Eurooppa lihottaa Venäjän sota­kassaa jopa miljardilla eurolla päivässä

Niin pitkään kun EU jatkaa fossiilisten polttoaineiden ostamista Venäjältä, se auttaa Moskovan sotaponnistuksia todella tuntuvasti, kirjoittaa HS:n luontokadon kirjeenvaihtaja Petja Pelli.

Nord Stream 2 -kaasuputkea rakennettiin Leningradin alueella Venäjällä vuonna 2019.

1.4. 14:52

Euroopan maat, Suomi mukaan lukien, lähettävät Ukrainan avuksi aseita, rahaa ja avustuksia. Auttamisen halu on valtava ja keräystulokset rikkovat ennätyksiä.

Samalla lähes kaikki taloudellinen yhteistyö veristä hyökkäyssotaa jatkavan Venäjän kanssa on lopetettu.

Kai tämän on pakko tarkoittaa sitä, että ihan myös euroina mitattuna EU on auttanut sodan aikana enemmän Kiovaa kuin Moskovaa?

Kylmät luvut eivät välttämättä puhu sen puolesta.

Kaikista olennaisinta sidettä EU ei nimittäin ole sodan aikana katkaissut: öljyn, hiilen ja kaasun tuonti Venäjältä on jatkunut. EU-parlamentissa on vaadittu kieltoa niillekin, mutta sitä ei ole toteutettu. Tuontikieltoa on toistaiseksi vastustanut ainakin Saksa, jonka teollisuus ja kotien lämmitys on kovasti riippuvaista Venäjän kaasusta.

Suomessakin esimerkiksi Neste on jatkanut venäläisen öljyn ostamista, vedoten vuoden loppuun asti jatkuviin sopimuksiin.

Mutta mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että edelleen, Venäjän pommittaessa Ukrainan siviilikohteita, Eurooppa saattaa hyvinkin rahoittaa enemmän Moskovan kuin Kiovan sotakassaa.

Sellainen on lukujen mittakaava.

Eurooppalaisen Beyond Coal -kampanjaorganisaation verkkosivujen laskurin mukaan sodan aikana on EU:hun ostettu venäläistä fossiilista energiaa tätä kirjoittaessa yli 23 miljardin euron arvosta, ja luku nousee koko ajan.

Lue lisää: Putinin väkivaltaisuutta selittää myös pelko fossiilittomasta tulevaisuudesta – ”Venäjälle tämä voi olla nyt tai ei koskaan -hetki”, sanoo tutkija

Vertailukohdaksi voi asettaa sen, että EU ilmoitti Versailles’n huippukokouksessa maaliskuussa kasvattavansa EU:n rauhanrahaston kautta annettavan sotilasavun Ukrainalle puolesta miljardista miljardiin euroon. Se ei toki ole koko totuus Euroopan maiden Ukrainaan antamasta avusta. On maakohtaisia apupaketteja ja asevientiä, joiden yksityiskohtia ei aina avata. Siihen päälle tulevat vielä yksityishenkilöiden lahjoitukset.

Niiden rahallinen mittakaava kuitenkaan tuskin ainakaan ylittää Venäjältä tehtäviä energiaostoja.

Maaliskuun 3. päivä arvostetun ajatushautomo Bruegelin tutkija Simone Tagliapietra esimerkiksi kertoi Twitterissä, että pelkästään tuona kyseisenä torstaipäivänä Eurooppa osti Venäjältä kaasua 600 miljoonalla eurolla ja öljyä 350 miljoonalla eurolla. Yhteensä siis lähes tuolla samaisella miljardilla eurolla, johon EU:n sotilasapu valtionpäiden kokouksessa nostettiin. Hinnat olivat korkealla.

Koska Venäjä on nyt muuttunut entistä enemmän sotataloudeksi, iso osa noista rahoista käytetään Ukrainaan päätyvien ammusten ja aseiden valmistamiseen ja lännen asettamien pakotteiden vaikutusten pehmentämiseen.

Ukrainan sota on nostanut Euroopassa voimakkaasti haluja kiihdyttää vihreää siirtymää ja katkoa energiakahleet Venäjään niin nopeasti kuin se on käytännössä mahdollista. Euroopan ”niin nopeasti kuin mahdollista” on kuitenkin pommitusten keskellä elävien ukrainalaisten näkökulmasta pitkä aika.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat