Ukrainan rauhan­ehdot vaatisivat paljon muutakin kuin neuvotteluja Venäjän kanssa, arvioi Etyjin Ukrainan erityis­edustaja

Suurlähettiläs Mikko Kinnusen mukaan Ukrainan ja Venäjän välillä pitäisi saada aikaan ”hyvä ja oikeudenmukainen” tulitauko ja rauha. Muuten riskinä on uusi sota tulevaisuudessa.

29.3. 19:47 | Päivitetty 29.3. 20:19

Ukrainan ja Venäjän rauhanneuvottelijat sanoivat tiistain neuvottelujen jälkeen, että neuvotteluissa tapahtui edistystä, ja että presidenttien eli Volodymyr Zelenskyin ja Vladimir Putinin tapaaminen on mahdollinen, jos rauhansopimusluonnos saadaan aikaiseksi.

Samalla Ukraina julkaisi tarkimmat neuvottelutarjouksensa sitten laajamittaisen sodan alkamisen. Venäjän delegaation johtaja Vladimir Medinski puolestaan sanoi, että vaikka Ukrainan ja Venäjän presidenttien tapaaminen on mahdollinen, siihen on vielä pitkä matka. Tiistain keskustelut olivat Medinskin mukaan kuitenkin ”rakentavia”.

Myös Ukrainan delegaation edustaja Myhailo Podoljak sanoi, että Venäjän delegaatio oli ”rakentava”, mutta kutsui neuvotteluita samalla vaikeiksi.

Pöydällä alkaa olla jo paljon asioita ja hyvin suuria sellaisia, sanoo Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin puheenjohtajan Ukrainan-erityisedustaja, suurlähettiläs Mikko Kinnunen.

Etyjin puheenjohtajan Ukrainan-erityisedustaja, suurlähettiläs Mikko Kinnunen.

Samalla on Kinnusen mukaan liian aikaista arvioida, kuinka paljon tai vähän Ukrainan ja Venäjän kannat ovat lähentyneet toisiaan.

”Toivottavasti lähentymistä on tapahtunut, mutta valitettavasti olisin vähän varauksellinen.”

Kinnusen mielestä viime päivien aikana osapuolilta tulleet kommentit olivat sellaisia, ettei tiistain neuvotteluista voinut odottaa merkittäviä läpimurtoja.

Kumpikaan osapuoli ei ole saavuttanut sotimisen kautta sellaista, jota voisi kutsua voitoksi, ja se on Kinnusen mukaan näkynyt neuvotteluissa: kannat ja tavoitteet ovat kaukana toisistaan ja valmius sotia yhä suuri.

Kinnusen mukaan oli ”jossain määrin myönteisempää”, että kasvotusten käydyt neuvottelut pidettiin nyt Istanbulissa eli puolueettomalla maaperällä. Aiemmat neuvotteludelegaatioiden kasvokkaiset tapaamiset järjestettiin Valko-Venäjällä, joka ei ole sodan osalta puolueeton.

Ensin pöydällä on tulitauko ja sitä seuraava mahdollinen rauhansopimus, ne ovat keskeisiä, Kinnunen sanoo.

”On hienoa, jos edetään kohti tulitaukoa, mutta sitä ennen vielä tärkeämpää on, että humanitaariset käytävät saataisiin auki. Siviilit kärsivät ja heitä pidetään ihan turhaan sodankäynnin panttivankeina esimerkiksi Mariupolissa.”

Mikäli tulitauko saataisiin aikaan, pöydällä olisi Ukrainan ja Venäjän kahdenvälisiä asioita eli muun muassa neuvottelut alueellisista kysymyksistä: mitä Krimistä sovitaan, mitä Venäjän yksipuolisesti itsenäisiksi julistamien Luhanskin ja Donetskin alueiden kanssa tehdään? Ennemmin tai myöhemmin niistä pitää päästä sopuun, jos ja kun halutaan pysyvä rauha, Kinnunen sanoo.

Ukraina ehdottaa, että Krimin osalta sovittaisiin 15 vuotta kestävä konsultointijakso, jonka aikana niemimaan asema ratkaistaisiin eikä Ukraina yrittäisi ottaa aluetta haltuunsa voimalla.

”Ajatus siitä, että Krimin statuksesta sovittaisiin tietyn siirtymäajan avulla, on esimerkki tavoista ratkaista niitä monia kahdenvälisiä kysymyksiä, joita Ukrainan ja Venäjän välillä tulisi ratkaista.”

Kinnunen muistuttaa, miten Hongkongin kanssa meneteltiin: Britannia ja Kiina sopivat vuonna 1898 Hongkongin (tarkalleen ottaen niin sanotun New Territories -alueen eli Hongkongin pohjoisosan) kuulumisesta Britannialle 99 vuoden ajan. Vuonna 1997 Hongkong luovutettiin Kiinalle.

Luhanskin ja Donetskin alueiden asemasta voitaisiin Ukrainan mukaan neuvotella presidenttien kesken.

Ukrainan julkistamat ehdotukset vaativat toteutuakseen myös paljon laajempaa diplomatiaa kuin Ukrainan ja Venäjän kahdenkeskisiä neuvotteluita, Kinnunen sanoo.

”Ukraina on valmis sitoutumaan sotilaalliseen liittoutumattomuuteen sillä ehdolla, että se saa riittävät turvatakuut eri valtioilta. Tämä on esimerkki kysymyksestä, joka vaatii kansainvälisen yhteisön osallistumista. Tässä kokonaisuudessa on myös monia muita kysymyksiä.”

Ukraina haluaisi samankaltaiset turvatakuut kuin mitä puolustusliitto Naton 5. artikla yhteisestä puolustuksesta tarjoaa. Turvatakuut voisivat Ukrainan esityksessä antaa muun muassa Yhdysvallat, Britannia, Turkki, Ranska ja Saksa.

Sitten on mahdollisesti vielä laajempi kokonaisuus eli erilaiset Euroopan turvallisuutta koskevat kysymykset. Kinnusen mukaan tähän kokonaisuuteen voisivat liittyä esimerkiksi neuvottelut laajemmasta asevalvonnasta.

”Tässä on nähtävissä monta vaikeaa kokonaisuutta.”

Venäjän varapuolustusministeri Aleksandr Fomin poistui neuvotteluista.

Millainen Etyjin rooli Ukrainassa voisi tulevaisuudessa olla, mikäli ensin tulitauko ja sitten rauhansopimus saadaan aikaan?

”Hyvin paljon riippuu siitä, millä tavalla tämä sota loppuu”, Kinnunen sanoo. Sodan lopputuloksesta riippuu hyvin pitkälti, millaisia järjestelyjä tulitauon ja rauhan tueksi voidaan pystyttää ja mitä kansainvälinen yhteisö voi tehdä.

Jos kävisi niin, että Ukrainan tietyille alueille saataisiin sovittua laaja YK:n rauhanturvaoperaatio, siinä tarvittaisiin ”aivan varmasti myös siviilikriisin­hallinnan ammattitaitoa, ja siitä Etyjillä on Ukrainassa kahdeksan vuoden kokemus”.

Kinnunen painottaa, miten tärkeää on miettiä tulitauon ja rauhan ehtoja.

”Tämä sota on järkyttävän suuri, suurin sota Euroopassa sitten toisen maailmansodan. Pitäisi tehdä hyvä, oikeudenmukainen tulitauko ja rauha, jotta ei tehdä sopimuksia, jotka toimivat pelkästään syinä tai tekosyinä uudelle sodalle. Tämä on meidän kaikkien haaste.”

Minskin sopimusten osalta, joita voi sanoa olevan kolme, tässä ei onnistuttu.

”Niiden ensimmäisessä kohdassa mainitaan kaikissa tavoitteena pysyvä tulitauko. Voi todeta, että siinä ei onnistuttu koko kahdeksan vuoden aikana.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat