Kansallisen liittouman toiminnasta Fréjusin kaupungissa vastaava Cédric Rodriquez liisteröi Marine Le Penin julisteita vasemmiston Jean-Luc Mélenchonin julisteiden päälle.

”Kaikki ovat aliarvioineet hänet” – Kansallisen liittouman sydän­mailla riemuitaan Le Penin noususta kannatus­mittauksissa

Marine Le Pen kuroo mielipidemittauksissa kiinni presidentti Emmanuel Macronia. Kansallisen liittouman sydänmailla uskotaan oman ehdokkaan voittoon.


8.4. 2:00 | Päivitetty 8.4. 6:19

Fréjus

Tummansinisen bussin kyljestä katselevat suuret vaaleansiniset silmät. Kansallisen liittouman ehdokkaan, Marine Le Penin vaalibussi on varannut keskeisen paikan Fréjusin kaupungin portilta. Samanlaisia busseja kiertää Ranskassa tällä hetkellä 13, yksi jokaisella alueella. Tästäkin matka jatkuu iltapäiväksi vielä Draguignaniin, linja-autonkuljettaja huikkaa.

Puolueaktiivit hääräävät innoissaan bussin ympärillä, joukossa myös fréjusilainen euroedustaja Julie Lechanteux. Tunnelma on katossa, sillä mielipidemittaukset povaavat Marine Le Penille ensimmäisellä kierroksella hienoa tulosta, toisesta puhumattakaan. Ero istuvaan presidenttiin, Emmanuel Macroniin pienenee päivä päivältä.

Kansallisen liittouman euroedustaja Julie Lechanteux (toinen vasemmalta) istuu kahvilla yhdessä puolueaktiivien kanssa. Hän vakuuttaa, ettei mitään erityissuhteita Venäjään ole.

Mielipidemittauksia tehdään Ranskassa nyt paljon. Le Penille tuoreimmat povaavat ensimmäisellä kierroksella noin 23 prosentin tulosta. Macronia taas – kyselystä riippuen – aikoo äänestää 25–27 prosenttia ranskalaisista. Laitavasemmiston Jean-Luc Mélenchon on 16 prosentillaan hienoisessa nousussa. Äärioikeiston Eric Zemmouria äänestäisi 9–11 prosenttia ranskalaisista ja maltillisen oikeiston Valérie Pécresseä 8–9 prosenttia.

”Nyt äänestetään Marinea, ja Macronille käy kuten Sarkozylle.”

Jos toinen kierros järjestettäisiin nyt, istuvaa presidenttiä äänestäisi 51,5–53 prosenttia ranskalaisista, kun taas Kansallisen liittouman ehdokasta 47–48,5 prosenttia.

Ranskan presidentinvaalien ensimmäinen kierros käydään tulevana sunnuntaina, 10. huhtikuuta ja toinen 24. huhtikuuta.

"Ranskaan on syntynyt Macronin vastainen rintama”, sanoo Patrick Renard Fréjusissa 30 vuoden kampanjointikokemuksella. Hän väittää, että puolueesta on ollut väärä kuva, kun se on nähty ääriliikkeenä – sitä se ei 70-vuotiaan pitkän linjan aktiivin mukaan ole.

”Nyt äänestetään Marinea, ja Macronille käy kuten Sarkozylle”, Renard vakuuttaa.

Maltillisen oikeiston Nicolas Sarkozy oli presidenttinä yhden kauden, vuosina 2007–2012.

Marine Le Penin kampanjatoimistolla Fréjusissä on käynnissä viimeinen rutistus ennen vaalien ensimmäistä kierrosta.

Roomalaiset perustivat Fréjusin kaupungin 2000 vuotta sitten, mistä on muistona komeat roomalaisen teatterin rauniot. Niiden kupeesta, uusitulta näyttämöltä, Marine Le Pen sysäsi syyskuussa käyntiin presidentinvaalikampanjansa. Kaupunki ei ollut valikoitunut kohteeksi sattumalta: paitsi, että ollaan Kansallisen liittouman sydänmailla, toimi sen nuori kaupunginjohtaja David Rachline edellisissä presidentinvaaleissa Le Penin kampanjapäällikkönä.

"Kansallinen liittouma on se oikea oikeisto, ei mikään äärioikeisto,” Marine Le Penin puolesta kampanjoiva Sylvie Caietta sanoo. ”Me emme ole rasisteja, mutta olen sitä mieltä, että esimerkiksi edunsaajina ranskalaiset pitää panna etusijalle.”

Marine Le Penin puolesta kampanjoiva Sylvie Caeitta kertoo äänestäneensä jo ehdokkaan isää, Jean-Marie Le Peniä.

Aktiivit järjestäytyvät ja lähtevät jakamaan mainoslehtisiä keskiviikkomarkkinoille. Pääkadun varren kojuissa myydään vaatteita, kenkiä, hedelmiä ja mausteita. Vaalilehdykäiset menevät hyvin kaupaksi, ja monet jäävät aktiivien kanssa jutustelemaan.

Sateenvarjokauppias Gilles Vignon kertoo äänestyspäätöksen oli helppo. Ääni menee Marine Le Penille.

Italialainen turkistakkikauppias Anna ei voi Ranskassa äänestää, mutta on sitä mieltä, että Macronin on aika siirtyä sivuun.

Viiden vuoden ajan Fréjusissä sateenvarjoja kaupannut Gilles Vignon kertoo avoimesti äänestävänsä Le Peniä, kuten hän on tehnyt jo kymmeniä vuosia. Myös italialainen turkistakkikauppias Anna äänestäisi ehdokasta, jos voisi.

”Macron on rikkaiden presidentti”, hän puuskahtaa.

”Macron on rikkaiden presidentti.”

Fréjusissa turistina vieraileva Sylvie taittelee hänkin kampanjaesitteen siististi käsilaukkuunsa.

"Olin pitkään kahden vaiheilla, mutta päädyin Marine Le Peniin, koska en pidä Zemmourin persoonallisuudesta. Kielenkäyttö on liian väkivaltaista”, hän selvittää.

Kapeilla kujilla risteilee myös muiden ehdokkaiden puolesta kampanjoivia. Jacques Plasse jakaa Eric Zemmourin esitteitä ja ajautuu Kansallisen liittouman Lechanteux’n kanssa kiivaaseen keskusteluun. Euroedustajan mielestä oikeiston rivit tulisi nyt pitää kasassa. Plasse kertoo olevansa entinen Kansallisen rintaman mies, jolle seinä nousi pystyyn viisi vuotta sitten, Marine Le Penin epäonnistuneen vaalidebatin jälkeen.

Jacques Plasse jakaa Fréjusissa äärioikeiston toisen ehdokkaan, Eric Zemmourin esitteitä. Hän menetti uskonsa Marine Le Peniin viime presidentinvaaleissa.

"En usko Marine Le Penin mahdollisuuksiin. Katsokaa vain, hänet saadaan vielä näyttämään pahalta ennen vaalipäivää”, Plasse sanoo.

Lepeniläisten joukossa ei siihen uskota: ero muihin ehdokkaisiin, kuten Mélenchoniin ja Zemmouriin on kasvanut suureksi.

”Ei myöskään pidä yliarvioida ranskalaisia. Vain hyvin informoidut ihmiset tietävät Venäjä-yhteyksistä.”

Ranskassa Le Penin suosiota on selitetty monin tavoin. Ostovoiman valitseminen kampanjan kärjeksi on osoittautunut tehokkaaksi. Varsinaisen pesäeron Zemmouriin Le Pen otti tuomittuaan Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan.

”Tämän kampanjan aikana kaikki ovat aliarvioineet Marine Le Penin”, sanoo valtiotieteiden professori Jean-Yves Dormagen Montpellierin yliopistosta puhelimessa.

"Marine Le Pen on ollut aika taitava. Kun katsotaan mielipidemittauksia, nähdään, että Ukrainan konfliktin alussa hänen kannatuksensa laski, kuten Eric Zemmourinkin. Mutta sitten, toisin kuin Zemmour, Le Pen asemoitui selkeästi Putinia vastaan.”

Venäjä-myönteisyydestään tunnetun Le Penin kannatus lähti kasvuun ja Zemmour, jonka mielestä pakolaisten paikka olisi ollut Puolassa, alkoi menettää kannatustaan. Professorin mielestä Zemmour ei ollut ymmärtänyt, että ukrainalaisten hätä kosketti yli puoluerajojen.

”Tämä konflikti on koskettanut ranskalaisia: se tapahtuu Euroopassa ja kristillisessä maassa. Ukrainan pakolaisten vastaanottamiseen ovat suhtautuneet myönteisesti myös äänestäjät, jotka yleensä vastustavat maahanmuuttajia.

Myös Kansallisen liittouman Fréjus-vastaavan Cédric Rodriquezin mielestä pakolaiset ovat ehdottomasti tervetulleita.

”Meidän täytyy ottaa vastaan nämä ukrainalaiset naiset ja lapset, koska heidän maansa on sodassa. Miehet ovat jääneet taistelemaan. He haluavat samaa kuin mekin, että sota päättyisi hyvin nopeasti, jotta he pääsisivät palaamaan kotimaahansa.”

Zemmourin kärkkään kampanjoinnin nähdään hyödyttäneen Marine Le Peniä. Hänet nähdään sen ansiosta nyt aikaisempaa sympaattisempana ja maltillisempana oikeistolaisena. Kansallisen liittouman Venäjä-siteet eivät ole nekään nousseet mediassa esiin kuin harvoin – aivan viime päiviä lukuun ottamatta.

”Ei myöskään pidä yliarvioida ranskalaisia. Vain hyvin informoidut ihmiset tietävät Venäjä-yhteyksistä”, Dormagen sanoo.

Fréjusin torilla, kahvikupin äärellä Kansallisen liittouman euroedustaja Julie Lechanteux vakuuttaa, ettei mitään erityisiä siteitä Venäjään ole. Ei, vaikka vuonna 2014 puolue sai yli yhdeksän miljoonan euron lainan sittemmin kaatuneelta venäläispankilta. Vuonna 2017 Marine Le Pen myös vieraili Kremlissä tapaamassa Venäjän Vladimir Putinia.

”Marine Le Pen tapaa kaikkia maailman johtajia yhtä lailla ja pitää huolen diplomaattisista suhteista. Ja mitä tulee lainaan, sitä maksetaan yhä pois. Ennemmin kuin pohtia Putin-yhteyksiä, pitäisi kysyä, miksei Ranskan pankit suostuneet antamaan lainaa puolueelle”, Lechanteux toteaa.

Valtiotieteiden professori povaa vaaleista hyvin mielenkiintoisia.

”Vielä viikko sitten minusta oli itsestään selvää, että Macron voittaa. Nyt näen, että vaaleista tulee monimutkaisemmat kuin mitä olin ajatellut. Mutta olisin kyllä hyvin yllättynyt, jos Le Penistä tulisi presidentti 24 huhtikuuta.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat