Julmempaa ironiaa saa hakea: Venäjä sanoo taistelevansa natseja vastaan, ja nyt se tappoi natsi-Saksan keskitys­leireiltä selvinneen 96-vuotiaan kotiinsa

Harkovalainen Boris Romantšenko kuoli, kun hänen kerrostaloonsa osui Venäjän raketti tai ohjus.

Ukrainalainen Boris Romantšenko (toinen oik.) ja muita Buchenwaldin keskitysleiriltä selvinneitä muistotilaisuudessa leirin muistomerkillä vuonna 2015.

22.3. 19:12

VanhA MIES ei ollut rohjennut poistua kotoaan moneen kuukauteen, kertoo saksalaislehti Der Spiegel. Hän pelkäsi korona­tartuntaa.

Sitten Boris Romantšenko, 96, kuoli. Hän asui Harkovassa kerrostalossa, johon Venäjä ampui viime perjantaina jollain ilmeisen tuhovoimaisella aseella. Ei Venäjän armeija ehkä tahallaan ampunut juuri Romantšenkon taloon, mutta lopputuloksen kannalta sillä ei ole väliä.

Venäjä näkyy ampuvan tahallaan minne sattuu. Venäjä siis tappaa ihmisiä summittaisesti.

Niin kuoli Boris Romantšenko. Hänen kotinsa paloi. Kuolemasta tiedotti maanantaina Buchenwaldin keskitysleirin muistosäätiö, joka oli kuullut suruviestin vainajan pojalta ja lapsenlapselta.

Miksi suru-uutisen välitti juuri Buchenwaldin muistosäätiö?

Koska Romantšenko oli Buchenwaldin entinen vanki. Hän oli syntynyt 20. tammikuuta 1926 pohjoisessa Ukrainassa. Hän oli 16-vuotias, kun natsi-Saksan miehitysjoukot vangitsivat hänet ja toimittivat hänet pakkotöihin Saksaan.

Buchenwaldin keskitysleiri huhtikuussa 1945, kun amerikkalaisjoukot olivat vapauttaneet sen.

Romantšenko oli vanhoilla päivillään osallistunut uhrien muiston vaalimiseen Buchenwald-Doran kansainvälisen komitean varapuheenjohtajana.

Dora oli pakkotyöleiri melko lähellä Buchenwaldia. Kummaltakin leiriltä Romantšenko oli selvinnyt hengissä – kuten myös Peenemündestä ja Bergen-Belsenistä.

Romantšenkon kohtalossa on jotain viiltävän ironista. Vladimir Putin kun yrittää oikeuttaa sotaansa ”denatsifikaationa” eli Ukrainan puhdistamisena natsivallasta.

Valhe on niin irvokas, että etoo. Valheen varjolla Venäjä tappaa siis myös natsi-Saksan uhreja.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on kaiken lisäksi juutalainen. Suurin osa hänen isoisänsä lähiomaisista murhattiin holokaustissa.

Saksalaisten uhreiksi joutuivat muun muassa presidentti Zelenskyin isoisän isä ja äiti ja kolme veljeä, kertoi Washington Post -lehti äskettäin. Isoisä itse, Semjon Zelenskyi, taisteli puna-armeijan riveissä natsi-Saksaa vastaan.

Buchenwaldin keskitysleiri oli Thüringenissä. Nykyisen Thüringenin osavaltion pääministeri Bodo Ramelow kommentoi Boris Romantšenkon kuolemaa osuvasti:

”Kansallissosialistit eivät onnistuneet tätä suurta ihmistä rikkomaan, tappamaan – toisin kuin Putinin järjestelmä, joka ryhtyi kansainvälisen oikeuden vastaiseen hyökkäyssotaansa Ukrainaa vastaan.”

Romantšenkon kuolemassa on toinenkin julman ironinen piirre. Ukrainan presidentinkanslian päällikön Andri Jermakin mukaan Romantšenkon kotitaloon osui ”venäläinen raketti”.

Nuoruuden pakkotöissä Romantšenko joutui tekemisiin juuri rakettien kanssa. Hän oli Peenemünden leirillä, ja Peenemünde oli natsi-Saksan rakettiohjelman keskus – tai oikeastaan koko ”ohjusaikakauden kehto”, kuten sitä HS:n vanhassa kirjoituksessa luonnehdittiin.

V2-raketin laukaisu Peenemündessä kesäkuussa 1943.

V2-raketit kylvivät tuhoa ja kauhua Englannissa toisen maailmansodan loppuvaiheissa. Ei niistä silti sodan ratkaisijaksi ollut. Raketteja valmistettiin pakkotyönä, ja olosuhteet olivat niin hirvittävät, että rakettien valmistuksessa kuoli enemmän ihmisiä kuin raketti-iskujen uhreina.

Raketit tappoivat summittaisesti, silloinkin.

Berliinissä Saksan liittopäivillä kansanedustajat pitivät tiistaina hiljaisen hetken Boris Romantšenkon muistoksi.

Se oli kaunis ele. Saksalaiset ovat tehneet tiliä menneisyytensä kanssa. Se on ollut pitkä tie.

Buchenwaldin keskitysleiri rakennettiin 1930-luvulla Weimarin, perinteikkään saksalaisen kulttuurikaupungin laidalle.

Kun diktaattori Adolf Hitler ennen aloittamaansa sotaa vieraili Weimarissa, hän asui hotelli Elephantissa. Väkijoukko kerääntyi torille huutamaan: ”Lieber Führer, komm heraus, aus dem Elephantenhaus!”

Rakas Führer, tule ulos Elefanttitalosta!

Toisen maailmansodan päätyttyä kovin harva muisti olleensa mukana huutamassa. Ja vain harva tunnusti tienneensä, mitä Weimarin kupeessa tehtiin.

Ei mitään uutta auringon alla. Nytkään he eivät tiedä, vaikka oikeasti taitavat tietää.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat