IPCC:n uusi ilmastoraportti hautaa haaveet lämpötilan nousun pitämisestä alle 1,5 asteen: ”Vaikka tekisimme kaikkemme, tulemme menemään siitä yli”

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi uuden raporttinsa maanantaina.

Hakatun sademetsän raja Brasiliassa ja aamuruuhkaa Delhissä.

4.4. 18:02

Ilmastotutkijoiden uuden raportin viesti päättäjille on selvä: meillä on kiire, ja elämäntapamme on muututtava.

”Ilman välitöntä ja merkittävää päästöjen vähentämistä kaikilla aloilla ilmastonmuutoksen rajoittaminen 1,5 asteeseen on saavuttamattomissa”, hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC toteaa tiedotteessaan.

Oikeastaan raportin optimistisimmissakin laskelmissa lämpötilan nousu ylittää tuon paljon puhutun Pariisin sopimuksen tavoitteen.

”Vaikka tekisimme kaikkemme, tulemme menemään siitä yli ja vasta sen jälkeen ehkä palaamaan takaisin”, tiivistää kokenut ilmastoneuvottelija ja Suomen ympäristöministeriön ilmastoyksikön päällikkö Outi Honkatukia.

Raportissa tutkittu 1,5 asteen skenaario perustuu siihen, että kasvihuonepäästöt saavuttavat huippunsa viimeistään ennen vuotta 2025 ja pienentyvät 43 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Samalla metaanipäästöjen pitäisi laskea kolmanneksen. Myös kahden asteen ennusteessa päästöt on saatava laskuun ennen vuotta 2025.

Honkatukia kehottaa myös ottamaan huomioon, että todennäköisyys näiden parhaiden mahdollisten skenaarioiden toteutumiselle ei ole hääppöinen. Jos luvatut toimet toteutetaan, 1,5 asteen tavoite toteutuu vain noin 50 prosentin ja 2 asteenkin vain 66 prosentin todennäköisyydellä.

”Mieti sitä niin, että jos sinulle myytäisiin kotiisi paloturvalaitteita, jotka estävät palon 66 prosentin todennäköisyydellä, ostaisitko?”

IPCC julkaisi odotetun ilmastonmuutoksen hillintään keskittyvän raporttinsa maanantaina kello 18. Siinä tutkijat tiivistävät, millaisia toimia ja muutoksia tarvitaan, jotta ilmaston lämpeneminen saadaan pysäytettyä.

Raportti julkaistiin myöhässä, sillä jäsenmaat kiistelivät viime hetkiin asti fossiilisista polttoaineista ja siitä, kuka ilmastotoimet maksaa.

Öljymaat vaativat Saudi-Arabian johdolla, että heidän suurimmalle vientituotteelleen taataan tulevaisuus. Intia taas vaati tapansa mukaan rikkaita maita ottamaan vastuun köyhempien ja kehittyvien maiden ilmastotoimien rahoittamisesta.

Samat maat ovat toistaneet samaa viestiä aiemminkin, toteaa pitkän uran ilmastoneuvottelijana tehnyt Honkatukia.

”Kun yksi maa nostaa jatkuvasti esiin omia vaatimuksiaan, se ärsyttää muita ja saa nekin vaatimaan omia muutoksiaan. Silloin neuvottelut venyvät”, hän sanoo.

”IPCC:n työhön kiinnitetään koko ajan enemmän poliittista huomiota, ja raporttien käsittely on vaikeutunut. Toisaalta se kertoo, että IPCC:n painoarvo on kasvanut.”

Näyttää kuitenkin siltä, että vastarannan kiisket eivät saaneet ainakaan merkittäviä muutoksia läpi.

”On ihan selvää, että Intia ja Saudi-Arabia olivat hankalia, mutta mitään oleellista ei ole jäänyt pois. En näe, että haitallisia vesityksiä olisi tullut”, Honkatukia sanoo.

Raportissa tutkijat listaavat valtavia muutoksia, joiden toteuttamisen tulisi alkaa heti, jotta ne tehoavat raportin laskemalla tavalla.

Ensinnäkin energiantuotannon on muututtava. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä on rajoitettava merkittävästi, yhteiskuntia sähköistää laajasti ja saada käyttöön vaihtoehtoisia polttoaineita kuten vetyä.

”Oikeanlaiset päätökset, infrastruktuuri ja teknologia elämäntapamme muuttamiseksi voivat saada aikaan 40-70 prosentin laskun kasvihuonekaasupäästöissä vuoteen 2050 mennessä”, arvioi IPCC:n varapuheenjohtaja Priyadarshi Shukla tiedotteessa.

Positiivista raportin mukaan on uusiutuvan energian kuten tuuli- ja aurinkovoiman halpeneminen. Niiden hinnat ovat pudonneet jopa 85 prosenttia sitten vuoden 2010. Samoin ilmastorahoitus ja -sijoitukset ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosina.

Suuria konkreettisia päästövähennyksiä saadaan aikaan kaupungeissa erityisesti liikenteessä ja rakentamisessa ja maaseudulla suunnittelemalla maankäyttöä uudestaan.

”Olemme tienristeyksessä. Nyt tekemämme päätökset voivat varmistaa elinkelpoisen tulevaisuuden. Meillä on tarvittavat työkalut ja osaaminen lämpenemisen rajoittamiseksi”, kommentoi IPCC:n puheenjohtaja Hoesung Lee.

Yhteiskunnat olisi nyt rakennettava uudestaan kestävämmiksi, sillä nykyistä elämäntyyliämme ei voida säilyttää, raportissa todetaan.

”Ilmastonmuutos johtuu yli vuosisadan kestämättömästä energian ja maan käytöstä, elämäntavasta ja kulutustavoista”, toteaa IPCC:n varapuheenjohtaja Jim Skea.

Ilmastoasioihin keskittynyt Suomen itsenäisyyden juhlarahaston (Sitra) vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen nostaa raportista esiin kaksi suurta viestiä. Ensimmäinen on surullinen: kuilu ennakoidun päästökehityksen ja Pariisin sopimuksen polkujen välillä on suuri.

”Ei tule kenellekään yllätyksenä, että meillä on valtavasti matkaa Pariisin sopimuksen tavotteisiin. Vaaditaan todella paljon lisää toimia”, hän sanoo.

Toisaalta nyt julkaistussa raportissa todetaan Tynkkysen mukaan paljon edellisiä vahvemmin, että ilmastopolitiikka on toiminut – sekä lupausten että toteutuksen tasolla. Ilmastotoimet on esimerkiksi kirjattu monen maan lakiin ja päästöjen hinnoittelu etenee.

”Usein ilmastokeskustelu on synkkää ja kuulostaa siltä, ettei mitään olisi saatu aikaan, mutta tämä ei ole raportin viesti”, Tynkkynen sanoo.

”Olemme aivan eri uralla kuin mihin päästöt olisivat menneet ilman ilmastopolitiikkaa.”

Tynkkysen mielestä nyt julkaistu raportti on aiempia monipuolisempi.

”Kaikessa ei mennä hiilidioksiditonnit edellä”, Tynkkynen kiittelee.

Esiin nousee esimerkiksi se, miten paljon metsien kaataminen ja muuttaminen pelloiksi tai laitumiksi vaikuttaa päästöihin.Tekstissä todetaan suoraan, että Afrikan, Aasian ja Latinalaisen Amerikan toimet maankäytössä ovat kasvattaneet päästöjä.

Samalla raportista näkyy, etteivät muotoilut ole menneet helpolla alas, Tynkkynen sanoo. Sivut vilisevät alaviitteitä, joissa toistellaan, ettei maankäytön päästöjen laskemiseen ole yhtä oikeata tapaa.

Viitteillä lienee yhteys siihen, että maiden itse ilmoittamien päästölaskelmien ja tutkimustulosten välillä on iso ero.

”Jos sattuisi olemaan jokin maa, joka on kaunistellut lukujaan, niin he haluaisivat tietenkin alleviivata, että päästöjä voi laskea monella eri tavalla.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat