”Mariupolin teurastaja” noudattaa Putinille tuttua suunnitelmaa – hän voi myös olla seuraava kenraali, jonka Putin hylkää

Kenraalieversti Mihail Mizintsev on kertonut Venäjän näkemykset Mariupolin saarrosta – totuus on toinen, kirjoittaa ulkomaantoimittaja Vesa Sirén.

Mariupolin täystuhosta syytetään Vladimir Putinin lisäksi Venäjän kenraalieversti Mihail Mizintseviä.

25.3. 20:30 | Päivitetty 25.3. 21:24

Se toimi Groznyissa. Se toimi Aleppossa. Niinpä Venäjän presidentti Vladimir Putin oli varma, että se toimisi myös Mariupolissa.

Suunnitelma oli Putinin mielestä hyväksi havaittu: ensin pommitetaan kaupunki maan tasalle siviiliuhreista välittämättä. Sitten saavutetaan sotilaalliset tavoitteet, kun kansa kääntyy sotaa vastaan ja osa puolustajista liittoutuu hyökkääjän kanssa.

Pommituksen suhteen suunnitelma on toteutunut. Noin 80 prosenttia kaupungin infrastruktuurista on raunioina, arvioi The Times.

Muilta osin Putinin suunnitelma on toistaiseksi epäonnistunut.

Mariupolin murtamisen sai tehtäväkseen kenraalieversti Mihail Mizintsev, arvioivat esimerkiksi Odessan sotilashallinnon tiedottaja Sergei Bratšuk Facebook-viestissä ja Ukrainan kansalaisoikeus­keskuksen johtaja Oleksandra Matvytšuk Twitterissä.

Ukrainan entinen Itävallan-suurlähettiläs Oleksandr Štšerba kutsui kenraalia ”Mariupolin teurastajaksi” ja välitti Twitterissä ääninäytteen. Siinä kenraali kysyy, miksi alaiselta ei ole leikattu korvia irti, kun tämä ei ole asiallisessa univormussa.

Oli nauha aito tai ei, Mariupolin teurastaja -lisänimi tarttui Mizintseviin mediassa The Times -lehdestä Ilta-Sanomiin.

Kenraalin taustaan ja Mariupolin siviilien pommituksiin nähden se ei ole ihme.

Mizintsev syntyi vuonna 1962 ja nousi neuvostojoukoissa erään Itä-Saksaan sijoitetun pataljoonan komentajaksi. Neuvostoliiton hajottua hänet määrättiin Kaukasukselle ja lopulta Moskovaan koordinointitehtäviin.

Joulukuussa 2014 Mizintsev ryhtyi johtamaan juuri avattua Kansallisen puolustuksen tilannekuva- ja johtokeskusta (NTsUO) Moskovassa.

Kun Putin kävi vierailemassa, Mizintsev mainosti, että keskuksen tietokoneiden laskenta- ja tallennuskapasiteetti on ylivertainen Yhdysvaltain Pentagoniin nähden. Koneilla valvotaan puolustusvoimien ja kaikkien sotilaallisten yhteisöjen toimintaa sekä sisäministeriön toimesta myös Venäjän kansalaisia.

Keskuksen yläpuolella organisatorisesti on asevoimien yleisesikunta, puolustus­ministeriö ja tietenkin Putin.

Mihail Mizintsev esittelemässä puolustuskeskustaan Moskovassa vuonna 2018.

Mizintsevin uskotaan koordinoineen Venäjän sotatoimia Syyriassa vuonna 2015. Syyrialainen ihmisoikeusjärjestö arvioi Venäjän pommitusten aiheuttaneen tuolloin 1 700 siviilin kuoleman. Heistä 200 oli lapsia.

Aleppon pommitukset olivat tuolloin Human Rights Watch -järjestön mukaan ”piittaamattoman mielivaltaisia”. Sama koskee nyt Mariupolia.

YK vahvistaa Venäjän hyökkäyksen aiheuttaneen jo yli tuhannen siviilin kuoleman ja yli 1 700 siviilin haavoittumisen Ukrainassa.

YK myös myöntää, että se ei ole päässyt vahvistamaan siviilikuolemia Mariupolissa ja useissa muissa paikoissa ”juuri lainkaan”, joten todelliset luvut ovat selvästi korkeampia.

Ukrainan mukaan noin 300 siviiliä kuoli pelkässä Mariupolin teatteriin osuneessa ilmaiskussa. Uutistoimisto Reutersin ja AP.n raporttien perusteella siviilikuolemat laskettaneen pelkästään Mariupolissa jo tuhansissa.

MizintseVIN mukaan Mariupolia vastaan ei hyökätä lainkaan ”raskaalla aseistuksella”, mikä on silminnäkijöiden valokuvien ja videoiden perusteella tökerö valhe.

Hän myöntää ”hirvittävän humanitäärisen katastrofin” mutta tarjoaa ratkaisuksi vain antautumista.

Mizintsev sanoo myös, että ”jo 2,7 miljoonaa ukrainalaista” on kirjoittanut vetoomuksen evakuoinnista Venäjälle.

Ukraina puolestaan kertoo, että 402 000 ukrainalaista, joista 84 000 on lapsia, on viety vastoin tahtoaan Venäjälle. Heistä 6 000 on Mariupolista.

YK on vahvistanut joitakin ilmeisiä pakkosiirtoja.

Mariupolissa, jossa olimme ensimmäisenä hyökkäysaamuna 24. helmikuuta valokuvaaja Kalle Koposen kanssa, oli vielä silloin yli 400 000 asukasta.

Lue lisää: HS:n kuvaaja Kalle Koponen Mariupolissa: Ihmiset poistuvat kaupungista, monet jonottavat polttoainetta

Suurin osa on paennut, kuollut tai pakkosiirretty, mutta lähes satatuhatta ihmistä on yhä jumissa yhä kammottavammissa olosuhteissa, kertoo esimerkiksi uutistoimisto Reuters.

Ukraina ilmoitti perjantaina, että Mariupoliin ei ole saatu kolmeen päivään humanitääristä apua, koska Venäjä on estänyt kuljetukset.

Venäläispiirityksen läpi on kuitenkin vähitellen ryhdytty päästämään siviilejä Berdianskiin ja sieltä Ukrainan hallussa olevaan Zaporižžjaan, jossa HS:n toimittaja ja valokuvaaja haastattelivat heitä tällä viikolla.

Lue lisää: Mariupolista tulee tulitettuja autoja ja särkyneitä ihmisiä, jotka kertovat nälästä, pelosta, kuolemasta – ”Helvetti, jota ei voi koskaan antaa anteeksi Venäjälle”

Miksi edes kuukauden taistelujen jälkeen Putin ja ”Mariupolin teurastaja” eivät ole saaneet tahtoaan läpi kuten Groznyissä tapahtui vuonna 1999 ja Aleppossa vuonna 2015?

Venäläisjoukkoja raunioituneessa Groznyissa vuonna 1995. Vastarinta jatkui, ja tuore pääministeri Vladimir Putin määräsi tuhoisimmat pommitukset vuonna 1999. Ihmisoikeusjärjestöt ovat arvioineet, että Tšetšenian toisessa sodassa kuoli 25 000 siviiliä.

Aleppon raunioita Syyriassa vuonna 2015. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Venäjän iskut olivat Aleppoon olivat ”piittaamattoman mielivaltaisia” ja tappoivat vähintään 1700 siviiliä, joista 200 oli lapsia.

Mariupolin lastensairaala 9. maaliskuuta 2022.

Syy on Ukrainan vastarinnassa, jonka laajuus on yllättänyt Venäjän täysin.

Venäjän puolustusministeriö tunnusti perjantaina 1 351 sotilaansa kuolleen ja 3 825 sotilaan haavoittuneen, mutta Nato on arvioinut, että Venäjän tappiot ovat jo 7 000–15 000 venäläissotilasta ja haavoittuneita on yli 10 000. Kalustotappiot ovat mittavat.

Tämä asettaa myös ”Mariupolin teurastajan” strategiset kyvyt kyseenalaisiksi.

Siksi hän voi hyvin olla seuraava kenraali, jonka Putin erottaa.

Mutta vielä kenraalilla on aikaa. Torstaina Venäjän federaatioon kuuluvan Tšetšenian itsevaltainen johtaja Ramzan Kadyrov väitti joukkojensa vallanneen Mariupolin kaupungintalon.

Ukraina myönsi perjantaina, että Venäjä on osin onnistuneesti saanut maayhteyden jo vuonna 2014 miehittämältään Krimin niemimaalta Itä-Ukrainan Donetskin separatisti­alueille.

Juuri Mariupolin hallinta on avainasemassa, jos tätä maayhteyttä halutaan ylläpitää. Siksi Mariupolin teurastajalla voi vielä olla toivoa Putinin silmissä.

Ja mitä paremmin hän onnistuu, sitä syvemmin Ukrainan siviilit kärsivät.

Oikaisu 25.3. kello 21.20: Sekä leipätekstissä että yhdessä kuvatekstissä puhuttiin Aleppon tuhoista vuonna 2005. Teksti ja yksi kuva viittaavat kaupungin tapahtumiin vuonna 2015.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat