Viron pääministeri varoittaa Venäjä-suhteiden normalisoimisen riskeistä: ”Emme saa enää toistaa virhettä”

Jos Venäjälle annetaan osia Ukrainasta rauhan vastineeksi, Putin vaatii lisää taas parin vuoden kuluttua, Viron pääministeri Kaja Kallas arvioi.

Viron pääministeri Kaja Kallas vaatii Venäjän vetäytymistä kaikilta miehittämiltään ja valtaamiltaan alueilta.

1.4. 2:00 | Päivitetty 1.4. 6:20

Tallinna

Tulisipa Ukrainaan jo rauha, jotta päästäisiin myös normaaleihin Venäjä-suhteisiin, saattaa moni ajatella.

Suhteiden normalisoiminen Venäjään olisi kuitenkin virhe, sanoo Viron pääministeri Kaja Kallas HS:n haastattelussa, jonka teemme Stenbockin talossa pääministerin työtiloissa Tallinnan vanhassakaupungissa.

”Täytyy muistaa, että mahdollinen rauhansopimus ja alueiden luovutus eivät tapahdu vapaaehtoisesti vaan Venäjän hyökkäyksen vuoksi. Alueluovutukset ja neutraliteetti rauhan vastikkeeksi kuulostaisivat pelottavan paljon talvisodan lopputulokselta.”

Talvisota jälleen! Tätä vertausta on käytetty usein niin Suomessa kuin kansainvälisessä mediassa.

Pääministeri Kallas tekee myös Viro-vertauksen.

”Te taistelitte, mutta silloiset johtajamme ajattelivat, että jos venäläisiä vastaan ei taistella, säästetään ihmishenkiä”, hän muistuttaa.

”Todellisuudessa meihin kohdistuneet hirmuteot alkoivat, koska emme taistelleet. Te taistelitte, ja monet ihmiset kuolivat sodassa. Mutta uskon, että pelastitte enemmän ihmisiä, koska pystyitte säilyttämään itsenäisyytenne.”

Taistelemalla hyökkääjää vastaan toimii myös Ukraina. Maa tietää hyvin, mitä elämä oli venäläisvallan – ja usein sorron – alla vuosisadasta toiseen.

”On tärkeää, että emme painosta Ukrainaa minkäänlaisiin sopimuksiin, joihin he eivät halua liittyä. Useimmat ukrainalaiset ajattelevat, että he ovat voittamassa sodan.”

Niin luulivat tosin suomalaisetkin talvisodassa, mutta päättäjät tiesivät toisin.

”Ukrainan johtajien on vaikea katsoa, kun kansaa tapetaan. Mutta jos [Venäjän presidentti Vladimir] Putin saa valtavia alueita Ukrainasta rauhan vastikkeeksi, seuraa parin vuoden tauko, ja sen jälkeen hän haluaa lisää”, pääministeri päättelee.

”Siksi Putin ei saa voittaa, eikä hän saa edes ajatella, että hän voittaa, ettei hänen ruokahalunsa kasva.”

Juuri näin pääministeri totesi myös esimerkiksi The New York Timesin vierasesseessä tässä kuussa.

”Ukrainassa Putin maalittaa siviilejä, joita tapetaan enemmän kuin sotilaita. Hänet täytyy saada tuomittua sotarikollisena.”

Hyökkäys pitää torjua ja Venäjän eristämistä jatkaa, kunnes Venäjä vetää kaikki joukkonsa pois miehittämiltään ja valtaamiltaan alueilta, Kallas vaatii.

”Se hyvin vaikeaa. Mutta me teimme virheen vuosina 2008 ja 2014. Emme saa enää toistaa virhettä.”

Vuonna 2008 oli Georgian sota. Vuonna 2014 Putin nappasi Ukrainalta Krimin niemimaan ja tukemiensa separatistien avulla alueita myös Itä-Ukrainan Luhanskista ja Donetskista.

Hyökkäyksiä ei pidä palkita suhteiden normalisoimisella, pääministeri sanoo.

”Se on tärkeää paitsi Euroopalle koko maailmalle. Jos alueidensa laajentamista naapureidensa kustannuksella haluavat johtajat näkevät, että siitä voi selvitä, hekin tekevät samoin.”

Viro on oppinut virheistään, sanoo pääministeri Kaja Kallas.

Viro ei taistellut Venäjää vastaan toisessa maailmansodassa, mutta se oppi virheistään, pääministeri arvioi.

”Heti kun saimme itsenäisyytemme takaisin 1990-luvun alussa, päätimme, ettemme halua olla enää koskaan yksin. Toisessa maailmansodassa yritimme olla puolueettomia, eikä se toiminut.”

Pääministeri Kallasin isä Siim Kallas hoiti Nato-neuvotteluja 1990-luvulla ulkoministerinä.

”Häneltä kysyttiin usein, miksi haluatte tätä, kun Venäjä ei enää ole uhka Boris Jeltsinin kaudella. Sanoimme, että tunnemme naapurimme. Siksi toimimme kapeassa aikaikkunassa, jolloin se oli mahdollista.”

Se oli pääministerin mielestä järkevä päätös.

”Ilman Nato-jäsenyyttä olisimme nyt todella synkissä tunnelmissa.”

Synkkää on toki nytkin. Viron ja Suomen turvallisuustilanne on täysin muuttunut sen jälkeen kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta, pääministeri arvioi.

”Ei se yllätyksenä tullut. 23. helmikuuta illalla sovimme hallituksen jäsenten kanssa, että kukaan ei laita seuraavana yönä puhelinta hiljaiselle.”

Hän toivoi, että hyökkäyksestä kertovaa puhelua ei tule.

”Mutta se tuli, ja jo viideltä aamulla teimme Latvian ja Liettuan kanssa aloitteen Naton neljännen artiklan mukaisista konsultaatioista, koska turvallisuustilanne on ratkaisevasti muuttunut.”

Suomessa on puhuttu enemmän Naton viidennestä artiklasta, jonka mukaan hyökkäys yhtä Nato-maata vastaan olisi hyökkäys kaikkia Nato-maita vastaan.

Kallas muistuttaa, että yhtäkään Nato-maata vastaan ei ole koskaan hyökätty. Pelote siis toimii.

”Esimerkiksi Länsi-Berliini olisi ollut [kylmän sodan aikana] hyvin helppo valloittaa sotilaallisesti. Mutta se oli osa Natoa, joten sitä ei valloitettu.”

Jos tämä kuulostaa Nato-mainokselta, se on pääministerin tarkoituskin.

”Jos liitytte Natoon, alueemme turvallisuus kohenee ja meistä tulee Natossa suurimpia ystäviänne. Natossa on jokaisen oma puolustus ja lisäksi kollektiivinen puolustus. Se ei tee teistä heikompia vaan vahvempia.”

Kallas jatkaa Naton ylistystä.

”Tapasin juuri tanskalaisjoukkoja, joiden kanssa meillä on yhteisiä taisteluvalmiita pataljoonia. Se on myös pelote. Jos Suomi on Naton täysjäsen, Venäjä ei joudu ajattelemaan vain Suomen puolustusvoimia, vaan myös Yhdysvaltain, Britannian ja esimerkiksi Ranskan armeijoita.”

Mutta halusihan Ukrainakin Natoon, kuten se ilmaisi jopa perustuslain uudistuksessaan. Petettiinkö Ukraina, kun Natoon ei tuosta vain liityttykään?

”En sanoisi niin, mutta ainoa vertailukohtani on Viron jäsenhakemus 1990-luvulla. Teimme sen hyvin varhain”, hän sanoo.

Ukraina ei toiminut 1990-luvulla samoin.

”Ehkä heillä oli johtajuusongelmia. Sitten vuonna 2014 Ukraina sanoi hyvin selvästi, että he haluavat kuulua läntiseen maailmaan.”

Silloin kyse ei ollut enää Jeltsinin sovinnollisesta Venäjästä vaan Putinin yhä vainoharhaisemmasta Venäjästä.

”Putin teki selväksi, että hän tekee kaikkensa, jotta Ukraina, Georgia, Valko-Venäjä ja Moldova eivät lähenny länttä. Sen estääkseen hän nyt toimii.”

Ukrainalaiset kysyvät, miksi Nato ei ole perustanut lentokieltoaluetta, jolla estettäisiin Venäjän tuhotyöt Ukrainan ilmatilassa.

”Nato on puolustusliitto, jonka tarkoitus on puolustaa Naton jäseniä. Sitä ei ole tarkoitettu puolustamaan muita kuin jäsenmaitaan”, Kallas muistuttaa.

”Lentokielto on perustettu muutamia kertoja YK:n turvallisuusneuvoston päätöksellä. Venäjällä on kuitenkin siellä veto-oikeus, ja lain kunnioittaminen on hyvin tärkeää. Sen vuoksi emme saa oikeutusta lentokieltoalueelle.”

On myös lisäperuste, johon esimerkiksi Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on vedonnut. Jos Nato ryhtyy taistelemaan Venäjää vastaan lentokieltoalueen perustamiseksi ja ylläpitämiseksi, tilanne voi kärjistyä kolmanneksi maailmansodaksi.

Natoon Ukraina ei päässyt, mutta kansainvälistä apua se saa mittavasti – myös Virolta.

”Olemme antaneet yli 220 miljoonaa euroa tukea Ukrainalle. Aloitimme tuen jo joulukuussa, koska tiedusteluraportit olivat huolestuttavia. Samalla nostimme puolustusmenomme osin tammikuussa ja osin hyökkäyksen jälkeen yhteensä 2,5 prosenttiin bruttokansantuotteestamme.”

Suomessa puolustusministeriön hallinnonalan menojen osuus bruttokansantuotteesta on 1,96 prosenttia. Kun mukaan lasketaan ulkoministeriön osuus sotilaallisesta kriisinhallinnasta, puolustushallinnon eläkkeet ja osa Rajavartiolaitoksen menoista, ylletään noin 2,2, prosenttiin bruttokansantuotteesta, puolustusministeriö laskee.

Ovatko EU ja Nato olleet tarpeeksi yhtenäisiä Venäjän hyökkäystä koskevissa toimissaan?

”Tähän asti yhtenäisyys on ollut riittävää, mutta tulevaisuudessa se on yhä vaikeampaa.”

Pakotteet vaikeuttavat myös pakotteita asettavien eurooppalaisten maiden asemaa.

”Ja maat, joilla on paljon paremmat naapurit kuin meillä, ovat meitä riippuvaisempia yleisestä mielipiteestä.”

Hänen mukaansa on tärkeää, että taloussyistä ei luovuta keskeisistä arvoista.

”Olen sanonut, että kaasu voi olla kallista mutta vapaus on korvaamatonta. Mutta tilanne on tietysti vaikeampi maille, jotka ovat hyvin riippuvaisia Venäjän kaasusta.”

Viro on varonut riippuvuutta Venäjästä. Energiankulutuksesta yhdeksän prosenttia tulee kuitenkin kaasusta, jota tuodaan lähes pelkästään Venäjältä, pääministeri Kallas kertoo.

Hän ehdottaa järjestelyä, jossa kaasusta maksetaan Venäjälle, mutta erillisellä tilillä, jonka varoja voi ohjata vain Ukrainan jälleenrakennukseen.

”Voihan prosenteista neuvotella, mutta Putinin täytyy tietää, että hän joutuu maksamaan tuhoamastaan Ukrainan infrastruktuurista ja jokaisesta rakennuksesta, jota hän pommittaa.”

Kaja Kallas

Viron pääministeri Kaja Kallas puhuu myös suomea.

■ Syntynyt vuonna 1977 Tallinnassa.

■ Ammatiltaan asianajaja, valmistunut Tarton yliopistosta vuonna 1999 ja Estonian Business Schoolista vuonna 2010.

■ Europarlamentaarikko vuosina 2014–2018.

■ Reformipuolueen puheenjohtaja vuodesta 2018.

■ Puhuu viron lisäksi englantia, ranskaa, venäjää ja suomea.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat