Hulluudesta on tullut normi, jopa ideaali, arvostelee venäläinen apulais­professori Putinin hallituksen suunnitelmia uudistaa opettajien koulutusta

”Tarkoitus on selvästikin alentaa järkevän ajattelun rimaa”, sanoo venäläinen apulaisprofessori Novaja Gazeta -lehdessä.

Opetusministeri Sergei Kravtsov keskusteli Kremlissä presidentti Vladimir Putinin kanssa kesäkuussa 2021.

26.3. 14:44

Venäjän opetusministeriö on asettanut tavoitteekseen parantaa opettajien koulutuksen tasoa sekä heidän ammatillista mainettaan Venäjällä.

”Tarkoitus on selvästikin madaltaa järkevän ajattelun rimaa Venäjällä”, sanoo Krasnojarskin kasvatustieteellisen yliopiston apulaisprofessori Nina Lobanova Novaja Gazeta -lehdessä.

Uutta opetussuunnitelmaa toteuttaa Sergei Kravtsov, jonka presidentti Vladimir Putin nosti tammikuussa 2020 uuden hallituksensa opetusministeriksi. Kravtsov johti aiemmin Opetus- ja tiedevirastoa, joka vei hänen toimikaudellaan muun muassa toimiluvan Pietarin eurooppalaiselta yliopistolta.

Helmikuun lopulla Venäjän Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyksen aikoihin opetusministeriö lähetti Venäjän kouluille materiaalipaketin Ukrainan historian opetusta varten. Siinä myös selitettiin, miksi ”veljeskansan vapauttaminen välittömästi on välttämätöntä”.

Viime kesänä Kravtsov julkisti suunnitelman, jolla Putinin uudistamisohjelmaa ryhdytään toteuttamaan. Työotsikkona on ”Tulevaisuuden sukupolvien opettaja”.

Nina Lobanovan mukaan kasvatustieteen yliopistokoulutusta on ryhdytty yhtenäistämään armeijamaiseen tapaan. Opettajaharjoittelijat ovat muun muassa ottaneet käyttöön yhtenäiset virka-asut, joiden tarkoituksena on ”estää heitä sortumasta humanitaarisiin ylilyönteihin”.

”Mitä selvemmäksi uudistuksen linjaukset käyvät, sitä heikommalta opettajankoulutuksen tulevaisuus näyttää”, Lobanova sanoo.

Hän toteaa, että samalla kun maailma käy yhä monimutkaisemmaksi, Venäjällä hulluudesta on tullut normi ja jopa ideaali.

Kehityskululle on hänen mukaansa olemassa perusteluja ja selityksiä. ”Elämme piiritetyssä linnoituksessa, jossa humanistiset periaatteet eivät ole ainoastaan tarpeettomia, vaan jopa harmillisia. Rappio ei ole aina eikä kaikille paha asia.”

Lobanovan mukaan tulevaisuudessa opettajaksi opiskelevien ”sosiaalinen lukutaidottomuus” tulee olemaan vielä heikompaa kuin heidän kirjallinen lukutaidottomuutensa.

”He eivät tunne kirjallisuuden historiaa eivät klassikoita. Todellisuutta he opiskelevat sanomalehdistä.”

Kasvatustiedettä opettavat yliopistot siirtyvät Lobanovan mukaan opetussuunnitelmaan, jossa filosofian, historian, taloustieteen ja juridiikan opetus säilyvät. Sen ulkopuolelle on kuitenkin määrä jättää täysin esimerkiksi sosiologia sekä taiteen, kulttuurin ja politiikan tutkimus.

”Voisi kuvitella, että tämä ei vaikuta opettajakoulutuksen tasoon, mutta näin se kuitenkin tekee”, Lobanova sanoo.

Hän muistuttaa myös, että kasvatustiedettä opettavat yliopistot eivät paria poikkeusta lukuun ottamatta kuulu maan parhaiden yliopistojen joukkoon. Näin ollen opettajaksi hakeutuvat opiskelemaan pääsääntöisesti sellaiset opiskelijat, jotka eivät pääse lippulaivayliopistoihin.

”Itse asiassa kasvatustieteellisen korkeakoulutuksen uudistamisen ytimenä on pyrkimys madaltaa sen tasoa”, Lobanova päättelee.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat