Bidenin otteet Ukrainan sodassa eivät säväytä yhdysvaltalaisia

Luottamus Bidenin ulkopolitiikkaan on ohutta, vaikka sodan laajetessa tähtilippu nousisi nopeasti salkoon, kirjoittaa HS:n ulkomaantoimittaja Pekka Mykkänen.

Joe Biden piti Varsovassa viime lauantaina voimallisen puheen, jossa hän tuomitsi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan.

29.3. 19:14

Eurooppalaisten silmiin voi näyttää, että nyt Yhdysvalloilla on presidentti, joka tietää, mistä suuret historialliset hetket on tehty ja mitä vakavat ajat edellyttävät.

Joe Biden on toisen maailmansodan keskellä vuonna 1942 syntynyt mies, joka on kymmenien vuosien ajan osallistunut maansa ulkopolitiikan tekemiseen: senaattorina, varapresidenttinä ja presidenttinä.

Kun Biden piti Ukrainan sotaan liittyvän puheen Varsovassa viime lauantaina, häntä kuunneltiin vakavan hartauden vallassa ympäri Eurooppaa.

Moni varmasti halusi – ja sai – kuulla Bidenin aiemminkin lausumat sanat, joiden mukaan Yhdysvallat puolustaa raivolla Eurooppaa, jos Venäjä laajentaa sotaansa tuumaakaan lännemmäksi Ukrainan rajoilta.

Eurooppalaisjohtajat esiintyvät Bidenin rinnalla ylpeinä. Ilmapiiri on kuin toiselta planeetalta verrattuna Donald Trumpin epävarmuuden vuosiin.

Joe Biden tapasi EU-maiden johtajia viime viikon torstaina Brysselissä.

Ukrainassa käytävä sota ja Biden herättävät kuitenkin laimeampia tuntemuksia toisella puolella Atlanttia. Siinä missä eurooppalaiset ajattelevat Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan olevan merkittävimpiä historiallisia vedenjakajia sitten toisen maailmansodan, amerikkalaisten päähuoli on inflaatio eli hintojen nousu.

Mitä sotaan tulee, NBC-kanavan kyselyssä vain 12 prosenttia vastaajista sanoi luottavansa ”hyvin paljon” demokraatti Bidenin kykyyn hoitaa tilannetta, kun 16 prosenttia sanoi luottavansa häneen ”melko paljon”. Kaikkiaan seitsemän kymmenestä oli jossain määrin tai hyvin epäileväisiä Bidenin kykyjen suhteen.

Puoluekanta vaikutti vastauksiin, mutta demokraattiäänestäjistäkin 43 prosenttia ilmoitti luottavansa Bideniin ”vain vähän” tai ”hyvin vähän”. Joissakin muissa kyselyissä Biden on saanut parempia arvosanoja, mutta ei mitään erityisen laajaa kansantukea toimilleen.

Ristiriitaista on, että Ipsos-laitoksen kyselyn perusteella amerikkalaiset tukevat pitkälti juuri sellaista Ukraina-politiikkaa, jota Biden on harjoittanut. Yli puoluerajojen selvä enemmistö ajattelee, että Ukrainaa pitää tukea, mutta sen verran varovasti, ettei sota laajenisi.

On syytä mainita, että edellä mainitut kyselyt on tehty ennen kuin Biden matkusti Eurooppaan ja piti Varsovassa puheensa, jota markkinoitiin ennalta suurena historiallisena tapauksena.

”Ennakoitiin, että presidentti pitäisi puheen, jonka hän toivoo jäävän historiaan – sellaisen, joka onnistuessaan rinnastuisi John F. Kennedyn (’Ich bin ein Berliner!’) ja Ronald Reaganin (’Tear down this wall!’) kuuluisiin puheisiin Berliinissä kylmän sodan vuosina”, HS:n Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Elina Väntönen kuvaili.

Mutta puhe meni ainakin tuoreeltaan tehtyjen arvioiden mukaan penkin alle, koska Biden päätti sen käsikirjoittamattomaan huokaukseen Venäjän presidentistä Vladimir Putinista. ”Luoja paratkoon. Tämä mies ei voi pysyä vallassa”, Biden sanoi.

Amerikkalaismedia ja asiantuntijat riensivät sankoin joukoin torumaan, että Biden oli puhunut sivu suunsa ja mahdollisesti pahentanut tulenarkaa tilannetta. Valkoinen talo ja Biden itsekin joutuivat selittämään, että kyseessä ei ollut politiikan suunnanmuutos, jolla Yhdysvallat pyrkisi syöksemään Putinin vallasta. Biden sanoi, että hän vain ilmaisi ”moraalista raivoaan” sodasta.

Varsovan puheen päätössanat eivät välttämättä paljastaneet mitään uutta Bidenin ajattelusta, mutta hän saattoi tarjota lyömäaseen sekä Putinille että Yhdysvaltain republikaaneille. Putin haluaa maalata Venäjästä kuvan lännen salajuonien uhrina, kun taas republikaanit rakastavat mielikuvaa sekoilevasta, vanhuudenhöperöstä Bidenista.

Sen sijaan, että Bidenin puhetta olisi jääty muistelemaan historiallisena mestaritekona, häntä pidettiin varomattomana sooloilijana. Ich bin ein hölösuu.

Amerikkalaissotilaat evakuoivat ihmisiä Afganistanin pääkaupungin Kabulin lentokentällä viime elokuussa.

Bidenille tarjonnee ainakin kotimaisessa valossa lohtua se, etteivät kirjoitettujen puheiden ja lausuttujen sanojen väliset vivahde-erot kiinnosta keskivertoamerikkalaista tuon taivaallista. Arkinen ihminen ihmettelee, miksi Biden voi kutsua Putinia teurastajaksi ja diktaattoriksi mutta Putinin vallassaoloa ei saa kyseenalaistaa.

Ulkopoliittiset saavutukset ja mahdolliset möhläykset jäävät historian pikanuudelitehtaalla usein kotimaisten kysymysten jalkoihin, jos ne edes rekisteröityvät ihmisten mieliin. Viime syksynä Biden esimerkiksi sai huonot arvosanat siitä, miten hän johti maataan Afganistanin ”sodan lopettamisen” ja evakuointien aikana, mutta kukapa sitä enää muistelee?

Bidenin suurempi ongelma on, että hänen presidenttiytensä ei ylipäätään ole nosteessa, ei sodan eikä rauhan asioissa. NBC-kyselyssä vain 40 prosenttia kertoi hyväksyvänsä Bidenin toimet presidenttinä, mikä on alin lukema sen jälkeen kun Biden nousi valtaan viime vuoden alussa.

Yksinkertaisin selitys on se, että yli 60 prosenttia amerikkalaisista ajattelee, että heidän henkilökohtainen taloustilanteensa on menossa huonompaan suuntaan.

Gallup-yhtiön kyselyssä Bidenin tukena seisoo enää 42 prosenttia kansasta. Sen alempaan lukemaan tässä vaiheessa presidenttiyttä on päässyt vain Donald Trump, kun presidenttien suosiota mitataan Dwight Eisenhowerista ja maaliskuun 1954 kyselystä alkaen.

Erityisesti Bidenin omia joukkoja huolestuttaa eniten se, että NBC-kyselyssä 46 prosenttia vastaajista toivoi republikaanien saavan itselleen enemmistön kongressiin ensi marraskuun vaaleissa, kun demokraattien enemmistöä toivoi 44 prosenttia.

Jos kongressi päätyy republikaanien käsiin, Bidenin liikkumatila kapenee ja Yhdysvaltain politiikkaa kääntyy sisäänpäin. Katseet harittavat vaalien jälkeen myös nopeasti vuoden 2024 presidentinvaaleihin ja siihen, alkaako amerikkalaisten universumi pyöriä jälleen planeetta Trumpin ympärillä. Kyselyissä selvä enemmistö republikaaneista haluaa Trumpin pyrkivän taas presidentiksi.

Eurooppalainen voi rauhoittaa mieltään sillä, että Yhdysvaltain politiikassa toimii myös Rally 'round the flag -efektinä tunnettu ilmiö. Jos kansainvälisessä politiikassa tapahtuu jotakin amerikkalaisten kannalta uhkaavaa, kansa vetää nopeasti tähtilipun salkoon ja ryhmittää vankkurinsa presidentin ympärille.

Putin voisi teoriassa käyttää Bidenin Varsovan-puheita tekosyynä sotansa laajentamiselle, mutta sodan vieminen Puolan tai jonkin muun Nato-maan alueelle siirtäisi historiankirjoittajien päähuomion sanoista tekoihin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat