Venäjän disinformaatio aiheutti Moldovaan some­paniikin, joka oli kuin Suomessa 2015 – Pieni ja köyhä maa toivottaa pakolaiset silti tervetulleiksi

2,5 miljoonan asukkaan Moldova on ukrainalaisten tärkeimpiä reittejä turvaan. Yli 100 000 ihmistä on jäänyt maahan.

Maria Burlaku (vas.) ripustaaa pyykkiä Ljuba Prodanin pihassa. Tudoralainen Ljuba Prodan majoittaa kotonaan kahta kolmihenkistä perhettä, jotka pakenivat Harkovasta.

23.3. 10:58 | Päivitetty 23.3. 11:17

Tudora

Kolhoosin entisen traktorinkuljettajan Liuba Prodanin kultahampaat välkkyvät iltapäivän auringossa, kun hän ottaa vieraat vastaan Tudoran kylässä eteläisessä Moldovassa.

Prodanin koti on tyypillinen kalkittu moldovalainen maalaistalo. Pihalla on peruna- ja juuresmaa, viiniköynnöksiä ja omenapuita.

Ljuba Prodan kaataa vettä Maria Burlakulle.

Lapset ovat jo lentäneet pesästä, joten Prodanin ja hänen miehensä talossa paljon tyhjää tilaa.

Sitä täyttävät nyt nyt harkovalaisten Maria Burlacun ja Oksana Hluškon perheet, yhteensä neljä aikuista ja yhdeksänvuotiaat tytöt, Eva ja Daša.

Tytöt maalailevat vesiväreillä kaivonkannen päällä. Ukrainalaisnaiset hakevat pyykkiä narulta ja suorittavat talousaskareita Liuban ystävällisen määrätietoisessa ohjauksessa.

”Laittakaa kahvia tulemaan. Saisiko tänne penkin? Tuotteko tohvelini!”

Pihassa seisoo Chevrolet Lacetti Ukrainan kilvissä.

Moldova on Euroopan pienimpiä ja köyhimpiä maita, mutta viime viikkoina on käynyt ilmi, että se on myös yksi vieraanvaraisimpia. Siitä on tullut ukrainalaisten pääväyliä ulos sodan runtelemasta maasta.

Ljuba Prodan juttelee Oksana Hluškon (vas.) ja Maria Burlakun kanssa pihassaan. Keskellä Oksanan tytär Daša.

Moldova avasi rajansa pakolaisille heti Venäjän hyökättyä. 49-vuotias eurooppalaismielinen presidentti Maia Sandu lupasi, että maan rajanylityspaikat ovat avoinna kaikille ukrainalaisille. ”Me autamme näitä ihmisiä”, hän sanoi.

Moldovan kautta on kulkenut jo lähes 370 000 pakolaista, joista arviolta 120 000 on jäänyt maahan. Heistä lähes puolet on alaikäisiä. Turvapaikkaa on hakenut vain noin 5 000 ukrainalaista.

Tudoran kylässä on tuhatkunta asukasta, ja nyt lisäksi 71 pakolaisperhettä. Osa asuu yhteismajoituksissa, osa perheissä.

Ukrainalaisia majoittavalle Prodanille oli heti sodan alussa selvää, että hän auttaisi. Kyse oli nimittäin sukulaisista.

Prodanin taloon paenneen Maria Burlacun mies on moldovalainen, Prodanin veljenpoika.

”Soitin heille heti, ja sanoin että tulkaa tänne. ”

Burlacut kestivät Harkovan pommituksia yhdeksän päivää. Kun iskut vain yltyivät, he päättivät lähteä. Mukaan lähti ystäväperhe Hluškot, jonka isä on Moldovan kansalainen.

”Me aikuiset olisimme voineet istua siellä pommisuojissa, mutta lapsia kävi sääliksi. He puhuvatkin nyt sodasta, piirtävät panssarivaunuja ja sotalaivoja”, kuvaa Oksana Hluško.

Eva-tytön koulu on tuhoutunut sodassa. Harkovaan jäänyt opettaja lähettää kuitenkin koulutehtäviä.

Tudorassa ei ole koulua pakolaislapsille, mutta kerhotoimintaa järjestetään.

Ylöspidon ukrainalaiset korvaavat auttamalla talon emäntää Prodania.

Heillä on mukanaan vain Ukrainan hryvnoja, joilla ei Moldovassa tee mitään. Prodanien tärkein tulonlähde taas on Liuban miehen noin 90 euron eläke.

Valtio on nyt luvannut pakolaisia majoittaville 150 euron kertapalkkion, mutta sitä Prodanit eivät vielä ole saaneet.

Onneksi he ovat pitkälti omavaraisia. Puutarhasta saadaan perunat, punajuuret, tomaatit ja pavut. Navetassa on kaksi lypsävää lehmää.

”Selviämme kyllä”, Liuba Prodan sanoo ja väläyttää hymynsä.

Läheinen Palancan rajanylityspaikka on yksi pakolaisten tärkeimpiä reittejä Ukrainaan. Se sijaitsee vain 55 kilometrin päässä Odessan miljoonakaupungista.

Naista autettiin Bukarestin-bussiin Palancan raja-aseman lähistöllä maanantaina.

Vilkkaimpina päivinä Palancan kautta tuli kymmeniätuhansia ihmisiä. Autojonot Ukrainan puolella venyivät kymmeniin kilometreihin. Osa ihmisistä joutui kävelemään pitkiä matkoja.

Nyt tulijoiden virta on hiljentynyt, muttei tyrehtynyt.

Moldovan puolella on YK:n pakolaisjärjestön telttaleiri, jossa ei tällä hetkellä ole asukkaita. Se ei silti ole lainkaan tarpeeton. Jos Venäjä hyökkäisi voimalla Odessaan, tänne pyrkisi välittömästi satojatuhansia pakolaisia.

Telttaleirin lähellä on pakolaisten vastaanottopiste. Siellä toimii YK:n pakolaisjärjestön lisäksi monia kansainvälisiä apujärjestöjä.

Moldovalaisen baptistikirkon vapaaehtoinen Lidia Cojocari tarjoaisi kahvia ja purtavaa mediankin edustajille.

Odessasta aamuisen yhteenoton jälkeen paennut Nastja kävi halaamassa vapaaehtoistyöntekijä Lidia Cojocaria ennen kuin nousee Bukarestin-bussiin Palancan raja-aseman lähistöllä.

Hänen tehtävänään on ottaa pakolaiset vastaan, kysellä heidän suunnitelmistaan ja ohjata eteenpäin.

”Toivotamme kaikki sydämellisesti tervetulleiksi”, Cojocari sanoo.

Odessasta tullut Nastja kyynelehtii. Samana aamuna Venäjän laivat ovat ampuneet Odessaa mereltä, ja Nastja päätti lähteä.

Hän halaa Lidiaa.

”Haluan kiittää tätä ihmistä. Me tulimme tänne peloissamme, ja hän on täällä auttamassa meitä.”

Lidia ohjaa Nastjan Bukarestiin vievään pakolaisbussiin.

Moldovassa on yli sata vastaanottokeskusta.

Yksi ensimmäisiä avattiin pääkaupunki Chisinaun messukeskukseen. Se on tarkoitettu 450 hengen tilapäismajoitukseen.

Ihmiset nukkuvat sermeillä eristetyissä kopperoissa. Käytävillä juoksentelee lapsia ja kopperoissa räksyttää koiria.

Silti Odessan alueelta lapsineen tullut perheenäiti Anna Untilova on äärimmäisen tyytyväinen:

Ira Untilova (vas.), Anna Untilova ja Dima Untilov pakolaiskeskukseksi muutetun Moldexpo-messuhallin pihalla.

”Olen koko sydämestäni kiitollinen kohtelustamme. Meille on järjestetty yöpaikka, suihku ja kolme ateriaa päivässä. Ihmiset ovat aivan ihania. He antavat, mitä voivat.”

Moldovasta hän aikoo jatkaa kolmen lapsensa kanssa Belgiaan, jonne heille tarjottiin paikkaa. Mies jäi Ukrainaan.

Vastaanottokeskus on Moldovan valtion järjestämä. Järjestelyissä auttavat valtiollisen Moldova Pentru Pacen vapaaehtoiset. Messukeskuksen toimitusjohtaja Carolina Chiper ahertaa paikalla iltakahdeksalta.

Pakolaisten on laskettu maksavan Moldovalle lähes neljä miljoonaa euroa päivässä. Maa saa toki apua kansainvälisiltä järjestöiltä, EU:lta ja Yhdysvalloilta.

Jos sota pitkittyy, apu ei voi olla vapaaehtoisten varassa. Moldova tarvitsee suunnitelmallista apua EU:lta ja YK:lta.

Kaikki pakolaiset eivät kuitenkaan pyydä apua. Moldovassa on paljon odessalaisia, jotka kuulostelevat, uskaltaisiko kotiin palata.

Vapaaehtoiset Rimma Tkatšuk (vas.), Jana Garanina ja Iryna Tšervona vaihtavat verhoja makuukoppeihin pakolaiskeskukseksi muutetussa Moldexpo-messuhallissa.

Varakkaammat vuokraavat asunnon vapailta markkinoilta. Chisinaussa on jo pula vuokra-asunnoista.

Maahan pyrkii myös Ukrainan näkökulmasta laittomasti pakenevia eli asevelvollisia miehiä. Palancan rajalta on julkaistu kuva perheenisästä, joka löytyi auton takakontista.

Karkureiden on kerrottu ylittävän rajajoki Dnestriä kumiveneillä. Myös lahjuksilla on väitetty pääsevän ulkomaille.

Vaikka moldovalaiset ovat vieraanvaraisia ja pakolaiset kiitollisia, Moldovassakin on herännyt samanlaista somepaniikkia kuin Suomessa vuonna 2015.

Maaliskuun alussa sosiaalisessa mediassa levisi videoita, joissa avustustyöntekijöiksi esittäytyneet ihmiset kertoivat pakolaisten käyttäytyneen röyhkeästi, valittaneen ruoasta ja oloista ja vaatineen moldovalaisia puhumaan heille venäjän sijasta ukrainaa.

Videot saivat heti vastakaikua Venäjän mediassa, esimerkiksi Rossija 24 -tv-kanavalla ja Komsolsokaja Pravda -lehdessä.

Usean arvion mukaan kyse on Venäjän disinformaatiokampanjasta, jolla moldovalaiset ja ukrainalaiset yritetään riitauttaa keskenään.

Presidentti Maia Sandun mukaan tarkoituksena on muuttaa ihmisten hyväntahtoista suhtautumista pakolaisiin.

”Älkäämme levittäkö videoita ja päivityksiä, jotka jakavat meitä, aiheuttavat vihaa pakolaisia kohtaan ja luovat maahan jännittyneen ilmapiirin. Kehotan kaikkia suhtautumaan kärsivällisesti toinen toiseensa”, hän sanoi.

Ukrainan sota on saanut Moldovan huolestumaan omasta turvallisuudestaan. Moldova on jättänyt EU-jäsenyyshakemuksensa.

Maan koko ilmatila on suljettu Putinin ”operaation” vuoksi. Chisinauhun suuntautuvat lennot on ohjattu Romanian Iașiin.

Liuba Prodan kertoi aamulla kuulleensa kotipihalleen asti Odessan meritaistelun jylyn.

Oksana Hluško, Ljuba Prodan ja Oksanan tytär Daša.

Jos sota laajenee, Moldovakaan ei ole turvassa, hän pelkää.

”Jos Venäjä ottaa Odessan, me olemme seuraavana vuorossa. [Venäjän valvoma Moldovan alue] Transnistria on jo heillä, ja me olemme kiilana välissä”, hän sanoo.

Moldovalla ei kunnon armeijaakaan, juurikaan tankkeja tai lentokoneita.

Pakolaisia kannattaa siis auttaa.

”He voivat asua luonamme niin kauan kuin on tarpeen. Kukaan ei ole turvassa hädältä. Huomenna tämä voi koskea meitä. Vain Jumala tietää, mitä tuleman pitää.”

Edit 4.5. 2022 klo 12:19: Jutun ensimmäisessä versiossa oli kirjoitettu Moldovan presidentin nimi virheellisesti. Oikea muoto on Maia Sandu.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat