EU-johtajat sopivat kaasu­varastojen täyttämisestä ja yhteis­ostojen aloittamisesta: Nämä päätökset politiikan super­viikolla tehtiin

EU- ja Nato-maiden johtajat kokoontuivat kansainvälisen politiikan superviikolle Brysseliin. Tarkoituksena oli lyödä pöytään merkittäviä päätöksiä, jotka toisivat toivoa sota­tilanteeseen. Miten päätökset suhteutuvat odotuksiin?

Saksan liittokansleri Olaf Scholz ja Yhdysvaltain presidentti Joe Biden Brysselissä torstaina.

26.3. 2:00 | Päivitetty 26.3. 6:24

Bryssel

Euroopan unionin johtajat päättivät perjantaina päättyneessä huippu­kokouksessaan varautumisesta Venäjältä tulevan energian tyrehtymiseen. EU:n komissio valmistelee muun muassa nesteytetyn maakaasun lng:n yhteisostoja samaan tapaan kuin EU hankki korona­virus­rokotteita.

Brysselissä nähtiin loppuviikosta todellinen kansainvälisten kokousten suma. Kaupungissa kokoontuivat samana päivänä EU-johtajien lisäksi myös sotilasliitto Naton ja G7-maaryhmän johtajat. Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden aloitti Euroopan-vierailunsa kokousputkella.

Kokousten pääaihe oli selvä. Johtajat halusivat osoittaa yhteisen ja yhtenäisen tukensa Ukrainalle. Yhdysvalloille kokouksilla oli kolme päämäärää: Ukrainan tukeminen, yhteinen ja tiukka rintama Venäjää vastaan ja Naton itäisten kumppanien tukeminen.

HS keräsi yhteen kansainvälisen politiikan superviikolla tehdyt päätökset.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puhui G7-kokouksen osallistujille videoyhteyden välityksellä.

Ukraina sai humanitaarista apua, mutta ei toivomaansa laajaa aseapua

Yksi kokousviikon pääteemoista oli tuki Ukrainalle. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi piti tunteelliset videopuheenvuorot Nato- ja EU-kokouksissa ja pyysi jäsenmailta konkreettista apua Ukrainan puolustamiseen.

Ukrainan toiveet erityisesti mittavasta uudesta aseavusta jäivät vielä täyttämättä.

Yksittäiset maat, kuten Suomi, kertoivat tällä viikolla lähettävänsä lisää puolustustarvikkeita ja aseita Ukrainaan.

Nato toisti kantansa siitä, ettei se lähetä Ukrainaan omia joukkojaan tai omaa aseistustaan eikä aio luoda lentokieltoaluetta Ukrainan yläpuolelle.

Humanitaarisen tuen osalta merkittävin uusi lupaus kuultiin Yhdysvalloilta. Yhdysvallat kertoi antavansa miljardi dollaria humanitaarista apua Ukrainalle ja vastaanottavansa 100 000 ukrainalaista pakolaista. Apuun kuuluu myös Ukrainan demokratian tukeminen yli 300 miljoonalla dollarilla.

EU on jo aiemmin päättänyt tukea Euroopan rauhanrahastosta Ukrainan asevoimia miljardilla eurolla. Lisärahaa on luvattu niin kutsutusta solidaarisuusrahastosta. EU tukee myös Ukrainasta pakenevia ja pakolaisia vastaanottavia EU-maita.

Nato-maat päättivät lähettää Ukrainalle tukea kemiallisten, biologisten, radioaktiivisten ja ydinaseiden torjuntaan. Ukraina saa havainto- ja suojautumisvälineitä, lääkintä­tarvikkeita ja koulutusta.

G7-johtajat lupasivat toimia ruokapulan torjumiseksi esimerkiksi ruoan vientiä helpottamalla.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg puhui tiedotustilaisuudessa ennen kokouksen alkua keskiviikkona.

Nato lisää joukkojaan Itä-Euroopassa

Huippukokouksia varjostivat huolet siitä, että Venäjä voisi olla aikeissa käyttää kemiallisia tai biologisia aseita.

Presidentti Bidenin mukaan Nato vastaa, jos niitä käytetään. Nato ja Yhdysvallat tekevät varautumis­suunnitelman, Valkoisen talon turvallisuus­neuvonantaja kertoi perjantaina Reutersin mukaan.

Nato ilmoitti vahvistavansa itäisten jäsenmaidensa varustamista ja järjestäytyy uudelleen sotilaallisesti. Yksityiskohdista päätetään kesäkuun huippukokouksessa. Torstaina johtajat päättivät neljästä uudesta taisteluosastosta. Osastot sijoitetaan Unkariin, Romaniaan, Bulgariaan ja Slovakiaan.

EU-johtajat vahvistivat EU:n tuoreen puolustuspoliittisen strategian eli EU-kielellä ”strategisen kompassin”. Siinä asetetaan tavoitteet EU-puolustusyhteistyölle seuraavaksi viideksi–kymmeneksi vuodeksi. EU:n ulkoministerit hyväksyivät asiakirjan aiemmin viikolla.

Kompassin keskeistä sisältöä on se, että EU yrittää laittaa ryhtiä niin sanottuihin nopean toiminnan joukkoihinsa. Noin 5 000 hengen vahvuisten joukkojen ero entiseen on se, että ne eivät ainoastaan ole valmiudessa, vaan alkavat myös harjoitella yhdessä.

Britannian pääministeri Boris Johnson, Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen, Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Kanadan pääministeri Justin Trudeau keskustelivat ennen ryhmäkuvan ottamista.

Pakotteet Venäjää vastaan jäivät vaille uutta konkretiaa

Pakotteet Venäjää vastaan jäivät EU-kokouksessa vaille uutta konkretiaa.

EU-johtajien keskusteluissa esillä olivat uudet henkilöpakotteet ja edellisten pakotekierrosten ”porsaanreikien” tukkiminen. Tarkoitus on varmistaa, etteivät jäsenmaat toimi ohi pakotteiden. Uusi pakotekierros menee valmisteluun.

Yhdysvallat ja EU sopivat yhteisestä järjestelmästä, jolla pyritään valvomaan pakotteiden noudattamista. Tarkkailun alla olisi esimerkiksi Kiina.

Lue lisää: Presidentti Biden: Euroopan pitää varautua pitkiin pakotteisiin – Nato vastaa, jos Venäjä käyttää kemiallisia tai biologisia aseita

Yhdysvallat määräsi pakotteita yli 400:lle henkilölle ja toimijalle. Pakotteiden kohteena on yli 300 duuman jäsentä.

Euroopan unionin johtajat keskustelivat pitkään riippuvuudesta venäläisestä energiasta, mutta päätöksiä tuontikielloista ei tehty.

EU-maiden velvollisuus varastoida maakaasua etenemässä

Yksi EU-huippukokouksen pöydällä olleista vaikeimmista aiheista oli pyrkimys vähentää riippuvuutta venäläisestä energiasta. Lisäksi he keskustelivat tavoista tukea kansalaisiaan ja yrityksiään energian hintojen jyrkän nousun takia.

EU-johtajat päättivät kahdesta toimesta: yhteisistä kaasunostoista ja kaasuvarastojen täyttämisestä. Varastojen täyttäminen olisi aloitettava mahdollisimman pian.

Kaasuvarastot auttavat Euroopan unionia varautumaan paremmin kaasun tuleviin hintapiikkeihin ja venäläiskaasun tyrehtymiseen.

EU-maiden olisi varmistettava, että niiden kaasuvarastot ovat 80-prosenttisesti täynnä. Seuraavina vuosina varastointi­velvollisuus nousee 90 prosenttiin.

Suomella ei ole omia nesteytetyn maakaasun varastoja, mutta se voi tehdä yhteistyötä niiden maiden kanssa, joilla varastoja on. Suomelle lähimmät varastot sijaitsevat Baltiassa.

Perjantaina Yhdysvallat ja EU kertoivat sopineensa Yhdysvaltojen toimittavan lisää nesteytettyä maakaasua Eurooppaan.

Pääministeri Sanna Marin (sd) ennen kokouksen alkua torstaina.

EU aloittaa kaasun yhteisostot

EU-maat linjasivat aloittavansa kaasun yhteisostot samaan tapaan kuin ne ostivat yhdessä koronavirus­rokotteita.

Komissio organisoi yhteisostot estääkseen sen, että yksittäiset jäsenmaat kilpailevat toisiaan vastaan kaasusopimuksista. Esimerkiksi Saksa on jo lähestynyt Qataria ostaakseen maasta lng:tä.

EU-johtajat pohtivat kokouksessa useita keinoja kuluttajien energia-ahdingon helpottamiseksi.

Yhteistä sähkön hintakattoa ei päätetty, mutta Espanjalle ja Portugalille annettiin vapaus määrittää sähkön hinta omilla markkinoillaan. Maat halusivat irrottaa sähkön hinnan kalleimman tuotantotavan eli maakaasun hinnasta ja estää hinnan nousun yli tietyn rajan.

Harvinainen poikkeus sallittiin kahdelle maalle komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan siksi, että niiden sähkötuotannossa merkittävä osa tulee uusiutuvasta energiasta, ja sähkömarkkinat eivät ole juurikaan yhteydessä muuhun Eurooppaan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat