Ukraina tarjoaa ”neutraalia statusta” vaihdossa turva­takuista – Tutkijat eivät usko, että Krimin virallinen tunnustus etenee

Tutkija Sinikukka Saaren mukaan Venäjä voi olla kiinnostunut Ukrainan uusista avauksista. Sen sijaan miehitettyjen alueiden tunnustaminen viestisi Venäjälle, että sotatoimilla voi muuttaa maiden rajoja.

29.3. 14:23 | Päivitetty 29.3. 17:13

Ukrainan ja Venäjän rauhanneuvottelijat etsivät polkua kohti tulitaukoa, kun neuvottelut jatkuivat tiistaina Turkin Istanbulissa. Kyseessä oli ensimmäinen kerta kahteen viikkoon, kun Ukrainan ja Venäjän delegaatiot tapasivat kasvotusten.

Ukrainan delegaatio ilmoitti tiistaina päivällä, että Ukraina tarjoutuu omaksumaan neutraalin statuksen vaihdossa turvatakuista. Tämä tarkoittaisi, ettei Ukraina liittyisi sotilasliitto Natoon.

”Me emme perusta ulkomaisia sotilastukikohtia maaperällemme, emme sijoita [ulkomaisia] sotajoukkoja alueellemme, emmekä liity sotilaallis-poliittisiin liittoumiin”, Ukrainan neuvottelija Oleksandr Tšaly sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.

Ukrainan mukaan turvatakuujärjestelyyn voisivat osallistua Israel sekä Nato-maat Kanada, Puola ja Turkki. Nämä maat suojelisivat Ukrainaa mahdollisessa hyökkäystilanteessa.

Lisäksi Ukraina ehdottaa 15 vuotta kestävää konsultointi­jaksoa Krimin asemasta. Tämä voitaisiin aloittaa kuitenkin vain täydellisen tulitauon vallitessa.

Kyseessä ovat tähän mennessä yksityiskohtaisimmat ja konkreettisimmat ehdotukset, joita Ukraina on julkistanut rauhan­neuvotteluista.

Venäjä puolestaan lupautui tiistaina vähentämään merkittävästi sotatoimiaan pääkaupunki Kiovan ja Pohjois-Ukrainassa sijaitsevan Tšernihivin kaupungin ympärillä.

Ukrainan mukaan neuvotteluissa on edistytty sen verran, että kahdenvälinen tapaaminen maiden presidenttien välillä voitaisiin järjestää. Presidentit Volodymyr Zelenskyi ja Vladimir Putin eivät ole tavanneet Venäjän hyökkäyksen alkamisen jälkeen.

Venäjän delegaation johtaja Vladimir Medinskin mukaan Istanbulin keskustelut olivat rakentavia. Hän myös ilmoitti välittävänsä Ukrainan ehdotukset Putinille.

Medinski tulkitsi, etteivät Ukrainan turvatakuu­järjestelyt koskisi Donbasia tai Krimiä. Donbasin kysymys jätettäisiin pöydälle odottamaan presidenttien tapaamista.

Medinskin mukaan se on mahdollinen, jos maiden ulkoministerit samanaikaisesti allekirjoittavat sopimuksen.

Hänen mukaansa Ukrainan ehdotukset on sidottu siihen, että Venäjä ei vastusta Ukrainan EU-jäsenyyttä.

Medinski tähdensi myös, ettei Venäjän ilmoitus sotatoimien vähentämisestä Kiovassa merkitse tulitaukoa.

Yhdysvaltain ulkoministeri Anthony Blinken kommentoi neuvotteluja tiistaina. Reutersin mukaan Blinken ei usko Venäjän olevan edelleenkään tosissaan tavoittelemassa rauhaa Ukrainaan.

Johtava tutkija Sinikukka Saari Ulkopoliittisesta instituutista kommentoi HS:lle, että Ukrainan ehdotuksissa ei sinänsä ole mitään uutta. Maa on jo aiemmin viestinyt olevansa valmis neuvottelemaan jonkinlaisesta pysyvästä puolueettomuudesta.

Saari uskoo, että Venäjä on Ukrainan ehdotuksista kiinnostunut. Varsinkin Krimin konsultaatiojaksoa hän pitää mielenkiintoisena.

Jos jakso on sidottu tulitauon pitämiseen, se on turvatakuu jo itsessään. Ukrainalle mahdollisimman pitkä ajanjakso on etu, koska sen jälkeen Putin ei todennäköisesti ole enää johtamassa Venäjää.

Saari ei silti usko, että Donetskin ja Luhanskin maakuntien tai Krimin virallista tunnustamista tullaan näkemään. Se olisi myös länsimaiden kannalta vaikeaa.

”Silloin viestittäisiin, että sotatoimilla voidaan muuttaa maiden rajoja. Se olisi iso muutos nykyiseen.”

Toisaalta Ukraina on jo kahdeksan vuotta elänyt todellisuudessa, jossa osa Donbasin alueista on poissa sen hallinnasta. Näin voitaisiin teoriassa jatkaa, mutta se tuskin olisi tarpeeksi Venäjälle.

”Se, että palataan tilanteeseen, jossa oltiin, ei kuulosta Venäjän mielestä houkuttelevalta. Ukrainalle se olisi todella hyvä neuvottelutulos.”

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila arvioi neuvotteluiden asetelmia HS:lle ennen Ukrainan julkistamia ehdotuksia.

Lassilan mukaan Kremlin minimitavoitteena on saada Ukraina tunnustamaan miehitettyjen alueiden asema.

”Ukraina ei takuuvarmasti tule näin tekemään. Ja jos Ukraina sen tekisi, tyytyisikö Venäjä siihen?”

Lassila on vakuuttunut, että Venäjä ei ole vielä valmis vetäytymään Ukrainasta. Ratkaisu voidaan saavuttaa vasta sitten, kun Venäjä on uupunut käymään sotaa nykyisellä intensiteetillä.

”Venäjän pitää heikentyä riittävästi, jos ihan kylmästi sanotaan.”

Tästä kielii myös Venäjän ilmoitus keskittyä enemmän Etelä- ja Itä-Ukrainaan. Taktiikanvaihdos on nähty merkkinä siitä, että Venäjä ei kykene valtaamaan Kiovaa nykyisellä miesvoimallaan, joten sen on valittava taistelunsa.

Lue lisää: Venäjän on nyt pakko valita taistelunsa Ukrainassa, sillä sen voimat on käytetty, arvioi erikois­tutkija

Saaren mukaan Venäjän suunnanmuutokseen ei kannata suhtautua liian luottavaisesti, koska yllätykset ovat keskeinen osa Venäjän sodankäyntiä.

Hän huomauttaa, että Venäjä myös puhuu vieläkin Ukrainan demilitarisoinnista ja natsien puhdistamisesta, mutta niiden merkitys on muuttunut yhä epäselvemmäksi.

”Johtajan syrjäyttäminen tässä vaiheessa olisi todella vaikeaa ja varmasti heikentäisi Venäjän asemaa radikaalisti. En usko, että se on enää realistinen päämäärä.”

Lassilan mukaan lähiaikoina neuvotteluissa voidaan sopia taktisista tulitauoista ja evakuointikäytävistä. Neuvotteluiden ydinongelmana on se, että Venäjä ei näe Ukrainalla mitään toimijuutta.

Venäjän neuvotteluasema on Lassilan mielestä nyt hieman Ukrainaa parempi, sillä Ukraina ei voi esittää suoria vaatimuksia, joihin Venäjä olisi valmis taipumaan.

”Mutta Venäjä on umpikujassa, jossa sillä on edelleen voimapoliittinen yliote. Se ei ole kuitenkaan missään nimessä saneleva yliote.”

Lassila uskoo, ettei Krimin asemaa tulla ratkaisemaan tässäkään sodassa. Ainoa ratkaisu siihen olisi kansainvälisessä tarkkailussa järjestetty äänestys niemimaan autonomiasta. Lassilan mukaan tämä koskee kuitenkin vasta Putinin jälkeistä aikaa.

Maanantaina useat mediat raportoivat epäillyistä myrkytyksistä, joissa kaksi Ukrainan puolesta rauhanneuvotteluihin osallistunutta ja venäläis­oligarkki Roman Abramovitš olivat saaneet kemialliseen aseeseen viittaavia myrkytysoireita maaliskuun alussa Kiovassa.

Kreml on kiistänyt Abramovitšin tulleen myrkytetyksi. Reuters taasen kertoi maanantaina, että yhdysvaltalais­viranomaisen mukaan maan tiedustelu uskoo, että oireet johtuivat ympäristösyistä.

Abramovitš oli tiistaina Istanbulissa ja toimii neuvotteluissa välittäjänä.

Venäläinen oligarkki Roman Abramovitš (vas.) kuunteli Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin (ei kuvassa) alustuspuhetta neuvottelujen alkaessa Istanbulissa tiistaina.

Lue lisää: Roman Abramovitš ja kaksi muuta neuvotteluihin osallistunutta saivat myrkytykseen viittaavia oireita, väittävät useat lähteet – USA:n tiedustelu ei usko kyseessä olleen myrkytys

Lassilan mukaan myrkytykset sodan ympärillä ovat mahdollisia, ja ne voivat kieliä kostosta ja varoittamisesta.

”Venäjällä on tämän kuvion ympärillä paljon ristiriitaisia tavoitteita. Tilanne ei välttämättä ole oikein kenenkään kontrollissa. Putin elää omassa todellisuudessaan ja antaa käskyjä, mutta on ilmeistä, että niitä ei pystytä taistelukentillä ja muillakaan tasoilla noudattamaan.”

Kyseessä voisi Lassilan mukaan olla Kremlin epäluottamuksen ilmaisu siihen, välittävätkö oligarkit rauhanneuvotteluissa oikeanlaista agendaa.

”Epäluottamus on Venäjän hallinnon krooninen piirre, joka on valitettavasti syventynyt näinä viikkoina.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat