Merkelin ex-neuvonantaja: Eristäytyneestä Putinista tuli hylkiö, joka alkoi uskoa omiin fantasioihinsa, eikä häneen voi enää koskaan luottaa

Saksan ulkopolitiikan konkari Christoph Heusgen sanoo, että pandemian aikana Putin alkoi uskoa omiin fantasioihinsa. Nyt Putinista on tullut ”kansainvälinen hylkiö”.

Christoph Heusgenilla on yli 40 vuoden kokemus Saksan ulkopolitiikasta. Hän ei omien sanojensa mukaan silti lainkaan aavistanut, että Putin hyökkäisi koko Ukrainaan.

11.4. 19:43

Presidentti Vladimir Putinin Venäjään ei voi enää koskaan luottaa. Saksa epäonnistui, kun se yritti löytää Venäjän kanssa yhteisen sävelen tiivistämällä yhteistä energiapolitiikkaa.

Näin ajattelee arvostettu saksalais­diplomaatti Christoph Heusgen, 67, joka on toiminut entisen liittokanslerin Angela Merkelin ulkopoliittisena neuvonantajana ja Saksan YK-suurlähettiläänä. Hän on myös helmikuussa pidetyn Münchenin turvallisuus­konferenssin johtaja.

Heusgenin mukaan Suomen liittyminen sotilasliitto Natoon olisi suuri etu. Suomi myös saisi Nato-jäsenyyden varmasti ilman vastarintaa liittouman sisällä, Heusgen arvioi.

HS haastatteli Suomessa vieraillutta Heusgenia Merkelin Venäjä-politiikasta, Euroopan energiapolitiikasta ja Suomen Nato-jäsenyydestä.

Venäjän hyökkäyksen alkuun saakka monet uskoivat, että Putinilla olisi liikaa pelissä eikä hän hyökkäisi Ukrainaan.

Uskotko, että Putin johti Eurooppaa tai Saksaa tahallaan harhaan?

”Kun katsoo taaksepäin puheita, joita hän piti, hän oli monesti hyvin aggressiivinen. Samaan aikaan en uskonut, että hän hyökkäisi koko Ukrainaan. Münchenin turvallisuus­konferenssin lopussa neljä päivää ennen hyökkäystä pystyi tuntemaan, että [lännellä] oli hyvin vahva valmius vastata Venäjän hyökkäykseen.

”Mielestäni aliarvioimme sen, miten paljon vaikutusta koronaviruksella oli Putiniin. Kahden viime vuoden aikana hän todella eristäytyi ulkomaalaisilta vierailijoilta. Liittokansleri Merkelillä ei ollut kahteen vuoteen mahdollisuutta istua hänen kanssaan keskustelemaan. Uskon, että tällä tavoin Putin alkoi uskoa omiin fantasioihinsa.”

Aliarvioiko Merkel Putinin?

”En voi puhua liittokanslerin puolesta, mutta voin kertoa hänen entisenä neuvonantajanaan ja entisenä YK-suurlähettiläänä, että minulla ei ollut mitään harhakuvitelmia Putinista. Minä tiesin, ettei hän ole demokraatti, eikä hän välitä kansainvälisestä oikeudesta. Pidin häntä kuitenkin realistina.”

”Silti hän hyökkäsi Ukrainaan. Minä en ollut tietoinen tällaisesta irrationaalisesta puolesta hänessä. Tätä en henkilökohtaisesti odottanut.”

Lue lisää: Angela Merkelin entinen neuvonantaja myöntää Saksan aliarvioineen Putinia: ”Olimme liian hyväuskoisia”

Jos Merkel olisi ollut vielä vallassa päivänä, jona sota syttyi, mitä olisit neuvonut häntä tekemään? Olisiko Saksan reaktio ollut sama kuin se oli Olaf Scholzilla?

”Kuten amerikkalaiset tapaavat sanoa, että vain Richard Nixon saattoi mennä Kiinaan. Vain sosiaalidemokraattinen liittokansleri kääntäisi sosiaali­demokraattista politiikkaa 180 astetta. En tiedä, olisiko SPD muuttunut näin paljon, jos se olisi ollut oppositiossa.”

Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki on sanonut, ettei sotarikollisten kanssa pitäisi neuvotella. Pitäisikö Euroopan enää neuvotella Putinin kanssa?

”Kun katsoo, mitä kaikkia kansainvälisiä sopimuksia Putin on rikkonut, ei häneen voi enää luottaa. Hänestä on tullut kansainvälinen hylkiö. Hän on rikkonut sivilisaation. Putin on vastuussa tehdyistä sotarikoksista, ne ovat rikoksia ihmisyyttä vastaan.

”Ei voida palata takaisin suhteeseen, jossa istutaan ja juodaan samppanjaa.”

Voidaanko Saksan suhde Venäjään palauttaa jonain päivänä?

”Putinin johtama Venäjä ei voi olla enää samanlainen. Putinin jälkeen Venäjä on yhä Euroopan ja Suomen naapuri. On aihealueita, joissa Venäjällä on roolinsa. Kun puhutaan ilmastonmuutoksesta, luonnon moni­muotoisuudesta, jopa terveydestä tai globaaleista asioista, Venäjän täytyy olla edustettuna ja Venäjän kanssa on tehtävä yhteistyötä.”

”Tänä päivänä meillä ei saa olla harhakuvitelmia siitä, kuinka moni tukee Putinin politiikkaa. Minusta Venäjällä tarvitaan myös jonkinlainen valaistuminen, niin kuin meillä Saksassa oli tavallaan ’denatsifikaatio’ , taidamme tarvita Venäjälle ’deputinisaation’.”

Christoph Heusgenin mielestä länsimaiden pitää auttaa Ukrainaa mahdollisimman paljon ilman Naton osallistumista organisaationa. Heusgen kuvattiin maanantaina Scandic Grand Centralissa Helsingissä.

Länsimaiden sotilaallinen apu Ukrainalle sisältää lähinnä puolustuskalustoa. Miksei Saksa lähetä hävittäjiä tai hyökkäysaseita Ukrainaan? Miksi tämä on niin vaikea asia?

”Puolitoista kuukautta sitten Saksan hallitus ei ollut valmis lähettämään mitään aseita. Me olemme nyt näyttäneet vihreää valoa sille, että Ukrainaan voi lähettää panssarivaunuja. Joten asteittaista muutosta on.”

”Kun näkee ukrainalaisten kärsimykset ja sen, miten Venäjän joukot hyökkäävät ja tappavat viattomia ihmisiä, meillä on mielestäni velvollisuus tehdä niin paljon kuin mahdollista ilman Naton osallistumista organisaationa.”

Lue lisää: Mikä katkaisi venäläis­kopterin ilmassa kahtia? HS:n kokoama video­materiaali näyttää, kuinka tuhoisa apu länsi­aseet ovat Ukrainalle

Miksi ilman Naton osallistumista?

”Naton ylläpitämä lentokielto­alue [Ukrainan yllä] aiheuttaisi minusta riskin Naton ja Venäjän joukkojen suoralle yhteenotolle, ja tämä tarkoittaisi mahdollista uutta eskalaatiota, joka ulottuisi Ukrainan yli.”

”Mielestäni Naton päätös [olla puuttumatta] on oikea. Mutta paljon on tehtävissä ilman Naton suoraa osallistumista ja uskon, etteivät Ukrainan joukot olisi nykytilanteessa suhteellisen vahvoina ilman monien Nato-maiden toimittamaa tukea.”

”Tietenkään ette saa onnitteluita Moskovasta.”

Edelleen käydään paljon keskustelua Venäjän fossiilienergian täydellisestä tuontikiellosta. Mikä on näkemyksesi tästä?

”Tämä ei ole mustavalkoinen kysymys. Minusta meidän tulee edetä vaiheittain, ja oli hyvä päätös lopettaa kivihiilen tuonti. Mielestäni seuraavaksi pitäisi edetä öljytuontiin. Mitä kaasuun tulee, en kannata suoraa välitöntä kieltoa.”

”Venäläisillä ei ole suurta kaasuvarastoa, joten meillä on vipuvartta, jota pitäisi käyttää enemmän. Pari viikkoa sitten Putin pyysi, että kaasutoimitukset maksettaisiin ruplissa. Saksan liittokansleri soitti yhden puhelun ja Putin muutti mieltään heti.”

”Aikanaan emme enää tuo maahan venäläistä kaasua, mutta tälläkin hetkellä voimme olla tiukempia.”

Lue lisää: Saksa saattaa jatkaa ruskohiilen käyttöä sodan takia – Enemmistö saksalaisista pitää hallituksen toimia kaasukysymyksessä riittämättöminä

Lue lisää: Tutkija hoputtaa EU:n päätöstä Venäjän energia­tuonnin tulevaisuudesta – epä­varmuuden jatkuminen pitää hinnat korkealla ja hyödyttää Venäjää

Oliko virhe rakentaa energiariippuvuutta Euroopan ja Venäjän välille vuosikaudet?

”Jälkikäteen ajateltuna on hyvin helppo sanoa, että meidän olisi pitänyt toimia toisin. Saksan historia on täynnä konflikteja ja sotia. Saksa oli vastuussa 20 miljoonan neuvostokansalaisen kuolemasta toisessa maailmansodassa. Ilman Neuvostoliittoa ei olisi ollut [Saksojen] jälleen­yhdistymistä. Meille Venäjän kanssa yhteistyön tekeminen on tavallaan osa dna:ta.”

”Me epäonnistuimme hirvittävällä tavalla, mutta minusta ei ollut virhe yrittää sitoutua Venäjään poliittisesti, taloudellisesti ja kansalais­yhteiskunnan tasolla.”

Pitäisikö Saksan pyörtää päätöksensä ydinvoimaloidensa alasajosta?

”Olen elänyt Saksan ensimmäisen vihreän liikkeen aikana ja meillä oli vahva vastustus ydinvoimaa vastaan. Vanhin tyttäreni syntyi 25. huhtikuuta 1986 eli samalla viikolla, kun Tšernobylin ydinvoimalassa räjähti. Emme ole vielä tähän päivään mennessä keksineet, mitä tehdä ydinjätteelle ja siksi ymmärrän, että monet saksalaiset ovat vuosikymmenet sanoneet ydinvoimalle ei.”

Monista Nato-maista, myös Saksasta, on kuulunut viestejä, joissa suhtaudutaan myönteisesti Suomen Nato-jäsenyyteen. Voisiko Suomen Nato-hakemus kohdata vastustusta?

”Minun arvioni on se, mitä Naton pääsihteeri [Jens Stoltenberg] on sanonut. Jos Suomi hakisi Naton jäsenyyttä, olen varma, että saisitte sen. En näe mitään vastustusta Naton sisällä, mutta tietysti Venäjä on jo sanonut, ettei elettä oteta ilolla vastaan. Tietenkään ette saa onnitteluita Moskovasta.”

Entä ”Putin-ystävälliset” maat Euroopassa, kuten Unkari?

”Ei Unkari, mutta pääministeri Viktor Orbán on jossain määrin Venäjän-mielinen. Mutta en usko, että hän estäisi [Suomen] Nato-jäsenyyttä, koska hän tietää joutuvansa ongelmiin kaikkien muiden Nato-maiden kanssa. Hän on tarpeeksi viisas, ettei lähde siihen taistoon.”

Lue lisää: HS seuraa, miten Nato-maat kommentoivat Suomen mahdollista hakemusta: lista näyttää 18 maan kannat

Jos Suomi liittyy Natoon, kuinka se muovaisi liittoumaa?

”En halua antaa teille mitään suosituksia, mutta henkilökohtaisesti kannustaisin siihen. Suomi tuo niin paljon kokemusta pöytään ja teillä on yhteinen vaikkakin monimutkainen historia Venäjän kanssa. Teillä on yleinen asevelvollisuus ja ehkä yksi Euroopan parhaiten koulutetuista asevoimista. Teidän saaminen Natoon olisi meille valtava etu.”

Sota loppuu joskus. Mitä teemme Venäjän kanssa sen jälkeen?

”Putin on rikkonut YK:n peruskirjaa, Budapestin sopimusta turvatakuista ja Minskin sopimuksia. Enää ei voi olla Venäjään sellaista suhdetta, jossa luotetaan Putiniin. Ei voida palata takaisin suhteeseen, jossa istutaan ja juodaan samppanjaa. Meidän ei pitäisi enää antaa Putinille kansainvälistä näyttämöä.”

”Näkemämme verilöylyt ovat kammottavia. Emme voi hyväksyä tätä uudeksi normaaliksi ja tehdä yhteistyötä Putinin kanssa kuten ennen. Meidän on tehtävä selväksi, että mikään ei oikeuta tätä.”

Lue lisää: Angela Merkelin entinen neuvonantaja myöntää Saksan aliarvioineen Putinia: ”Olimme liian hyväuskoisia”

Lue lisää: Suomi ei saa joutua Venäjän painostamaksi mahdollisen Nato-prosessin aikana, sanoo liiton entinen pää­sihteeri Anders Fogh Rasmussen

Lue lisää: HS seuraa, miten Nato-maat kommentoivat Suomen mahdollista hakemusta: lista näyttää 18 maan kannat

Lue lisää: Mikä katkaisi venäläis­kopterin ilmassa kahtia? HS:n kokoama video­materiaali näyttää, kuinka tuhoisa apu länsi­aseet ovat Ukrainalle

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat