YK:n yleiskokous äänesti Venäjän ulos ihmis­oikeus­neuvostosta – Tutkija: Yksi YK:n tähän asti jykevimmistä päätöksistä

Venäjä on varoittanut, että kyllä-äänet erottamisen puolesta tai äänestämästä pidättäytyminen katsotaan ”epäystävälliseksi eleeksi”, jolla on vaikutuksia kahdenvälisiin suhteisiin. Seuraavaksi nähdään, toteuttaako Venäjä uhkauksensa.

7.4. 6:16 | Päivitetty 8.4. 7:20

YK:n yleiskokous äänesti torstaina, että Venäjä erotetaan väliaikaisesti YK:n ihmisoikeus­neuvostosta. Päätöksen jälkeen Venäjä ei voi enää käyttää puheenvuoroja tai osallistua äänestyksiin neuvostossa, uutistoimisto Reuters kertoo.

Erottamisen puolesta äänesti 93 jäsenmaata ja sitä vastaan 24 maata. 58 maata pidättäytyi äänestämästä.

Myös Suomi äänesti Venäjän erottamisen puolesta. Erottamista vastustivat Venäjän lisäksi muun muassa Valko-Venäjä, Kazakstan ja Kiina.

Pidättäytyjien joukossa olivat muun muassa Brasilia, Meksiko ja useat Afrikan maat.

Erottamispäätös vaati vähintään kahden kolmasosan tuen 193-jäsenisessä yleiskokouksessa. Jättämättömiä ääniä ei lasketa.

Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba kiitteli yleiskokouksen äänestyspäätöstä viestipalvelu Twitterissä.

”Sotarikollisille ei ole sijaa YK:n toimielimissä, jotka tähtäävät ihmisoikeuksien suojeluun. Olen kiitollinen kaikille jäsenmaille, jotka tukivat olennaista YK:n yleiskokouksen päätöslauselmaa ja valitsivat historian oikean puolen”, Kuleba kirjoitti.

Kiina ilmoitti etukäteen äänestävänsä erottamisesitystä vastaan. Kiinan YK-edustaja syytti länttä kaksoisstandardeista ja kehitysmaiden vetämisestä konfliktin osapuoliksi äänestyksen kautta.

Venäjän YK-varasuurlähettiläs Gennadi Kuzmin puolestaan sanoi ennen äänestystä, ettei aikaa ole ”teatraalisiin performansseihin” ja syytti länsimaita ihmisoikeusjärjestelmän tuhoamisyrityksestä.

Myöhemmin Venäjän valtiollinen uutistoimisto Ria Novosti kertoi, että Venäjä pitää äänestystä laittomana ja poliittisesti motivoituna. Ria myös kertoi Kuzminin sanoneen, että Venäjä on itse päättänyt luopua jäsenyydestään välittömästi.

Yhdysvaltain YK-suurlähettiläs Linda Thomas-Greenfield vaati Venäjän erottamista neuvostosta sen jälkeen, kun venäläisjoukkojen syytettiin surmanneen siviilejä Ukrainan Butšassa.

”Kuvat Butšasta ja hävitys ympäri Ukrainaa vaativat meitä vastaamaan sanoihimme teoilla”, Thomas-Greenfield kertoi maanantaina.

”Emme voi antaa kaikkia tärkeinä pitämiämme periaatteita horjuttavan jäsenvaltion istua jatkossa YK:n ihmisoikeus­neuvostossa.”

Butšasta löydettiin venäläisjoukkojen lähdön jälkeen siviilien ruumiita. Venäjä on kiistänyt joukkojensa surmanneen siviilejä Butšassa, mutta satelliittikuvat ovat vahvistaneet ruumiiden olleen kaduilla jo kaupungin ollessa Venäjän hallinnassa.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on vaatinut Venäjän erottamista myös YK:n turvallisuusneuvostosta, jotta Venäjä ei voisi veto-oikeudellaan estää itselleen epämieluisia päätöksiä.

Lue lisää: Zelenskyi vertasi Venäjän tekoja terrorismiin ja vaati maan erottamista YK:n turvallisuus­neuvostosta – Onko se mahdollista?

Vuonna 2006 perustetussa ihmisoikeus­neuvostossa on 47 jäsenmaata, jotka YK:n yleiskokous valitsee. Aiemmin neuvostosta on erotettu väliaikaisesti Libya vuonna 2011 Muammar Gaddafin julmuuksien takia.

YK:n ihmisoikeusneuvosto ei voi tehdä laillisesti sitovia päätöksiä, mutta sen äänestykset edustavat painavia poliittisia viestejä. Neuvosto voi myös aloittaa tutkintoja esimerkiksi ihmisoikeus­rikkomuksista.

Teknisesti ottaen torstaina äänestettiin päätöslauselmasta, jonka tekstiluonnoksessa ilmaistaan ”vakavaa huolta ihmisoikeuksien tilasta ja humanitaarisesta kriisistä Ukrainassa”.

Luonnoksessa viitataan raportteihin, joiden mukaan Venäjän on syyllistynyt Ukrainassa ihmisoikeus­rikkomuksiin ja rikkonut kansainvälistä oikeutta.

YK:n yleiskokouksen äänestystulokset julkistettiin äänestyksen jälkeen ja Venäjän erottaminen ihmisoikeusneuvostosta hyväksyttiin.

Venäjän äänestäminen ulos YK:n ihmisoikeusneuvostosta on symbolisesti Venäjälle kova isku, sanoo maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta.

”YK on monella tapaa ollut aika kädetön tässä konfliktissa. Niistä toimenpiteistä, mitä YK voi tehdä, tämä oli yksi jykevimmistä ja tähän asti selkeimmistä.”

Teivainen näkee, että Venäjän tilanne ydinasevaltana on nyt erilainen kuin neuvostosta aiemmin ulos äänestetyllä Libyalla, joka myös palasi jäseneksi Gaddafin syrjäyttämisen jälkeen. Joka tapauksessa Butšan surmien todistusvoima vaikuttaa puhuvan niin vahvasti Venäjää vastaan, että tekoja on vaikea kiistää.

Venäjä varoitti ennen äänestystä, että kyllä-äänet erottamisen puolesta tai äänestämästä pidättäytyminen katsotaan ”epäystävälliseksi eleeksi”, jolla on vaikutuksia kahdenvälisiin suhteisiin.

Seuraavaksi nähdään, toteuttaako Venäjä uhkauksensa. Teivaisen mukaan esimerkiksi Intialla on pitkä perinne tyhjän äänestämisestä vastaavissa tilanteissa ja niin se toimi nytkin.

Venäjä voikin suurvallan tavoin yrittää vaikuttaa ihmisoikeusneuvoston toimintaan vielä liittolaistensa kautta, Teivainen sanoo.

Kiinan päätös asettua Venäjän puolelle ei ollut Teivaisen mukaan erityisen yllättävää.

”Kiina voi paheksua sotaa, mutta voi olla periaatteellisempi kysymys, saavatko maat olla jäseniä sellaisissa elimissä, joissa on periaatteena edustuksellisuus. Se on Kiinan näkökulmasta hankalampaa.”

Teivainen uskoo, että seuraavaksi käydään keskustelua siitä, mitkä maat ansaitsevat paikkansa ihmisoikeusneuvostossa.

”YK:n luonteeseen kuuluu universaalisuus, ja tämä ajatus siinä mielessä muuttuu. Politisointia voi olla jollain tavalla mukana mutta monen mielestä varmaan hyvää sellaista.”

Oikaisu 7.4. kello 18.58: Jutussa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että Kazakstan olisi puoltanut Venäjän erottamista. Kazakstan äänesti erottamista vastaan.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat