Puolalaistutkija varoittaa toive­ajattelusta, joka on herännyt Venäjän kärsimistä tappioista

Justyna Gotkowskan mukaan lännessä on jo totuttu liikaa sodasta tuleviin kuviin, mikä saattaa estää tarpeellisen politiikan tekemisen.

Puolalaistutkija Justyna Gotkowska sanoo, että Venäjän hyökkäyksiä koetaan lähivuosina todennäköisesti lisää myös Euroopan Nato-maissa, jos se saa nyt myönnytyksiä.

25.3. 12:51

Varsova

Venäjän luultua heikommasta sotamenestyksestä huolimatta lännen pitäisi valmistautua pahimpaan ja auttaa Ukrainaa voittamaan sota kaikin keinoin, sanoo Itä-Eurooppaan keskittyvän OSW-tutkimuslaitoksen ohjelmajohtaja Justyna Gotkowska. Puolan hallinnon alainen laitos toimii Varsovassa.

Uuden hyökkäyssodan uhka lähivuosina Eurooppaan on hänen mukaansa selvä, jos Venäjä ei todella häviä sotaa vaan saavuttaa tavoitteitaan Ukrainassa tai länsi tarjoaa sille myönnytyksiä esimerkiksi luopumalla pakotteista.

”Uhka ei kohdistuisi vain Ukrainaan tai muihin entisen Neuvostoliiton maihin vaan Naton itäiseen lohkoon. Emme saa unohtaa, mitä Venäjä on sanonut ja mitkä sen politiikan tavoitteet ovat.”

Joulukuussa antamassaan tavoitelistassa Venäjä sanoi vaativansa Naton itäisen osan aseistuksen karsimista vuotta 1997 edeltävälle tasolle. Gotkowskan mukaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin tulevat liikkeet ratkaisee se, miten länsi vastaa Ukrainan sotaan nyt.

"Tulevaan käytökseen vaikuttaa se, uskooko Venäjä Naton hyökkäävän takaisin vai yrittävän keskustella.”

Jatkuvat uutiset Venäjän armeijan tappioista ja Venäjän hallinnon epäselvyyksistä luovat nyt monille mielikuvaa siitä, että tilanne on menossa parempaan suuntaan.

Gotkowskan mukaan Putinin vallan kukistuminen lähiaikoina on toiveajattelua.

”Meidän pitäisi valmistautua pahimpaan, koska se on myös todennäköisintä.”

Gotkowskan mukaan sodasta ja pakolaisista tuleviin kuviin ja tietoihin on lännessä jo totuttu. Se on vaarallista.

”Ihmisellä on taipumus ajatella positiivisesti, koska haluamme tuntea olomme hyväksi. Mutta se voi myös johtaa tarpeellisten poliittisten päätösten välttämiseen.”

Puola monen muun itäisen Euroopan maan tavoin ajaa nyt erityisen tiukkaa linjaa suhteessa Venäjään.

Puola haluaisi, että Nato toimittaisi Ukrainalle yhteispäätöksellä hävittäjiä. Puola tahtoisi toimittaa Ukrainaan hävittäjien lisäksi myös muita hyökkäysaseita kuten raskasta tykistöä ja pitkän kantaman ilmatorjuntakalustoa.

Puola ei kuitenkaan halua luopua hyökkäysaseistaan yksin ilman Naton yhteistyötä ja aseiden korvaamista, koska uskoo saattavansa tarvita niitä itsensä puolustamiseen lähivuosina.

Yhdysvallat sekä kauempana Venäjästä olevat eurooppalaiset Nato-maat eivät halua antaa Ukrainalle hävittäjiä Naton yhteispäätöksellä, sillä ne haluavat varoa Venäjän provosoitumista, jolloin sota voisi laajentua.

”En usko sodan eskalaation riskiin. Venäjä voi sanoa sen syyksi mitä tahansa. Meidän ei pitäisi kuunnella mitä Venäjä sanoo vaan tehdä se mitä pidämme tarpeellisena itse. Tavoitteemme on, että Ukraina voittaa sodan.”

Saksa epäröi asetoimituksiaan Ukrainaan pitkään. Nyt se asettaa talouden etusijalle, eikä suostu katkaisemaan öljyn ja kaasun tuontia Venäjältä välittömästi. Liittokansleri Olaf Scholzin mukaan nopea tuontikielto johtaisi lamaan Euroopassa ja kokonaisten teollisuudenalojen kuolemiseen.

Politiikka, joka on rakentunut taloudelliseen riippuvuuteen Venäjästä on Gotkowskan mukaan fiasko. Nyt on päädytty rahoittamaan sotaa, ja kuviosta on vaikeaa päästä eroon.

”Olisi mielenkiintoista tietää, mikä on Angela Merkelin mielentila nyt. Hän on älykäs nainen. Hänen on nähtävä, millaiseen fiaskoon hänen johtamansa politiikka on vienyt”, Gotkowska sanoo.

Gotkowskan mukaan on selvää, mistä Puolan ja muiden maiden näkemyserot Venäjä-politiikassa johtuvat. Puolalla on maaraja Venäjälle kuuluvan Kaliningradin, Venäjän liittolaisen Valko-Venäjän sekä sotaan joutuneen Ukrainan kanssa.

”Puola on etulinjassa ja siksi haluaa tehdä enemmän, jotta Ukraina selviäisi sodasta voittajana”, hän sanoo.

Gotkowskan mukaan puolalaisilla on vahva tietoisuus siitä, että Putin ei pysähdy, ellei häntä nyt pysäytetä. Puola on parhaillaan Venäjän sanallisen hyökkäyksen kohteena.

Venäjän entinen presidentti ja nykyinen turvallisuusneuvoston varajohtaja Dmitri Medvedev julkaisi maanantaina hyökkäävän kirjoituksen Puolasta, jossa hän syytti Puolaa russofobiasta ja Yhdysvaltain myötäilystä.

”Kirjoituksen tarkoituksena on pelotella maata, joka auttaa Ukrainaa. Mutta sen tarkoituksena on myös vakuuttaa oma väestö siitä, että sotilaallinen liike tätä valtiota vastaan on tarpeellinen tulevaisuudessa”, Gotkowska sanoo.

Lue lisää: Venäläinen energia on EU:lle ”elefantti olohuoneessa”, sanoo pääministeri Marin – irtautuminen siitä tulee vaatimaan laajoja investointeja

Lauantaina Yhdysvaltain presidentti Joe Biden tapaa Puolan presidentin Andrzej Dudan Varsovassa. Gotkowskan mukaan keskusteluun nousee varmasti hävittäjien ja muiden järeämpien aseiden toimittaminen Ukrainalle.

”On strategisesti tärkeää auttaa Ukraina voittamaan tämä sota kaikin keinoin. Meidän ei pitäisi asettaa itsellemme punaisia linjoja”, Gotkowska viittaa Bidenin käyttämään termiin, joka tarkoittaa rajoja, joita ei ylitetä.

Gotkowskan tutkimusalueisiin kuuluvat myös Suomi ja Ruotsi.

Yhdysvaltain hallinnon hän tulkitsee viime aikoina kehittyneen ajattelussaan niin, että uudet liikkeet voisivat olla mahdollisia. Ohjusiskujen jatkuminen siviilikohteisiin sekä Venäjän mahdollinen biologisten tai kemiallisten aseiden käyttö johtaisivat Gotkowskan mukaan uuteen harkintaan myös Natossa.

Venäjän ydinaseen käyttö johtaisi hänen mukaansa Naton humanitääriseen operaatioon Ukrainassa ja vauhdittaisi Venäjän öljyntuonnin katkaisua Eurooppaan.

Myös Suomi ja Ruotsi kuuluvat Gotkowskan tutkimusalueisiin. Hänen mukaansa Suomen Ruotsia nopeampi liikkuminen Naton suuntaan on ollut monelle yllätys, sillä tähän asti Suomi on tunnettu tasapainoilijana suhteessaan Venäjään.

Suomen yhteistyöhalun kasvaminen Naton, Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa on pantu merkille.

”On saatettu puhua Yhdysvaltojen turvatakuista Suomelle Naton liittymisprosessin ajaksi”, hän arvioi presidentti Sauli Niinistön ja Yhdysvaltain Bidenin tapaamisesta Valkoisessa talossa pari viikkoa sitten.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat