Venäjän sensuuriviranomainen saa tietoa vapaa­ehtoisilta ilmi­antajilta, jotka kisaavat keskenään suljettavien sivujen määrästä

Tutkijan mukaan sensuurivirasto on liikkunut kohti koko kansan ajattelun kontrollointia.

Venäjä on Ukrainan sodan aikana rajoittanut voimakkaasti pääsyä länsimaisille verkkosivustoille ja somealustoille. Sensuurivirasto on uhannut sakoilla muun muassa hakukonejätti Googlea.

31.3. 14:06

Tällä viikolla Venäjän synkkenevässä sananvapaus­tilanteessa ohitettiin jälleen yksi virstanpylväs, kun viimeinen riippumaton sanomalehti Novaja Gazeta ilmoitti maanantaina toimintansa keskeytyksestä Ukrainan sodan ajaksi.

Syynä olivat valvontavirasto Roskomnazdorilta saadut varoitukset. Lopettamis­pakon eteen ovat vuorollaan joutuneet muun muassa radiokanava Eho Moskvy ja tv-kanava Dožd. Myös Meduza-verkkolehden sivuille on estetty pääsy Venäjältä käsin.

Sillä tosiasiassa Roskomnadzor on sensuurivirasto, joka valvoo, etteivät venäläismediat levitä ”väärää tietoa” Venäjän armeijasta tai Ukrainan sodasta.

Lue lisää: Toimittajat eivät ole olleet ehkä koskaan yhtä ahtaalla kuin nyt Venäjän ajettua riippumattoman mediansa alas, sanoo sananvapaus­järjestön johtaja

Vuonna 2008 perustetun Roskomnadzorin alkuvuosina mediaa koskevat varoitukset olivat vielä satunnaisia. Meduzan mukaan vuonna 2009 Roskomnadzor esimerkiksi huomautti historiakanavaa faktojen vääristelystä eräässä toista maailmansotaa käsittelevässä ohjelmassa.

Venäjä perusti kuuluisan ”mustan listan” kielletyistä verkkosivustoista vuonna 2012. Alun perin Roskomnadzor keskittyi lasten seksuaalista hyväksikäyttöä esittävän materiaalin sekä huumeisiin ja itsemurhiin viittaavan sisällön kitkemiseen. Pian se alkoi suitsia myös ”ääriajattelua” ja oppositiota.

Vuonna 2017 virasto kielsi salatun vpn-yhteyden ja pimeän verkon käytön Venäjällä. Virallisesti syynä oli rikollisuuden estäminen, mutta samalla myös monen venäläisen riippumaton tiedonsaanti rajoittui.

Aivan viime vuosina sensuurivirasto on ryhtynyt toden teolla vaientamaan kriittisiä ääniä. Esimerkiksi oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin korruptionvastainen FBK-säätiö määriteltiin äärijärjestöksi viime vuonna.

koneisto otti lisää kierroksia, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta. Media sai tarkat ohjeistukset, että kyseessä on ”sotilaallinen erikoisoperaatio”, eikä hyökkäys tai sota.

Jos sääntöjä ei noudateta, voi edessä olla pahimmillaan sivuston sulku.

Roskomnadzorin kiellettyjen sivustojen listalla oli torstaina lähes 578 000 merkintää. Joukossa on paljon esimerkiksi pornosivustoja ja verkkokasinoita, mutta yhä useammin myös uutis­sivustoja.

Viraston toiminnan painopisteet ovatkin liikkuneet kohti koko kansan ajattelun kontrollointia, sanoo yliopiston­lehtori ja media­tutkija Saara Ratilainen Tampereen yliopistosta.

Saara Ratilainen

Roskomnadzor on ministeriön alainen viran­omainen, joten sen toimi­ala on kytköksissä aina tiedon­välitystä sääte­levään lakiin. Ratilaisen mukaan lähtö­kohtana ovat yleensä Venäjän turvalli­suuteen liittyvät perustelut, kuten ”ekstremismi­laissa”, jolla on pyritty ajamaan maan oppositio ahtaalle.

Tavallisesti tuomioistuin tai syyttäjän­virasto määrää jonkin sivuston suljettavaksi, minkä jälkeen Roskomnadzorin vastuulla on toimeen­panna sulku.

”Näyttää siltä, että aika pitkälle ja loppuun asti ollaan valmiita menemään.”

Lisäksi virasto saa tietoa vapaaehtoisilta ilmiantajilta. Yksi niistä on Kreml-myönteinen Media Gvardija -ryhmä eli ”Mediavartijat”, joka myös ylläpitää kymmenen ansioituneimman ilmiantajan listaa verkkosivuillaan. Ryhmän jäsenet kilpailevat keskenään siitä, kenen ilmiantamia sivuja suljetaan eniten.

Verkkoviestinnän kontrollointiin alettiin kiinnittää Venäjällä enemmän huomiota vuoden 2012 presidentin­vaalien protestien aikaan, kun presidentti Vladimir Putin valittiin kolmannelle kaudelle Dmitri Medvedevin jälkeen. Oppositio käytti internetiä onnistuneesti mielen­osoitusten mobilisointiin, joten siihen oli puututtava.

Nykyisin Roskomnadzor on Venäjällä aktiivinen toimija poliittisen viestinnän kentällä.

”Näyttää siltä, että aika pitkälle ja loppuun asti ollaan valmiita menemään”, Saara Ratilainen sanoo viitaten sosiaalisten medioiden ja lehdistön alasajoon.

”Tämäkin kehitys on antanut viitteitä siitä, että halutaan jättää silti aukkoja ja huokoisuutta totaaliseen kontrolliin.”

Esimerkiksi Facebookin emoyhtiön Metan kieltoon ei sisälly viestisovellus Whatsapp, jolla on miljoonia käyttäjiä Venäjällä. Samoin Youtube ja Telegram ovat hyvin suosittuja ja yhä toiminnassa.

”Venäjänkielisen Telegramin tilanne elää paljon.”

”Youtube on noussut hyvin merkittäväksi Venäjällä viime vuosina. Sen käyttö on monipuolista, ja sinne on mennyt paljon riippumattomia toimijoita, jotka itsenäisesti tuottavat uutismedioiden tyyppisiä sisältöjä.”

Ratilainen kertoo, että Youtuben liberaalit ja kriittiset sisällöntuottajat odottavat Venäjällä, että alusta voidaan sulkea hetkenä minä hyvänsä.

Tällä viikolla Roskomnadzor uhkasi Googlea sakoilla, mikäli yhtiön omistama Youtube ei poista alustaltaan sisältöjä ukrainalaisista äärioikeisto­ryhmistä Oikeasta sektorista ja Azov-rykmentistä. Kreml käyttää ryhmittymiä tekosyynä hyökkäykselle Ukrainaan, jonka Putin haluaa ”puhdistaa natseista”.

Lue lisää: Ukrainan joukkojen Azov-rykmentillä on uusnatsitaustaa ja ongelmia maineensa kanssa – Venäjä vahvistaa sillä propagandaansa ”puhdistaa” Ukraina natseista

Roskomnadzor yritti nujertaa Telegramin vuonna 2018, mutta ei onnistunut. Virasto ei pystynyt estämään sen toimintaa, vaikka kielto olikin voimassa kaksi vuotta. Jopa Venäjän ulkoministeriön ja koronanyrkin tiedotus­kanavat olivat sovelluksessa tuona aikana.

Viraston selityksen mukaan kielto poistettiin vuonna 2020 siksi, että Telegramin venäläinen perustaja Pavel Durov suostui tekemään yhteistyötä ”terrorismin ja ääriajattelun” kitkemiseksi alustalta.

Telegram ei Ratilaisen mukaan ollut aiemmin massamedia-alustana merkittävä, vaan sitä on käytetty pikemminkin aktivismiin ja tavalliseen viestittelyyn. Samoin Tiktokin käyttö on laajentunut Venäjällä, vaikka sen toimintaa myös rajoitetaan.

Sensuuri pakottaa käyttäjät luoviin ratkaisuihin. Epätietoisuus on johtanut muuttoliikkeeseen alustojen välillä.

”Youtubesta ja varsinkin Instagramista siirtyy toimijoita Telegramiin, jossa ne luovat uudelleen itsensä ja miettivät, miten Telegramia voisi käyttää vaikuttaja­viestintään tai tiedonvälitykseen. Venäjänkielisen Telegramin tilanne elää paljon.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat