Venäjän tukena seisoo selvästi vain kourallinen diktatuureja, mutta Intia ja moni muu maa yrittävät tasapainoilla Venäjän kumppanina

Intia ei ole suostunut tuomitsemaan Venäjää ja Yhdysvallat on pidättynyt Intian kovasta arvostelusta. ”Yhdysvalloille Intia on tärkeämpi Kiina-pelissä kuin Venäjä-pelissä”, sanoo professori Teivo Teivainen.

Venäläisiä T-90-taistelupanssarivaunuja Intian asevoimien paraatissa Delhissä tammikuussa 2021.

25.3. 18:10

Maaliskuun 2. päivä YK:ssa järjestettiin äänestys siitä, miten maailman maat suhtautuvat Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan. Nopeasti katsottuna äänestystulos kertoi venäläisten näkökulmasta, miten armottoman yksin se sotansa kanssa on.

Vain neljä maata – Syyria, Eritrea, Pohjois-Korea ja Valko-Venäjä – asettui Venäjän tueksi, kun taas 141 maata tuomitsi hyökkäyksen. Venäjää tukevaa nelikkoa yhdistää se, että ne ovat raakoja diktatuureja, jotka ovat itsekin kovin yksin maailmanpolitiikassa.

YK:n äänestyksen tulostaululle ilmestyi kuitenkin myös 35 keltaisella värillä merkittyä maata, jotka pidättyivät tuomitsemasta Venäjää ja vaatimasta maata lopettamaan hyökkäyksensä. Lisäksi 12 maata ei osallistunut äänestykseen minkäänlaisella kannanilmauksella.

Syyt äänestyspäätöksille ovat kirjavia, mutta ehkä yhteinen nimittäjä tiivistyy vanhaan tokaisuun: kansainvälisessä politiikassa valtioilla ei ole pysyviä ystäviä, on vain pysyviä intressejä.

Kenties suurin huomio Venäjän tuomitsemisesta pidättyneiden kerhossa on kiinnitetty Intiaan. Näin siksi, että se on hyvin runsasväkinen demokraattinen maa ja vieläpä Yhdysvaltain yhä tärkeämmäksi koettu liittolainen Kiinan vaikutusvallan patoamisessa.

Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen kertoo, että syitä Intian käytökselle on monia: ideologisista historiallisiin ja myös raadollisen materiaalisiin.

Kylmän sodan aikana Intia oli perustamassa sitoutumattomien maiden NAM-liikettä, johon kuuluneet valtiot pyrkivät pysymään erossa Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton kahnauksista. Vaikka vuonna 1961 perustettu NAM on nykyisellään melko epärelevantti ja tuntematonkin kirjainyhdistelmä, YK:ssa Venäjän tuomitsemisesta pidättyneistä maista kaikki paitsi Kiina kuuluvat 120-jäseniseen NAM:iin.

Aivan kuten Suomi pohtii nyt puolustusjärjestelyjään, Intian on valmistauduttava ja varauduttava mahdollisiin sotiin ydinase­naapureitaan Kiinaa ja Pakistania vastaan. Yhden arvion mukaan jopa 85 prosenttia Intian asevoimien kalustosta on venäläistä tuotantoa. Intia ostaa yli neljänneksen Venäjän ulkomaille myymistä aseista, uutistoimisto AFP kertoo.

Teivaisen mukaan Intialle on tärkeää myös Venäjän ydintekniikkaan liittyvä osaaminen.

”Ydintekniikan kehittäminen on tärkeää, koska nämä ovat ydinasevaltioita. [Venäläisellä] Rosatomillahan on hankkeita Intiassa. Tämä on tietysti kiinnostavaa Suomenkin kannalta, kun meillä on tämä oma Rosatom-keskustelumme”, Teivainen sanoo viitaten Pyhäjoelle puuhattuun ydinvoimalaan.

Venäjän presidentti Vladimir Putin (vas.) tapasi Intian pääministerin Narendra Modin Delhissä viime joulukuussa.

Teivainen huomauttaa, että Intiaan on viime aikoina kohdistunut kasvavaa painostusta, jotta se liittyisi Venäjän vastaiseen rintamaan. Irlannin pääministeri Micheál Martin esimerkiksi sanoi torstaina, ettei Intian käytöstä voi hyväksyä. Intian haluttaisiin sekä tuomitsevan Venäjän että liittyvän Venäjän vastaisiin pakotteisiin, mihin se ei ole suostunut.

Intian on sen sijaan uutisoitu esimerkiksi valmistelevan suuria öljykauppoja Venäjän kanssa, vieläpä alehintaan.

Yhdysvallat on kuitenkin suhtautunut Intiaan melko pidättyvästi ja kritiikki on pidetty vaimeana, Teivainen sanoo. Esimerkiksi presidentti Joe Biden on luonnehtinut Intian käytöstä ”joltisen epävakaaksi”, mitä ei voi suurena toruna pitää.

”Yhdysvalloille Intia on tärkeämpi Kiina-pelissä kuin Venäjä-pelissä”, Teivainen sanoo.

Yhdysvallat, Intia, Japani ja Australia muodostavat oman Quad-turvallisuuskerhonsa, joka on vastavoima Kiinan kasvavalle taloudelliselle ja sotilaalliselle mahdille. Kiina on kritisoinut Quad-muodostelmaa kutsuen sitä jännitteitä lisääväksi ”Aasian Natoksi”.

Venäläisiä palkkasotilaita turvaamassa Keski-Afrikan tasavallan presidentin Faustin-Archange Touadéran saattuetta 22. helmikuuta.

Nopea silmäys joihinkin muihin Venäjän tuomitsemisesta pidättyneisiin maihin nostaa esiin kirjavia syitä. Teivaisen mukaan esimerkiksi monella afrikkalaismaalla voi olla taloudellisia kytköksiä Venäjään ja Ukrainan hätä tuntuu kaukaiselta asialta, johon ei ole suurta painetta sekaantua.

Lisäksi monia eteläisen Afrikan maita johtavat puolueet, jotka saivat itsenäisyys- ja vapaustaisteluihinsa Neuvostoliiton tukea.

”Eikä se ole pelkkää aatteellista nostalgiaa, vaan ottaa huomioon myös tulevaisuuden. Että ehkä ei pidä nyt liikaa lähteä vastapuolta fanittamaan, koska Venäjän tuki voi tulla joskus vielä uudestaan tarpeen.”

Teivainen toteaa myös, että joillekin Afrikan autoritaarisille johtajille Syyrian kokemukset ovat tarjonneet näkymän siitä, miten Venäjä saattaisi joskus palkkasotilaineen rientää niiden avuksi, jos valta uhkaa mennä alta.

Venäjän vaikutusvalta on myös pelon lähde. Vladimir Putinin lähimieheen Jevgeni Prigožiniin kytkeytyvän palkkasotilasyhtiön Wagnerin on esimerkiksi Malissa uutisoitu tukeneen viime vuonna vallan kaapannutta sotilasjunttaa. Saman yhtiön sotilaiden epäillään sekaantuneen Burkina Fason vallankaappaukseen tammikuussa.

Amerikkalaisen Foreign Policy Research Institute -ajatushautomon katsauksen mukaan Wagner toimii ainakin Libyassa, Madagaskarilla, Mosambikissa, Keski-Afrikan tasavallassa ja Sudanissa antaen esimerkiksi koulutusta siihen, miten oppositio pidetään kurissa.

Wagnerin tavoitteet menevät enimmäkseen yksiin Venäjän tavoitteiden kanssa ja antavat mahdollisuuden sekaantua eri maiden sisäpolitiikkaan ilman, että se näyttäisi selkeästi Venäjän politiikalta, katsauksessa todettiin.

Professori Teivaisen mukaan afrikkalaisessa keskustelussa on kuultu äänenpainoja, joiden mukaan länsimaiden on turha odottaa kaikkien afrikkalaisten suhtautuvan intohimoisesti Ukrainan hätään.

”Afrikassa monet ovat nostaneet esiin, että silloin kun meillä on ongelmia ja pakolaiskriisejä ja konflikteja, niin ei noita eurooppalaisia vähääkään kiinnostanut. Kyllä siellä kaksinaismoraalin, tekopyhyyden ja rasismin termejä käytetään.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat