Ukrainan sodan keskeiset käänteet tiistaina: Kymmenen sairaalaa on tuhottu ja pari­tuhatta lasta pakotettu Venäjälle, sanovat viranomaiset

HS listaa Ukrainan sodan oleellisimmat tapahtumat vuorokauden ajalta.

Ukrainalaiset sotilaat seisoivat vartiossa Kiovan laidalla tiistaina.

22.3. 20:00

Ukraina: Kymmenen sairaalaa on täysin tuhottu, Hersonista on loppumassa ruoka

Ukrainan terveysministerin Viktor Ljaškon mukaan Venäjän hyökkäyksen aikana Ukrainassa on tuhoutunut täysin kymmenen sairaalaa, uutistoimisto Reuters kertoo. Loppuihin ei Ljaškon mukaan ole voitu toimittaa tarvittavia lääkkeitä ja tarvikkeita lähellä käytävien taistelujen vuoksi.

Venäjän miehittämän Hersonin kaupungin siviilejä uhkaa ruoan ja lääkintätarvikkeiden loppuminen, Ukrainan ulkoministeriön tiedottaja Oleh Nikolenko kertoi Twitterissä.

Mariupolissa puolestaan on yhä ainakin 100 000 pakoon haluavaa siviiliä, jotka eivät pääse pois kaupungista turvallisten evakuointikäytävien puuttuessa, Ukrainan varapääministeri Iryna Vereštšuk sanoi tiistaina Reutersin mukaan. Kaikkiaan kaupungissa on yhä arviolta 350 000 ihmistä.

Tiistaiaamuna julkaistujen Britannian tiedustelutietojen mukaan Ukrainan puolustus pitää yhä Mariupolissa, vaikka Venäjä yrittää kiivaasti vallata kaupunkia.

Venäjän joukot ovat väkisin siirtäneet 2 389 lasta Donetskin ja Luhanskin alueilta Venäjälle, väittää Ukrainan ulkoministeriö. Ministeriö kertoi asiasta Facebook-julkaisussa. Asiasta ovat kertoneet myös Yhdysvaltain Ukrainan-suurlähetystö ja Ukrainan valtakunnansyyttäjä Iryna Venediktova.

Venäjän duuma hyväksyi lain, joka mahdollistaisi tuomiot ”valheellisen” tiedon levittämisestä myös ulkomailla

Venäjää koskevan ”valheellisen tiedon” levittämisestä voi saada jatkossa tuomion myös ulkomailla.

Maan parlamentin alahuone eli duuma hyväksyi tiistaina lakiuudistuksen, joka koskee kaikkea maan valtiollisesta toiminnasta ulkomailla levitettyjä ”valheellisia tietoja” – eli tietoja, jotka eivät edusta valtion virallista kantaa. Siitä voidaan tuomita enimmillään 15 vuotta vankeutta.

Muuttoliikkeitä ja suomenvenäläisiä tutkiva professori Olga Davydova-Minguet Itä-Suomen yliopistosta arvioi, että lakiuudistuksella voi olla dramaattisia seurauksia Suomessa asuvien kaksoiskansalaisten elämään.

”Eli uskaltavatko ihmiset matkustaa Venäjälle, jos koko ajan on läsnä pelko siitä, että on saattanut joskus esittää arvion, joka ei vastaa Venäjän virallista kantaa.”

Lakiesitys edellyttää vielä ylähuoneen hyväksynnän ja presidentti Vladimir Putinin allekirjoituksen ennen sen voimaantuloa.

Lue lisää: ”Murskaava tilanne” – Venäjän duuman päätöksellä voi olla dramaattisia seurauksia Suomessa asuvien kaksois­kansalaisten elämään

Zelenskyi: Turvatakuut ilman Nato-jäsenyyttä olisi kompromissi kaikille

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kommentoi eurooppalaisille yleisradioyhtiöille antamassaan haastattelussa, että Ukrainan on tyydyttävä siihen, jos Naton ovet eivät aukea.

Maanantaina Kiovassa tehdyssä haastattelussa Zelenskyi esitti Ukrainalle jonkinlaisia muita turvatakuita Naton täysjäsenyyden sijasta.

”Minusta se on normaali kompromissi, se on kompromissi kaikille. Lännelle, joka ei tiedä mitä tehdä kanssamme Nato-asiassa. Ukrainalle, joka haluaa takuut turvallisuudestaan. Ja Venäjälle, joka ei halua antaa Naton laajentua nykyisestä.”

Yli 10 000 ukrainalaista on hakenut kansainvälistä suojelua Suomesta

Venäjän hyökkäyksen jälkeen lähes 10 300 ukrainalaista on hakenut kansainvälistä suojelua Suomesta, kertoi Maahanmuuttovirasto (Migri) tiistaina. Maanantaina suojelua haki yli tuhat ukrainalaista.

Migrin mukaan suurin osa hakijoista on hakenut tilapäistä suojelua, jota Suomi ja muut EU-maat myöntävät Ukrainasta paenneille.

Migri arvioi maanantaina, että Suomessa olevien ukrainalaisten määrä on ilmoitettua suurempi, koska kaikki eivät hae kansainvälistä suojelua.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat