Hakkeroinnin mahdollisuudesta kertoo uutisen kyseisessä kappaleessa oleva kirjoitusvirhe sanassa ”laajamittainen”.

Gamov ei ole itse kirjoittanut artikkelia, vaan se on toimittaja Marija Pavlovan laatima.

Venäläisen sotilaan ruumis makasi lumihangessa tuhoutuneen sotilasajoneuvon luona metsässä Harkovan kaupungin lähistöllä. Kuva on otettu maaliskuun 6. päivänä.

Poistetun uutisen uskottavuutta puolestaan lisää se, että luvut ovat Ukrainan ilmoittamia Venäjän tappioita pienemmät mutta suurin piirtein linjassa Yhdysvaltain aiemmin esittämien arvioiden kanssa.

Sanomalehti The New York Times kertoi viikko sitten Yhdysvaltain ”varovaisista arvioista”, joiden mukaan hyökkäyksessä olisi tuohon mennessä kaatunut noin 7 000 Venäjän sotilasta. Haavoittuneita arvioitiin olevan 14 000–21 000.

Tuolloin sotaa oli käyty vajaat kolme viikkoa. Silti venäläisiä on kuollut Ukrainassa enemmän kuin amerikkalaissotilaita Afganistanissa ja Irakissa yhteensä 20 vuoden aikana.

Ukrainan puolustusministeriön maanantaisessa raportissa kuolleiden venäläissotilaiden määräksi ilmoitettiin jopa 15 000. Ukrainan ilmoittamat luvut ovat tyypillisesti paljon korkeampia kuin länsimaisten tiedustelu­viranomaisten, joilla ei ole mahdollisuutta laskea kuolleita täsmällisesti.

Toisaalta Komsomolskaja Pravdan sivuilla julkaistu haavoittuneiden määrä suhteessa kaatuneisiin on melko pieni.

Rivistä poistuneiden sotilaiden määrää arvioitaessa lukuihin pitäisi lisätä vangiksi joutuneet ja kadonneet venäläissotilaat. Kirjoituksessa ei myöskään täsmennetty, ovatko luvussa mukana Venäjän kansalliskaartin joukot, Luhanskin ja Donetskin ”kansantasavaltojen” taistelijat ja yksityisen Liga-yhtymän eli entisen Wagnerin palkkasotilaat.

Poikkeuksellista Venäjän tappioissa on kuolleiden korkea-arvoisten upseerien määrä.

Ukrainan entinen sisäministeri Arseni Avakov väitti perjantaina, että palkkasotilaita olisi kuollut hyökkäyksessä yhteensä yli 4 000.

Luvut viittaavat joka tapauksessa siihen, että kuolleita tai haavoittuneita Venäjän taistelijoita olisi kertynyt tähän päivään mennessä yhteensä yli 30 000.

Läntiset arviot Venäjän operaation osallistuneiden sotilaiden kokonaismäärästä ovat olleet noin 150 000 tai enemmän.

Jos viidennes joukoista on poissa, se selittäisi Venäjän maahyökkäyksen tyrehtymisen. Tämän vuoksi Venäjän presidentti Vladimir Putin näyttää olevan pakotettu muuttamaan taktiikkaansa lennosta.

Maanpuolustus­korkeakoulun asiantuntijat eivät halunneet tiistaina arvioida HS:lle väitteitä Venäjän tappioista niiden epävarmuuden vuoksi.

Lue lisää: Venäjä yrittää vaihtaa taktiikkaa lennosta, kun Kiovan valtaus ei onnistunutkaan – sotilas­asian­tuntija arvioi Putinin vara­suunnitelmia B, C ja D

Sosiaalisessa mediassa jaetulla videolla näkyy venäläinen sotilasambulanssisaattue matkalla Ukrainan suunnasta Valko-Venäjän Homeliin maaliskuun alussa. Pysäytyskuva videosta.

Myös Venäjän kalustotappioista on saatavilla niukasti luotettavaa tietoa.

Sotakirjailija ja -analyytikko Stijn Mitzer ylläpitää Oryx-blogissaan päivittyvää listausta Venäjän ja Ukrainan materiaalisista tappioista.

Blogitekstin mukaan listaan lisätään vain sellaisia kohteita, joista on olemassa todisteena video- tai kuvatodisteita. Todelliset tappiot ovat siis luultavasti paljon isommat.

Listan mukaan Venäjä oli tiistai-iltapäivään mennessä menettänyt yli 1 600 ajoneuvoa, alusta tai muuta sotavälinettä. Lukuun sisältyvät tuhoutuneet, vahingoittuneet, hylätyt ja kaapatut kalustot.

Venäjä oli listauksen mukaan menettänyt 15 lentokonetta, mukaan lukien 14 erilaisia Suhoi-konetta ja yhden Antonov-sotilaskuljetuskoneen. Tappioihin lukeutui myös 34 helikopteria ja 248 rynnäkkö­panssarivaunua.

Ukrainan menettämien sotavälineiden määrä oli listauksen mukaan noin 500.

Tuhoutunut venäläisten laskuvarjojääkärien käyttämä BMD–4-miehistönkuljetusvaunu ja kuolleita venäläisiä sotilaita kuvattuna Hostomelissa lähellä Kiovaa 9. maaliskuuta.

Poikkeuksellista Venäjän kokemissa tappioissa on kuolleiden korkea-arvoisten upseerien määrä.

Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin läheisen neuvonantajan Myhailo Podoljakin mukaan sunnuntaihin mennessä sodassa oli kuollut kuusi venäläistä komentajaa. Foreign Policy -lehden haastatteleman, tiedustelutietoja nähneen eurooppalaisen diplomaatin mukaan ainakin viisi venäläistä kenraalikuntaan kuuluvaa komentajaa on kuollut.

Länsimaisten tiedusteluarvioiden mukaan Venäjän joukoilla on Ukrainassa noin 20 kenraalimajurin tasoista komentajaa. Mikäli viisi tai kuusi kuollutta kenraalikunnan jäsentä pitää paikkansa, se on hyvin merkittävä määrä.

Venäjä on myöntänyt vain yhden komentajan, kenraalimajuri Andrei Suhovetskin kuoleman.

Syksyllä 2021 hänet nimitettiin Venäjän keskisen sotilaspiirin 41. armeijakunnan apulaiskomentajaksi. Hänen vastuullaan oli myös erikoisjoukkoja. Suhovetski kuoli tiettävästi helmikuun 28. päivänä, mutta kuolinpaikasta liikkuu eri tietoja.

Myös toinen 41. armeijakunnan kenraalimajuri, Vitali Gerasimov, kuoli taisteluissa Ukrainassa. Hän oli 41. armeijakunnan esikuntapäällikkö.

Gerasimovin kuolemasta kertoivat Ukrainan viranomaiset, joiden mukaan hän kuoli 7. maaliskuuta lähellä Harkovaa. Tutkiva Bellingcat-ryhmä on vahvistanut Gerasimovin kuoleman omien lähteidensä avulla.

Venäläiset sotilaat kantoivat Ukrainassa kuolleen luutnantti Ilja Semjonovin arkkua maaliskuun alussa järjestetyssä seremoniassa Burjatian tasavallassa Venäjällä.

Lisäksi sodassa on hyvin todennäköisesti kuollut Venäjän itäisen sotilaspiirin 29. armeijakunnan komentaja, kenraalimajuri Andrei Kolesnikov. Hänet oli nimitetty tehtävään joulukuussa. Ukrainalaisten viranomaisten mukaan hän kuoli 11. maaliskuuta.

Britannian yleisradioyhtiö BBC:n mukaan länsimaiset viranomaiset vahvistivat, että Ukrainan joukot tappoivat korkea-arvoisen upseerin Venäjän itäisestä sotilaspiiristä, mutta eivät kertoneet tämän nimeä.

Muista kuolleista komentajista ei ole kuin ukrainalais­viranomaisten väitteitä, joita muut eivät ole pystyneet itsenäisesti vahvistamaan.

Muut väitetysti kuolleet komentajat ovat Venäjän eteläisen sotilaspiirin 150. motorisoidun kivääri­jalkaväki­divisioonan komentaja, kenraalimajuri Oleg Mitjaev, eteläisen sotilaspiirin 8. armeijakunnan komentaja, kenraaliluutnantti Andrei Mordvitšev ja tšetšeenikomentaja, kenraalimajuri Magomed Tušajev. Tšetšeenijohtaja Ramzan Kadyrov on kiistänyt Tušajevin kuoleman.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat