Palvelun­estohyökkäys ministeriöön on uhkauksien höyhensarjaa – nähtiinkö perjantaina ensimmäinen varoitus?

Palvelunestohyökkäykset ovat melko mitätön murhe Venäjän hybridivaikuttamisen keinovalikoimassa. Avainasemassa ovat nyt eduskunta, ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta sekä presidentti, kirjoittaa Laura Halminen analyysissaan.

Venäjän hallinon Iljušin Il-96-300:n ilmatilaloukkaus ja palvelunestohyökkäys Suomen ulkoministeriön sekä puolustusministeriön verkkosivuille sattui samalle päivälle kuin Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin puhe eduskunnalle.

8.4. 20:01

Ilmatilaloukkaus, verkkohyökkäyksiä, puolustussotaan joutuneen Ukrainan presidentti puhumassa Suomen eduskunnalle: turvallisuuspoliittisesti perjantaista 8. huhtikuuta sukeutui melko vilkas.

Perjantaina aamulla aika tarkalleen kello kuusi Venäjän puolustusministeriön Iljušin Il-96-300 lensi luvatta Suomen ilmatilassa kolmisen minuuttia. Lento RSD88 loukkasi Suomen ilmatilaa matkatessaan Venäjältä Itämeren yli Saksan Berliiniin.

Kello 11.42 käynnistyi palvelunestohyökkäys Suomen ulkoministeriön verkkosivuille ja kello 12.13 puolustusministeriön sivuille.

Kello yksi iltapäivällä alkoi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin etäyhteydellä pitämä puhe Suomen eduskunnalle. Kuulijoiden joukossa olivat myös Suomen presidentti Sauli Niinistö ja Suomessa vierailulla ollut Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier.

Suomen tietotoimiston mukaan presidentti Niinistö painotti, että aseavun antamisessa Ukrainalle pitää tasapainotella Ukrainan tukemisen ja sodan leviämisen riskin välillä. Samalla Niinistö sanoi toivovansa, että harkinnassa päädytään maksimaaliseen ase­apuun.

Ulkoministeri Pekka Haavisto kommentoi perjantaina iltapäivällä, ettei ”ehkä ole ihan sattumaa”, että palvelunestohyökkäykset ajoittuivat yksiin Zelenskyin puheen kanssa. Haaviston viesti ei ollut ollenkaan yllättävä. Yllättävää olisi ollut, jos Haavisto olisi sanonut asiasta yhtään mitään mitään muuta.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi piti puheen videoyhteyden välityksellä Suomen eduskunnassa.

Yllä kerratut asiat voisivat olla jonkin uutuustrillerin alkutahteja. Epätodellisilta ne tuntuvatkin, jos on lukenut turvallisuuspolitiikka-aiheisia kirjailijoita, kuten Helena Immosta tai nimimerkki Ilkka Remestä. Niin monesti he ovat aivan perjantain kaltaisia tilanteita teoksissaan jo esittäneet.

Tarkastelu on kuitenkin syytä aloittaa kauempaa kuin perjantaiaamusta. Se alkaa viimeistään maaliskuun 29. päivästä, jolloin suojelupoliisi julkisti vuosittaisen vuosikirjansa. Päällikkö Antti Pelttarilla oli tavallista painavampaa asiaa.

”Suojelupoliisi arvioi, että Venäjä todennäköisesti laajentaa kyber- ja informaatio-operaatioitaan Ukrainasta länteen. Siksi on todennäköistä, että myös operaatiot Suomea vastaan lisääntyvät tulevina kuukausina”, Pelttari sanoi ja jatkoi, että valtaosa kyberhyökkäyksistä on palvelunestohyökkäyksiä ja verkkosivujen ”töhrintää” eli häiriköintiä joka tottelee englanniksi nimeä defacement.

Palvelunestohyökkäykseksi kutsutaan verkkohyökkäystä, jossa verkkosivustolle tai verkkoihin kohdistetaan keinotekoisesti ”ruuhka” erilaisilla tietoliikennetyypeillä ja -menetelmillä. Kun tarpeeksi suuri määrä liikennettä kuormittaa esimerkiksi samaa verkkosivua yhtä aikaa, sivu ei toimi.

Itse asiassa palvelunestohyökkäykset Eurooppaan, Lähi-itään ja Afrikkaan vähenivät helmikuussa noin kolmanneksella verrattuna helmikuuhun 2021, kertoo amerikkalainen Netscout-hyökkäyksentorjuntayhtiö. Samalla ajanjaksolla Ukrainaan kohdistuneet palvelunestohyökkäykset kuitenkin kasvoivat 134 prosenttia.

Palvelunestohyökkäysten torjunta on ottanut viime vuosina aimo harppauksia eteenpäin. Esimerkiksi Suomen ulkoministeriön verkkosivuja suojaa yhdysvaltalainen Cloudflare-torjuntapalvelu. Ulkoministeriöstä kerrottiinkin HS:lle, etteivät sen sivut kaatuneet kokonaan missään vaiheessa. Hidastelua ja liikenteen estymistä tapahtui, mutta vastatoimet purivat ja sivusto tokeni nopeasti.

Puolustusministeriö ja heidän palveluntarjoajansa puolestaan sulkivat ministeriön sivut itse, kun useista ip-osoitteista ympäri maailman tulleen hyökkäysliikenteen volyymi huomattiin kestämättömän kovaksi. Sivut avattiin uudelleen noin kolme tuntia myöhemmin.

This site can't be reached -teksti puolustusministeriön verkkosivuilla perjantai-iltapäivällä.

Oikeastaan kolme tuntia ilman nettisivuja on pikkujuttu. Myös sivujen kaatuminen ylipäätään on aika höyhensarjan murhe aikana, jolloin jokainen ministeriö voi viestiä reaaliaikaisesti sosiaalisessa mediassa ja Zelenskyin puhe pystytään lähettämään suorana lähetyksenä useilla eri sivustoilla.

Palvelunestohyökkäykset ovat nimittäin vain murunen kokonaisuudesta nimeltä hybridivaikuttaminen.

Siksi on sopiva hetki muistella syksyllä 2017 julkaistua, puolustusministeriön alaisen Turvallisuuskomitean asiantuntijaverkostollaan koostamaa muistiota. Tuolloin elettiin aikaa ennen presidentinvaalia, ja verkosto arvioi, millaisin keinoin jokin vihamielinen taho voisi vaaleja sabotoida.

Osa tuolloin listatuista mahdollisuuksista vaikuttaa nyt vähän hupsuilta, kuten kielteisen julkisuuden lietsominen suomenruotsalaisia vastaan, mutta eivät kaikki. Mahdollisina pidettiin myös valikoitujen poliitikkojen tukemista tai toisten poliitikkojen mustamaalaamista, tietomurtoja ja ääritapauksessa jopa salamurhaa tai terrori-iskua.

Keskeisiksi tavoitteiksi muistiossa nimettiin myös vakavan keskustelun estäminen Natosta, Venäjään kohdistuvien talouspakotteiden heikentäminen sekä Suomen eristäminen Euroopan unionista ja muista läntisistä instituutioista.

Jo silloin huomautettiin Venäjän Suomen-suurlähettilään sanoneen, että Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys johtaisi automaattisesti Venäjän vastareaktioihin.

Nyt Suomen Nato-jäsenyys on mahdollinen. Ja se häämöttää lähempänä kuin koskaan aiemmin.

Iltalehti kertoi omien tietojensa pohjalta torstaina, että Suomi valmistautuu hakemaan Nato-jäsenyyttä lisäkirjauksella, jonka tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta (TP-Utva) voi antaa selonteon eduskuntakäsittelyn aikana. Selonteon eduskuntakäsittely tarkentui perjantaina käynnistymään 20. huhtikuuta.

Avainasemassa ovat nyt Tp-Utvan jäsenet, eduskunta ja presidentti itse. Venäjän viime vuosina käyttämää keinovalikoimaa tarkastellessa ei olisi kovinkaan iso ihme, vaikka suomalaisiin päättäjiin kohdistuisi normaalin julkisuuspaineen lisäksi suorempaa painostusta.

Painostus voi näyttäytyä lokakampanjoina, mutta voi myös olla, ettei se näy yleisölle ollenkaan: painostus voi olla myös kahdenvälistä ja kohdistua esimerkiksi päättäjien lähipiiriin.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola mainitsi aiemmin keinovalikoimassa informaatiovaikuttamisen lisäksi esimerkiksi itärajan epävakauttamisen, satelliittipaikannuksen häiritsemisen, ilmatilaloukkaukset ja meriyhteyksien häirinnän.

Presidentti Sauli Niinistö arvioi Ylellä maaliskuun lopulla, että Venäjän vasta-askeleet voisivat olla ”ronskinpuoleiseltakin näyttäviä”.

"Mutta nämä väliajan asiat ovat juuri niitä, jonka vuoksi nyt on tärkeää, että kaikki, jotka päätöksiä tekevät tai ovat niissä osallisena, ja mieluiten suuri yleisökin sitten tietää, että saattaa seurata tällaista”, presidentti sanoi.

Suomessa paras tilannekuva ja tieto tapahtumista tulee olla tasavallan presidentillä. Eikä parin verkkosivun kaatuminen oikeasti ole kovinkaan ronskinpuoleista.

Nähtäväksi jää, muistetaanko perjantai myöhemmin päivänä, jona Venäjä antoi ensimmäisen varoituksen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat