Kansainvälisen oikeuden professori Martti Kosken­niemi kauhistui Venäjän välin­pitämättö­myydestä Butšan veri­löylyssä

”Se, että poliittinen johto välittömästi ja ylimalkaisesti kiistää epäilyt sotarikoksista kertoo yleensä siitä, että se ainakin jossain määrin pitää itseään osallisena”, Koskenniemi sanoo.

Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi.

3.4. 20:27

Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi kertoo olevansa kauhistunut Butšan verilöylystä ja siitä, että Venäjä kiistää sotilaidensa syyllisyyden ilman tutkintaa.

”Venäjä on täysin välinpitämätön kansainvälistä oikeutta kohtaan. Kaikkien näiden mahdollisten sotarikosten ja ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten dementointi [kumoaminen] nopeasti ja vailla mitään tutkintaa kertoo, että Venäjä ei suhtaudu Geneven sopimuksiin missään määrin vakavasti.”

Venäjän puolustusministeriön mielestä Butšan verilöylystä julkaistut videot ja valokuvat ovat Kiovan hallinnon provokaatio ja lavastettu esitys länsimaista mediaa varten.

Rikosepäilyjen kiistämisen takia Koskenniemi pitää ilmiselvänä, että Venäjä ei myöskään aloita tutkintaa edes kansallisen lainsäädäntönsä nojalla. Tässä tapauksessa Venäjä rikkoisi siis myös omaa lainsäädäntöään.

Lue lisää: Ulkoministeri Haavisto HS:lle: Komentoketjut Butšan epäillyistä sota­rikoksista on tutkittava, ja ne voivat peri­aatteessa johtaa Vladimir Putiniin asti

Sotarikosten ja ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten tukinnassa tärkein toimielin on Kansainvälisen rikostuomioistuimen syyttäjäviranomainen. Se on jo aikaisemmin Venäjän hyökättyä Ukrainaan aloittanut alustavan tutkinnan Venäjän epäillyistä sotarikoksista.

Syyttäjää avustavat ihmisoikeusjärjestöt, joista keskeiset ovat Koskenniemen mukaan Amnesty International ja Human Rights Watch. Koskenniemi korostaa, että hän ei voi oikeustieteilijänä ottaa täsmällistä kantaa niihin tekoihin, joita Butšassa on tehty.

”On syytä pitää mielessä, että molemmat osapuolet – tässä tapauksessa myös Ukraina – käyttävät videoita ja kuvia hyödykseen propagandassaan. Alkuvaiheessa täytyy siis olla kriittinen kaikkiin niihin tietoihin, mitä näistä mahdollisista rikoksista tiedetään.”

Haagissa sijaitsevan Kansainvälisen rikostuomioistuimen lisäksi Venäjän epäillyistä sotarikoksista voidaan nostaa syytteet kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa.

”Länsivaltioiden rikoslainsäädännössä säädetään universaalirikoksista, joista voidaan nostaa syytteet, vaikka epäilty rikos ei ole tapahtunut kyseisen valtion oikeudenkäyttöpiirissä vaan jossain muualla ulkomailla.”

Suomen rikoslaissa universaalirikoksilla tarkoitetaan sellaista Suomen ulkopuolella tehtyä rikosta, jonka rankaiseminen tekopaikan laista riippumatta perustuu Suomea velvoittavaan kansainväliseen sopimukseen tai muuhun Suomea kansainvälisesti velvoittavaan säädökseen tai määräykseen sovelletaan.

Jos siis Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa sotarikoksista epäillyistä pidätysmääräyksen, heidät täytyy pidättää Suomessa ja useimmissa muissakin EU:n jäsenvaltioissa välittömästi rajanylityspaikalla.

”Komppanian tai pataljoonan komentajat on helppo selvittää, mutta poliittisten päättäjien vastuu on hieman monimutkaisempaa. Se, että poliittinen johto välittömästi ja ylimalkaisesti kiistää epäilyt sotarikoksista kertoo yleensä siitä, että se ainakin jossain määrin pitää itseään osallisena”, Koskenniemi sanoo.

Lue lisää: Vetäytyvien venäläisten jäljiltä paljastuu yhä karmeampia raakuuksia: Butšassa palaneita ruumiita kaduilla ja siviilien joukkohauta, Ukrainan presidentti kutsuu joukko­tuhonnaksi

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat