Oleksi Kutšer (vas.) opastaa Artjom Tereštšenkoa maatilan töihin Rodnikivkan osuustilalla. Tereštšenko korvaa tilalla isänsä, joka kutsuttiin asepalvelukseen.

Mustanmullan pelloilla tikittää aikapommi

Sota on vienyt 25 prosenttia Ukrainan peltoalasta. Se voi johtaa nälänhätään joissain vientimaissa.


29.3. 2:00 | Päivitetty 9.5. 1:02

Palanka

Tämä on Ukrainan kansallismaisemaa: sininen taivas ja sen alla loivasti kumpuilevat pellot, tosin vielä mullanmustana talven jäljiltä.

Pellolta nousee tomuvana, kun sitä kääntää iso amerikkalainen Case-traktori, jolla on perässään harkovalainen Lozova-äes.

Traktorin konepeltiin on hitsattu metallinen Ukrainan vaakuna, ja kopissa liehuvat Ukrainan liput. Kopissa on kaksi ihmistä: traktorinkuljettaja Oleksi Kutšer ja hänen oppipoikansa, Artjom Tereštšenko.

18-vuotiasta Tereštšenkoa koulutetaan pikavauhtia peltohommiin korvaamaan isäänsä, joka lähti sotimaan venäläisiä vastaan.

Oleksi Kutšer (vas.) ja Artjom Tereštšenka Rodnikivkan osuustilalla Palankan kunnassa Keski-Ukrainassa.

”Meillä on 110 työntekijää, joista 10 on kutsuttu palvelukseen”, sanoo maatalousosuuskunta Rodnikivkan johtaja Serhi Voitšenko pellon laidalla.

”Hänetkin meinattiin viedä”, Voitšenko osoittaa Kutšeria, ”mutten päästänyt.”

Nyt presidentti Volodymyr Zelenskyi on linjannut, ettei maatalouden avainhenkilöitä enää kutsuta armeijaan, sillä pelloilla kulkee ”Ukrainan toinen rintama”.

Sodan ja pakolaisuuden aiheuttama työvoimapula on vain yksi Ukrainan maatalouden haasteista. Ukraina on Venäjän ohella maailman vilja-aittoja. Niiden sota saattaa aiheuttaa elintarvikepulan ja pahimmillaan nälänhädän.

Täällä Keski-Ukrainassa, Palankan kunnassa Umanin kaupungin lähellä, päästäneen kylvötöihin tällä viikolla.

”Tuhat hehtaaria on kylvetty syksyllä ja lopuille 1 300 hehtaarille kylvämme nyt vehnää, maissia, auringonkukkaa, ohraa, hernettä ja rehua”, Voitšenko sanoo.

Umanin seutu on kuitenkin onnellisessa asemassa, sillä täällä ei juuri nyt sodita.

Arviolta 25 prosenttia Ukrainan peltopinta-alasta on sotatoimialueella. Niillä alueilla kevätkylvöt jäävät väliin taisteluiden tai pelloille jääneiden miinojen vuoksi. Venäjän miehittämillä etelän alueilla kylvön pitäisi olla jo käynnissä, mutta se jää monin paikoin tekemättä. Vihollinen on myös tuhonnut maatalouden infrastruktuuria.

On Umanissakin osa pelloista pois pelistä.

Sodan ensimmäisenä päivänä Venäjä iski täällä ohjuksin maanalaisten tykistöammusten varastoon. Sieltä ammukset sinkoutuivat laajalle alueelle pitkin peltoja. Miinanraivaajat keräävät yhä törröttäviä ammuksia pois. Kaikkiaan seudulla joudutaan raivaamaan 4 000 hehtaaria peltoa miinoista.

Palankan kunnanjohtaja Ruslan Jaremtšuk osoittaa pellolle, jonne on pudonnut sinne tänne raketinjäämiä.

Peltoon pudonnut raketti Palankassa.

Entisen kolhoosin, nykyisen osuustilan johtaja Serhi Voitšenko sanoo sodan muuttaneen koko maatalouden toiminnan. Tähän aikaan keväästä tilat myyvät edellisvuoden varastojaan. Kun aikaisemmin suurin osa tilan viljasta meni vientiin, nyt se on varattu kotimaiseen käyttöön.

”Normaalisti lähes kaikki menisi Mustanmeren satamien kautta ulkomaille. Nyt myymme viljan puoleen hintaan kunnalle, sairaaloille ja armeijalle. 30 000 tonnia vehnää lähtee Kiovaan. Toimitamme jauhoja, ryynejä, maitoa ja lihaa evakoille ja vähävaraisille perheille. Kunnassamme on nyt 1 200 pakolaista”, Voitšenko kertoo.

Ukraina yrittää nyt viedä viljaa rautateitse. Kun satamat lähettivät maailmalle neljä miljoonaa tonnia viljaa kuukaudessa, junat pystyvät kuljettamaan vain 800 000 tonnia. Rautateitä kuormittavat sotilaiden, aseiden, pakolaisten ja humanitäärisen avun kuljetukset. Vientiä on myös rajoitettu.

Osuustilan johtaja Serhi Voitšenko allekirjoittaa papereita toimistossaan.

Ukraina tuottaa viljaa noin nelinkertaisesti verrattuna omaan käyttöönsä. Esimerkiksi viime vuonna vehnäsato oli 27 miljoonaa tonnia, josta vain 7 miljoonaa tonnia jäi Ukrainaan.

Niinpä Ukrainaa ei sodan takia uhkaa nälänhätä eli holodomor, vaan tämä voi uhata joitakin sen vientimaita. Kaikkiaan 400 miljoonaa ihmistä syö Ukrainan viljaa. Sitä ostavat muun muassa Egypti, Jemen, Israel, Indonesia, Bangladesh, Etiopia, Libya, Libanon, Tunisia, Marokko, Pakistan, Saudi-Arabia ja Turkki.

Samalla viljan vienti Venäjältä on vaikeutunut, ja Kiinassa on ollut katovuosi.

Pelloilla tikittää siis aikapommi.

Vehnän hinta on noussut sodan alusta 28 prosentilla. Maailman ruokajärjestön FAO:n mukaan ruoka voi kallistua yli 20 prosenttia ja 8–13 miljoonaa ihmistä lisää alkaa kärsiä aliravitsemuksesta.

The New York Timesin mukaan Libanonissa uhkaavat jo loppua vehnäjauhot. Tunisialla on ollut vaikeuksia maksaa elintarviketuonnista. Marokossa ja Sudanissa on ollut levottomuuksia inflaation vuoksi.

Tämä voi johtaa vuoden 2011 arabikevään kaltaisiin protesteihin tai vuoden 2015 kaltaiseen pakolaisaaltoon.

Ukraina vastaa kymmenestä prosentista maailman vehnänvientiä ja kolmesta prosentista tuotantoa. Se on suurin auringonkukkaöljyn viejä. Rypsin ja ohran viennissä se on kakkonen ja maississa, rukiissa sekä durrassa kolmonen.

”Ukraina saa maatalousviennistä 40 prosenttia valuuttatuloistaan, joten se vaikuttaa suoraan hryvnian kurssiin. Viennistä tulevat myös viljelijöiden käyttövarat, joita he tarvitsevat tehdäkseen hankintoja ja maksaakseen palkkoja”, sanoo Kiovasta Umaniin evakuoitunut viljelijäjärjestö VAR:n varapuheenjohtaja Denis Martšuk.

Siementen, lannoitteiden ja torjunta-aineiden tuonti on pitkälti pysähtynyt. Vasta viime viikon aikana kuljetuksia on pystytty aloittamaan uudestaan.

Torjunta-aineiden tehtaita on jäänyt sotatoimialueelle Sumyssa ja Harkovassa. Lannoitteiden hinnat ovat nousseet maailmanmarkkinoilla rajusti.

Maataloutta uhkaa myös pula dieselistä, kun sitä on annettu ensisijaisesti armeijan tarpeisiin.

”Koko Ukrainassa maataloudella on nyt 80 prosenttia sen tarvitsemista lannoitteista, 50–60 prosenttia siemenistä ja 45 prosenttia dieselistä”, Martšuk sanoo.

Dieselistä 75 prosenttia on tullut Venäjältä ja Valko-Venäjältä.

”Nyt yritämme ratkaista polttoainepulaa järjestämällä tuontia Puolasta, Liettuasta ja Romaniasta. Valtio on alentanut maatalouden polttoaineveroa.”

Martšuk on kaikesta huolimatta toiveikas.

”Jos sota on ohi ennen juhannusta ja saamme venäläiset ulos, sato voi olla noin 50–60 miljoonaa tonnia viljaa. Viime vuonna se oli 100 miljoonaa, mutta kyse oli ennätyksestä.”

Hän arvioi, että tänä vuonna Ukrainassa kasvatetaan enemmän nopeasti kypsyviä lajeja, kuten hernettä ja tattaria.

Traktoreita valmistelemassa kevätkylvöjä Rodnikivkan osuustilan pelloilla.

Rodnikivkan tilalla tilanne on toistaiseksi siedettävä, johtaja Serhi Voitšenko sanoo.

”Meillä on vielä käyttörahaa. Olemme kasvattaneet siemenet itse, joten autamme nyt toisiakin. Lannoitteita meillä oli varastossa.”

Amerikkalaistraktoreiden varaosista saattaa kuitenkin tulla pulaa, sillä toimitukset niiden varastoihin Kiovassa, Odessassa ja Hersonissa ovat katkenneet.

”Onneksi meillä on yhä kymmenen työhevosta.”

Viljelyn lisäksi Rodnikivkan tila osallistuu maanpuolustukseen. Voitšenko esittelee vajaa, jossa on 2 000 Molotovin cocktailin eli polttopullon varasto.

Entisenä rajavartijana hän on elvyttänyt ampumataitojaan. Vaikka hän pitää kiinni työntekijöistään, hänkin on varautunut liikekannallepanoon.

Jak trebo [jos tarve vaatii], jätämme tietysti pellot ja lähdemme täältä kaikki tappamaan”, hän sanoo ja hymyilee.

”Sitten voimme teidän kanssanne tavata seuraavan kerran vapautetussa Viipurissa.”

Molotovin cocktaileista Rodnikivkan tilalla vastaava Šeih-Abdi Valid polttopullovarastossa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat