Zelenskyi vertasi Venäjän tekoja terrorismiin ja vaati maan erottamista YK:n turvallisuus­neuvostosta – Onko se mahdollista?

Maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen sanoo, että turvallisuusneuvosto voi yrittää delegoida päätöksiään YK:n yleiskokoukselle, koska Venäjän veto-oikeus lamaannuttaa turvallisuusneuvostoa.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vetosi YK:n turvallisuusneuvostoon videoyhteydellä tiistaina.

6.4. 16:30

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi piti tiistaina YK:n turvallisuusneuvostolle puheen, jossa hän vaati, että Venäjä erotettaisiin YK:n turvallisuusneuvostosta, ”jotta se ei voisi torjua päätöksiä omasta aggressiostaan, omasta sodastaan”.

Jos Venäjän erottaminen ei ole mahdollista, Zelenskyin mukaan turvallisuusneuvoston pitäisi hajota kokonaan.

Lue lisää: Ukrainan presidentti kyseenalaistaa YK:n kyvyn tarjota suojaa: ”Turvallisuus­neuvosto on olemassa, ja turvallisuutta ei maailmassa ole”

Puheessaan Zelenskyi sanoi, ”ettei ole olemassa rikosta, jota Venäjän joukot eivät tekisi”. Zelenskyi piti puheensa päivän sen jälkeen, kun oli vieraillut Butšan kaupungissa, josta paljastui viikonloppuna muun muassa ukrainalaissiviilien joukkohautoja venäläisjoukkojen jäljiltä.

Presidentti vertasi venäläisjoukkojen tekoja Ukrainassa terroristien tekoihin ainoastaan sillä erolla, että Venäjä on turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen.

”Ukrainassa tehdään kamalimmat sotarikokset toisen maailmansodan jälkeen”, Zelenskyi sanoi.

Vaatimusta Venäjän erottamisesta YK:n turvallisuusneuvostosta on käytännössä mahdotonta toteuttaa, koska Venäjä on yksi turvallisuusneuvoston viidestä pysyvästä jäsenvaltiosta. Venäjän lisäksi muut pysyvät jäsenvaltiot ovat Yhdysvallat, Britannia, Kiina ja Ranska.

Kullakin pysyvällä jäsenvaltiolla on oikeus estää minkä tahansa päätöksen syntyminen neuvostossa veto-oikeudellaan.

Periaatteessa maa voitaisiin erottaa YK:n yleiskokouksesta turvallisuusneuvoston ehdotuksen pohjalta. Turvallisuusneuvoston kaikkien viiden pysyvän jäsenvaltion pitäisi olla asiasta samaa mieltä, eli Venäjän pitäisi itse kannattaa omaa erottamistaan.

Viiden pysyvän jäsenvaltion lisäksi turvallisuusneuvostoon kuuluu kymmenen vuosittain vaihtuvaa jäsenmaata, jotka tällä hetkellä ovat Albania, Arabiemiraatit, Brasilia, Gabon, Ghana, Intia, Irlanti, Kenia, Meksiko ja Norja.

Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen pitää ilmeisenä, että nykyisessä tilanteessa Venäjää ei eroteta turvallisuusneuvostosta. Yhtä epätodennäköistä on, että turvallisuusneuvosto hyväksyisi sääntömuutoksen, joka poistaisi pysyvien jäsenvaltioiden veto-oikeuden.

”Realistisempana pidän sitä vaihtoehtoa, että turvallisuusneuvosto pyrkii delegoimaan päätöksentekoa YK:n yleiskokoukselle siltä osin kuin se on mahdollista, mutta yleiskokouksella ei toki ole mahdollisuuksia yhtä järeisiin päätöksiin kuin turvallisuusneuvostolla”, Teivainen sanoo.

Turvallisuusneuvosto voi esimerkiksi antaa tulitaukomääräyksen, lähettää kansainvälisiä rauhanturvaajajoukkoja ja määrätä talouspakotteita.

Koska Venäjä pystyy omalla veto-oikeudella estämään itseensä kohdistuvat päätökset turvallisuusneuvostossa, on Ukrainan sota jälleen voimistanut kritiikkiä koko YK:ta kohtaan. Teivainen ymmärtää arvostelun.

"Toisaalta voidaan ajatella, että veto-oikeus on tietyille maille aikoinaan myönnetty, jotta vältytään pahimmillaan kolmannelta maailmansodalta ja saadaan kaikki tärkeät maat saman päättävän pöydän äärelle.”

Teivaisen mielestä ei vaikuttaisi kovin yhteensopivalta, että YK erottaisi Venäjän turvallisuusneuvostosta keinoilla, jotka rikkoisivat sen omaa peruskirjaa, kun länsimaat nimenomaan kritisoivat Venäjää yhdessä rakennettujen sääntöjen rikkomisesta.

”Kun YK:lla ei ole tässä tilanteessa kättä pidempää, sen toiminta on enemmänkin symbolista. Toisaalta se on kansainvälisessä poliittisessa keskustelussa merkittävä areena, ja Ukrainan sota on osoittanut, miten suuri merkitys symbolisuudella on.”

Samaan aikaan käynnissä on myös Yhdysvaltojen ja Britannian ajama vaatimus jäädyttää Venäjän jäsenyys YK:n ihmisoikeusneuvostosta, johon Venäjä niin ikään kuuluu. Asiasta äänestetään torstaina, uutistoimisto Reuters kertoo.

Erottaminen ihmisoikeusneuvostosta olisi mahdollista toteuttaa nykyisten sääntöjen puitteissa: maan jäsenyys ihmisoikeusneuvostosta voidaan jäädyttää, jos kaksi kolmasosaa yleiskokouksen maista kannattaa sitä. Tällä tavoin Libya erotettiin ihmisoikeusneuvostosta vuonna 2011.

”Nähtäväksi jää, kannattaisiko kaksi kolmasosaa yleiskokouksen maista Venäjän erottamista ihmisoikeusneuvostosta. Yli kaksi kolmasosaa YK:n jäsenmaista vaati Venäjää vetäytymään Ukrainasta maaliskuun alussa, mutta se on vielä eri asia kuin ihmisoikeusneuvostosta erottaminen”, Teivainen sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat