Unkarin parlamenttivaalit pidetään sunnuntaina myllerryksen keskellä: naapurimaa Ukrainassa riehuu sota, tuhannet pakolaiset suuntaavat rajan yli ja pääministeri Viktor Orbánin läheinen suhde Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin herättää kysymyksiä.
Millainen on nykypäivän Unkari, millaiset vaalit sunnuntaina on odotettavissa ja miten sota muuttaa asetelmia?
Muun muassa tästä keskustelivat Helsingin yliopiston itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaava Katalin Miklóssy ja Unkariin perehtynyt väitöskirjatutkija Annastiina Kallius Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien Pinnalla-ohjelmassa tiistaina kello 12.
Lisäksi ääneen pääsi Helsingin Sanomien Saksan-kirjeenvaihtaja Hanna Mahlamäki, joka on juuri vieraillut Unkarissa haistelemassa ilmapiiriä vaalien alla.
Orbán on keskittänyt valtaa itselleen ja Fidesz-puolueelleen yli vuosikymmenen, ja sunnuntaina nähdään, löytyykö linjalle yhä kannatusta. Näissä vaaleissa vastassa on varteenotettava kilpailija, sillä hajanainen oppositio on onnistunut yhdistämään voimansa yhteisen pääministeriehdokkaan Péter Márki-Zayn taakse.
Mielipidemittaukset ovat luvanneet hallitukselle ja oppositiolle melko tasaväkistä kisaa, vaikka Orbánin hallinnolla on käytössään oppositiota selvästi suuremmat resurssit. Hallinnolla on otteessaan myös valtaosa Unkarin mediasta.
Helmikuun lopulla Venäjän hyökkäys Ukrainaan pisti puolueiden vaalikampanjateemat uusiksi.
Unkarilaiset pitävät ukrainalaisia veljeskansanaan, ja naapurimaiden suhteet ovat lähteiset, kertoi itsenäisen unkarilaismedian Telexin perustaja Veronika Munk HS:lle Suomen-vierailullaan.
Tästä huolimatta kannatusmittausten mukaan sota on nostanut hieman Venäjän kanssa läheisen Orbánin hallituksen kannatusta.