HS aloittaa some­kuvien aitouden varmistamisen aiempaa tarkemmin – Mitä tietoja kuvista ja videoista voidaan datan avulla selvittää?

Erityisesti Twitterissä julkaistaan epäluotettavaa kuvamateriaalia Ukrainan sodasta. Törkeitäkin tapauksia on tullut vastaan, somekuvien aitoutta tarkistava John Helin sanoo.

John Helin on poliittisen historian maisteriopiskelija ja kiinnostunut sotahistoriasta. Hän voi esimerkiksi tunnistaa, minkä armeijan kalustoa sosiaalisen median kuvissa ja videoissa näkyy.

27.3. 7:52

Torstaina Ukrainan puolustusministeriö julkaisi Twitterissä videon, jossa Ukrainan joukot väitetysti ampuivat alas venäläisiä helikoptereita. Pian tarkkasilmäisimmät Twitterin käyttäjät huomasivat, että kyseessä oli videopelin kohtaus.

Yksi asian huomanneista oli helsinkiläinen John Helin.

Hän on seurannut Venäjän hyökkäyksen alettua sodan tapahtumia tiiviisti avoimen datan avulla.

Helsingin Sanomat on aloittanut tällä viikolla sosiaalisessa mediasta saatavien sotakuvien ja -videoiden aitouden varmistamisen aiempaa tarkemmin. Työssä aloittaneen Helinin tehtävänä on antaa toimitukselle arvio kuvien ja videoiden aitoudesta ennen niiden julkaisua.

Erityisesti Twitterissä jaetaan Helinin mukaan epäluotettavaa kuvamateriaalia Ukrainan sodasta. Törkeitäkin tapauksia on tullut vastaan.

"Esimerkiksi Venäjän puolustusministeriö julkaisi videon, jonka väitettiin olevan Ukrainan sodasta, mutta se olikin kuvattu Syyrian sodasta vuonna 2020”, Helin kertoo.

Sosiaalinen media näyttelee Ukrainan sodassa isoa roolia, ja sieltä saatava materiaali on Helinin mukaan journalistisesti äärimmäisen tärkeää.

”Varsinkin, koska joillain alueilla Ukrainassa ei ole kansainvälisiä journalisteja ollenkaan”, hän huomauttaa.

Tältä näyttää John Helinin ”tilannehuone” Helsingin Pukinmäessä.

Helin on poliittisen historian maisteriopiskelija. Hän on osa suomalaisten harrastajien ryhmää, joka tekee tilannekarttaa Ukrainan sodasta avointa dataa hyödyntäen.

”Kartta on levinnyt Suomessa nopeasti. Sillä on nyt jo yli miljoona klikkiä”, Helin kertoo.

HS haastatteli tilannekartan tekijöitä aiemmin maaliskuussa.

Lue lisää: Sodan etenemistä seurataan tiiviisti Helsingin Pukin­mäen ”tilanne­huoneessa”: Suomalais­ryhmä teki tarkan kartan, jota sotilas­asian­tuntijatkin kommentoivat

Pääaineensa ohella Helin opiskelee Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimusta. Armeijasta hänellä on tiedustelu-upseerin koulutus.

”Kiinnostus sotahistoriaa kohtaan on hyvin vahva. Se on kai periytynyt isoisältä.”

Sotahistorian tuntemuksesta onkin hyötyä kuvien ja videoiden aitouden varmistamisessa. Helin voi esimerkiksi tunnistaa, minkä armeijan kalustoa kuvassa tai videossa näkyy.

Kuvien ja videoiden metatiedoista voidaan poimia esimerkiksi tarkka kuvauspaikka ja -aika. Jotain voidaan päätellä myös kuvan varjojen suunnasta tai kuvauspaikan säästä. Isoin haaste on Helinin mukaan kuvauspaikan selvittäminen.

”Yksittäisen henkilön twiittaama kuva saattaa olla aito, mutta se ei välttämättä ole journalistisella tavalla pitävä todiste. Tällaisissa tapauksissa kuvan aitouden varmistamisella on iso merkitys.”

Avoimen datan avulla kuvien varmentamisessa päästään Helinin mukaan kohtuulliseen hyvään varmuuteen. Täyttä varmuutta materiaalin aitoudesta on kuitenkin mahdoton todistaa. Lisäksi Helin huomauttaa, että täysin väärää tietoa virallisilla sosiaalisen median tileillä verrattain vähän.

”Virheellinen tieto leviää Twitterissä nopeasti, mutta se myös häviää sieltä nopeasti. Ihmiset tavallaan puhdistavat omat jälkensä.”

Sotilaskaluston tunnistamisessa John Helin käyttää asepalvelusaikana puolustusvoimissa saamaansa tunnistusvihkoa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat