Venäjä, Kiina ja Valko-Venäjä uhkaavat pientä Liettuaa – 2,8 miljoonan asukkaan maalla riittää huolia sodan ja rauhan risteyksessä

Kiinan taloushyökkäys rokottaa satoja miljoonia euroja liettualaisyrityksiltä. Arvaamaton Valko-Venäjä nostattaa huolta uudesta pakolaisaallosta. Venäjän hyökkäys Ukrainaan sai liettualaiset hamstraamaan ammuksia ja laatimaan pakosuunnitelmia perheilleen.

Pappi Arūnas Jankauskis Ristikukkulalla Liettuassa.

16.4. 2:00 | Päivitetty 16.4. 10:23

Šiauliai / Vilna

Ristejä, krusifiksejä, rukousnauhoja, Jeesuksen ja Neitsyt Marian kuvia, monien maiden lippuja ja lisää ristejä. Myös paavi Johannes Paavali II:n lahjoittama risti.

Kymmeniätuhansia ristejä, ehkä enemmänkin, kukaan ei enää pysty niitä laskemaan. Ja koko ajan niitä tuodaan lisää ja kiedotaan sikin sokin edellisiin. Keväisin maahan kaatuneita ja mädäntyneitä puuristejä korjataan pois poltettavaksi kuin puista varisseita edellisvuosien lehtiä.

Pohjois-Liettuassa lähellä Šiauliain kaupunkia sijaitseva Ristikukkula on yksi hämmästyttävimmistä kristinuskoon liittyvistä nähtävyyksistä Euroopassa. Täällä on lähes kahden vuosisadan ajan muisteltu kadonneita ja kaatuneita sekä rukoiltu omalle perheelle terveyttä ja avio-onnea, maailmaan rauhaa.

Vuonna 1990 joku on tuonut tänne ristin ja laatan, jossa toivotaan ”Jumalan suojelusta Liettualle". Se on jätetty Siperiaan pakkotöihin ja kuolemaan toisen maailmansodan aikoina pakotettujen liettualaisten muistopäivänä 14. kesäkuuta.

Tämän vuoden maaliskuussa jätetty risti puolestaan kytkeytyy ajankohtaiseen kärsimysnäytelmään: ”Jumala, me rukoilemme, että pelastaisit Ukrainan kansan ja kaikki maailman ihmiset.”

Šiauliain kaupungissa asuva ja Ristikukkulaa HS:lle esittelevä katolinen pappi Arūnas Jankauskis sanoo, että kärsimykset muistuttavat siitä, että "tuska on osa elämäämme". Ihmisten tulisi hänen mukaansa etsiä tukea surunsa keskellä ja sitten yrittää muuttaa surut ja pelot vahvuudeksi.

Se on paljon vaadittu, ja paljon liettualaisilta tänään vaaditaankin.

Pappi Arūnas Jankauskis on huomannut, että viime aikoina Ristikukkulalle on tullut paljon Ukrainan sotaan liittyviä ristejä ja viestejä.

Jostain kummallisesta historian oikusta tässä pienessä ja pontevasti kehittyneessä 2,8 miljoonan asukkaan Baltian maassa on parhaillaan meneillään monta päällekkäistä kriisiä.

Siinä missä suomalaiset pelkäävät Venäjää, Liettua on varpaillaan kahden toisenkin diktatuurin – Valko-Venäjän ja Kiinan – painostuksen vuoksi. Tämä sattuu aikaan, kun kansa vasta toipuu noin 9 000 liettualaista tappaneesta koronaepidemiasta.

Monelta on varmasti päässyt unohtumaan, että viime vuoden heinäkuussa Puolan ja Liettuan rajoille alkoi saapua ihmisiä Lähi-idästä ja Afrikasta mitä eriskummallisinta reittiä: naapurimaan Valko-Venäjän kautta.

Muistista on ehkä pyyhkiytynyt sekin, että loppuvuodesta 2021 Kiina raivostui Liettualle ja käynnisti taloudelliset kostotoimet, jollaisia ei ole mikään EU-maa aiemmin kohdannut.

Liettuan ongelmat ovat siis vähintäänkin kirjavia, ja ennen kuin palataan Ristikukkulalle, puretaan niitä täkäläisittäin ristiriitaisimmasta päästä: Kiinasta.

Vielä pari vuotta sitten Kiinalla ja Liettualla oli lupaavaa taloudellista yhteistyötä. Liettua kuului keskisen ja itäisen Euroopan maiden kanssa niin sanottuun 17+1-muodostelmaan, ja näiden kumppanimaiden piti päästä jakamaan nopeasti kasvavaa Kiinan globaalin talousekspansion kakkua.

Lokakuun 2020 vaalien jälkeen Liettua sai kuitenkin uuden keskustaoikeistolaisen hallituksen, jonka poliitikot suhtautuivat Kiinaan edeltäjiään epäluuloisemmin. Hallitus peräänkuulutti ”arvopohjaista politiikkaa”, jossa otetaan huomioon ihmisoikeudet ja demokratian puolustaminen ”Taiwanilta Valko-Venäjälle”.

Tammikuussa 2021 Liettua päätti, ettei se huoli kiinalaista telekommunikaatiojättiä Huaweita kehittämään Liettuan 5g-verkkoja. Kohta sen jälkeen torpattiin kiinalaisten himoitsema satamahanke.

Toukokuussa vauhti vain kiihtyi, kun Liettua ilmoitti jättävänsä Kiinan 17+1-kerhon. Ja lopullinen niitti Kiinalle oli se, kun Taiwan ilmoitti viime marraskuussa, että se on saanut kunnian perustaa Vilnaan toimiston nimeltä The Taiwanese Representative Office in Lithuania.

Kiinan näkökulmasta Taiwan on kapinallinen maakunta, joka pitää palauttaa vaikka sotimalla manner-Kiinan osaksi. Se ei ole Kiinan mielestä mikään oikea valtio, ja sen nimeäkään ei saisi kansainvälisissä yhteyksissä lausua.

Niinpä vastaavanlaisia toimistoja on perustettu muihin maihin, kuten Suomeen, Taiwanin pääkaupungin Taipein nimellä. Maailmassa vain neljällätoista maalla on diplomaattisuhteet Taiwanin kanssa, Euroopassa vain Vatikaanilla.

Kiina veti suurlähettiläänsä Vilnasta ja käynnisti epäviralliset talouspakotteet, joissa kiinalaisyritykset komennettiin katkaisemaan kaikenlainen asiointi liettualaisyritysten kanssa.

Vilnan teollisuus- ja yritysyhdistyksen johtaja ja purjelentokoneita valmistavan LAK-yrityksen omistaja Sigitas Besagirskas kertoo, että hänen mielestään Liettuan hallitus lähti aivan turhaan sotajalalle Kiinan kanssa.

”Hallituksemme teki virheen. Kaikki yritykset ovat hyvin vihaisia”, hän sanoo.

Myös maan presidentti Gitanas Nausėda on kutsunut Kiinan haastamista virheeksi. Yhdessä kyselyssä vain 13 prosenttia liettualaisista tuki hallitustaan kiistassa.

Besagirskas sanoo, että hänen yrityksensä LAK ei enää pysty tilaamaan purjelentokoneiden valmistamisessa tarvittavia osia Kiinasta, koska yksikään kiinalaisyritys ei niitä suostu myymään.

LAK yritti tilata osia virolaisen yrityksen välityksellä, mutta kiinalaiset tajusivat, että ne olivat menossa Liettuaan, ja niin katkesi sekin yhteys. Sitten oli alustavia aikeita tilata tavaraa Ukrainan Harkovassa toimivalta kumppanilta.

”Mutta sitten sitä yritystä, miten se sanotaankaan… sitä pommitettiin. Joten meillä ei nyt ole partneria Harkovassakaan”, Besagirskas kertoo.

Jäljellä on enää vaihtoehto ostaa samat osat Saksasta kymmenkertaiseen hintaan kiinalaisvalmistajiin verrattuna. Se nostaa lentokoneiden myyntihintoja. Tämä on ikävä lisäriesa yrittäjälle, varsinkin kun Liettuaa koettelee muiden ongelmien lisäksi noin 15 prosentin inflaatio.

Besagirskasin mukaan monet EU-maiden yritykset ja jopa amerikkalaisfirmat ovat ryhtyneet karttamaan Liettuan kanssa asiointia Kiinan kostotoimien pelossa. Jotkut liettualaisfirmat ovat kaatuneet tai joutuneet muuttamaan ulkomaille. Bisnesten on arvioitu kärsivän noin 0,5–1 miljardin euron tappiot vuositasolla.

Taiwanin edustuston johtaja Eric Huang Liettuan pääkaupungissa Vilnassa.

Riidan keskelle joutuneen Taiwanin edustuston johtaja Eric Huang kertoo haastattelussa, että Kiinan käytös Liettuaa kohtaan on ”ennennäkemätöntä” ja Kiina syyllistyy ”laittomiin” taloudellisiin sanktioihin.

”Me emme ajattele, että Liettua on tehnyt virheen. Tässä on kyse siitä, että Kiina uhkailee Liettuaa”, Huang sanoo toimistossaan Vilnassa.

Huangin mielestä ihmisten on Venäjän käynnistämän sodan aikana helpompi nähdä, kenen leirissä Taiwan seisoo ja mitä Kiinan arvot ovat. Demokraattinen Taiwan oli heti mukana länsimaiden pakoterintamassa Venäjää vastaan, kun taas Kiina on tarjonnut Venäjän presidentille Vladimir Putinille taloudellis-diplomaattista pehmustetta länttä vastaan.

EU on asettunut kiistassa Liettuan tueksi ja vetänyt kiistan ratkaistavaksi Maailman kauppajärjestöön WTO:hon.

”Jos EU antaa periksi Kiinan painostukselle, pitkässä juoksussa jokainen maa on Kiinan öykkäröinnin kohteena”, Huang sanoo.

Poliisi Vitalijus Jagminas valvoo ukrainalaispakolaisten rekisteröintikeskusta Vilnassa. Tämän keskuksen kautta on kulkenut noin puolet Liettuaan saapuneista yli 40 000 ukrainalaisesta.

Vilnassa sijaitsevan puolalaisen koulun urheiluhallissa partioi vakavailmeinen 43-vuotias poliisi Vitalijus Jagminas. Maaliskuun alusta alkaen hänen tehtävänsä on ollut valvoa halliin häthätää perustettua Liettuaan saapuvien ukrainalaispakolaisten suurinta rekisteröintikeskusta.

Hänen takanaan näkyy pakolaislapsille pystytetty leikkinurkkaus, jossa tyttö antaa kyytiä keinuhevoselle ja vieressä pikkupoika jakelee mojovia iskuja nyrkkeilysäkille. Jotkut lapsista pyörittävät hulavannetta ja toiset hyppäävät ruutua.

Tänne on moni lapsi päässyt leikkimään, sillä Liettuaan on tullut Ukrainan pakolaisia jo yli 40 000. Väkilukuun suhteutettuna se tarkoittaisi, että Suomeen tulisi noin 80 000 pakolaista alle kahdessa kuukaudessa.

Ukrainalaislapsi leikki hulavanteen kanssa pakolaisten rekisteröintikeskuksessa.

Liettuan Punaisen Ristin työntekijä kirjaa ylös Ukrainan sotaa pakenevien ihmisten tietoja. Pakolaisten oleskeluluvat Liettuassa pyritään hoitamaan parissa tunnissa.

Jagminas ilmaisee syvää sympatiaa ukrainalaisia kohtaan, mutta hänen puheensa rönsyilee toistuvasti ja oma-aloitteisesti Valko-Venäjään. Hänellä on sanomisen tarvetta.

Liettuan rajanaapuri on joutunut Putinin sodan käsikassaraksi, ja monen mielestä ”Euroopan viimeiseksi ja ainoaksi diktaattoriksi” itseään taannoin kutsunut Aljaksandr Lukašenka tanssii nyt täysin Putinin pillin mukaan.

Venäjää johtavan Vladimir Putinin ja Valko-Venäjän Aljaksandr Lukašenkan kuvat vilnalaisen liikehuoneiston ikkunassa. Julisteessa heitä käsketään valmistautumaan ”uuteen kotiinsa” telkien takana.

Jagminas kertoo, että ihmisliikenne Valko-Venäjältä Liettuaan näyttäisi olevan taas kiihtymässä. Rajalla on jotain outoa meneillään.

Hänen mukaansa kyseessä on ”valepakolaiskriisi”, jolla Venäjän käskyttämä Valko-Venäjä yrittäisi horjuttaa naapurimaataan hybridihyökkäyksellä. Aivan kuten viime vuonna.

"Liettua ei ole koskaan aiemmin ollut näiden afrikkalaisten ihmisten matkareitillä. Me olemme aivan väärässä kohtaa karttaa", hän sanoo.

Liettua ryhtyi viime vuoden elokuussa ”puskemaan takaisin” Valko-Venäjälle sieltä pyrkineitä ”laittomia siirtolaisia”, mitä YK:n pakolaisjärjestö on arvostellut loukkaukseksi turvapaikanhakijoiden oikeuksia vastaan. Tänä vuonna heitä on palautettu rajan yli 1 341 huhtikuun 12. päivään mennessä, kertoo Liettuan rajavartioston tiedottaja Rokas Pukinskas.

Poliisi Jagminasin suurin huolenaihe eivät kuitenkaan ole afrikkalaiset vaan se, että kohta Valko-Venäjältä voisi alkaa tulla Liettuaan sankoin joukoin valkovenäläisiä. Jotkut pakenisivat asepalvelusta ja toiset talouden romahdusta, koska myös Valko-Venäjä on kovien talouspakotteiden kohteena.

”Olen vakuuttunut siitä, että seuraava pakolaisten aalto tulee Valko-Venäjältä. Siihen meidän on seuraavaksi valmistauduttava”, Jagminas sanoo.

Poliisi Vitalijus Jagminas esitteli pakolaisten tilapäismajoitukseen käytettävää, retkisängyillä täytettyä huonetta. Hän pelkää, että seuraavaksi Liettua joutuu vastaanottamaan suuren määrän valkovenäläisiä pakolaisia.

Sisäministeriön tilastojen mukaan viime vuonna 5 375 valkovenäläistä haki Liettuasta ”humanitaarista viisumia”. Tänä vuonna heitä on ollut huhtikuun alkupäiviin mennessä 4 858.

Poliisin ilmaisemat pelot pohjautuvat realistisiin uhkakuviin, mutta tällä hetkellä kolmen diktatuurin puristuksessa olevien liettualaisten ajatukset ovat Ukrainan sodassa ja ennen kaikkea sen käynnistäneessä Venäjässä.

Venäjää on ennen tätä vuotta tavattu usein kutsua ”yhä autoritaarisemmaksi maaksi”. Mutta nykytilanteessa ”diktatuuri” tuntuu paljon tarkemmalta termiltä.

Se on Liettuaa riivaava diktatuuri numero 3.

Liettuan toiseksi suurimman asekaupan Oksalisin kehityspäällikkö Mantas kertoo, että käsiaseet on pitkälti myyty Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Ukrainalaispakolaisten rekisteröintikeskuksesta kivenheiton päässä sijaitsee vuonna 1993 perustettu Oksalis, Liettuan toiseksi suurin asekauppa.

Siellä kävi 24. helmikuuta hurja kuhina. Venäjän hyökkäyspäivänä Oksalisin ja muiden Liettuan asekauppojen myynti räjähti, ja joitakin ammustyyppejä haettiin kymmenkertainen määrä normaaliaikoihin verrattuna.

Käsiaseet vietiin käsistä. Metsästyskivääreihin ostettiin luoteja sellaisia määriä, että niillä olisi varmasti ammuttu hengiltä viimeinenkin Liettuan riistaeläin.

”Olemme todella huolissamme. Meillä on Venäjän kanssa sama historia kuin teillä suomalaisillakin”, kertoo asekaupan kehityspäällikkö Mantas, joka ei halua sukunimeään julkisuuteen.

Mantas kertoo, että yksi kauppaan marssinut mies osti noin tuhat ammusta useisiin eri aseisiinsa: haulikoihin, pistooleihin ja metsästyskivääreihin. Hamstraamisen vuoksi monet ammukset loppuivat kokonaan, Mantas sanoo ja vetää tyhjiä tai lähes tyhjiä laatikoita auki.

”Ihmiset menevät nyt hankkimaan itselleen aseenkäyttölupia. Ja metsästäjät varastoivat ammuksia puolustaakseen perheitään. Näemme, että se on viisasta. Ikinä et tiedä, mitä tulee tapahtumaan.”

Hänen mukaansa ammusten saatavuustilannetta on pahentanut se, että lisää on ostettu myös Liettuan poliisilaitoksille ja asevoimille. Ja sama trendi on Mantasin kuuleman mukaan käynnissä muuallakin Euroopassa.

Ona Žebrauskienė on myynyt matkamuistoja Ristikukkulalla 25 vuoden ajan. Hän on valmistautunut pakenemaan maasta, jos sota laajenee Liettuaan.

Palataan vielä Ristikukkulalle, joka sijaitsee Vilnasta noin 220 kilometriä luoteeseen. Koska täällä on nyt hiljaista, parkkipaikan edessä olevassa kojussa ristejä, rukousnauhoja ja jääkaappimagneetteja myyvällä Ona Žebrauskienėllä, 60, on aikaa kertoa, millaisia pelkoja Venäjä on Liettuassa herättänyt.

”Olemme hyvin huolissamme ja hyvin peloissamme. Putin on arvaamaton. Mielestäni hän on mieleltään epävakaa. Jokainen järjellään ajatteleva ihminen pitää tilannetta hirveänä”, Žebrauskienė sanoo.

Hän kertoo omien kokemustensa kautta, millaisia valmisteluja Liettuassa on Venäjän hyökkäyksen jälkeen tehty. Ensinnäkin hän juoksi itselleen ja perheelleen lääkkeitä apteekista ja kuivamuonaa ruokakaupoista. Niitä pakattiin hätäreppuihin.

Perheen sisällä pidettiin suunnittelupalaveri siitä, ketkä jäisivät Venäjän hyökätessä kotimaahan ja ketkä lähtisivät heti.

”Päätimme, että minä, tyttäreni ja hänen kaksi lastaan lähtisimme maasta heti. Mieheni ja poikani perheineen jäisivät aluksi tänne”, Žebrauskienė kertoo.

Hänen suunnitelmansa oli, tai on, paeta Puolan kautta Tanskaan, koska siellä on sukua.

Žebrauskienėn juuri eläkkeelle päässyt sisko Danutė, 65, ei jäänyt odottelemaan, että mitä jos. Venäjän hyökättyä Ukrainaan hän muutti heti Hollannissa asuvan poikansa luokse.

Liettualaiset hamstrasivat kuivamuonan lisäksi esimerkiksi suolaa, koska sen avulla voi säilöä ruokaa, jos jääkaapit lakkaavat toimimasta.

Liettuassa kerätään rahaa Ukrainan aseistamiseen. Kuva on ruutukaappaus Ukrainan lipun väreihin viittaavan Sininen ja keltainen -kampanjan verkkosivuilta.

Samoin tein alettiin lähettää hätäapua Ukrainaan ja myöskin rahaa maan aseistamiseen. Liettualainen Sininen ja keltainen -kampanja on kerännyt aseapuun käytettäviä lahjoituksia noin 23 miljoonaa euroa.

”Lähetä rahasi taisteluun. Lompakkosi on aseesi Ukrainassa”, kampanjan sivulla sanotaan.

Ristikukkulan infopisteellä työskentelevä Solveiga Tamulė, 34, kertoo, että hänen miehensä lähti heti hyökkäyksen alettua selviytymiskurssille, ja sellaiselle hän on itsekin ilmoittautunut.

”Siellä opetetaan selviytymistä metsässä, mitä tarvikkeita pitää hankkia, miten laitetaan kiristysside haavoihin, miten teipataan ikkunoita räjähdysten varalle, miten käyttäytyä, jos kohtaa vihollisen”, Tamulė luettelee.

Solveiga Tamulė aikoo pian mennä selviytymiskurssille.

Kukaan ei näytä tehneen tuoretta kyselytutkimusta siitä, miten suuri osa liettualaisista pelkää Venäjän hyökkäystä. Mutta sellaista on tiedusteltu paljon seesteisempänä aikana.

Vuonna 2017 eurooppalainen vakuutusyhtiö Ergo kysyi Baltian maiden asukkailta, kuka heistä pelkää kotimaansa joutumista sotaan. Virossa sotaa pelkäsi 45 prosenttia, Latviassa 62 prosenttia ja Liettuassa 68 prosenttia.

Baltian maat kuuluvat sotilasliitto Natoon, joka lupaa puolustaa jokaista jäsenmaataan hyökkäystä vastaan. Liettuassa Naton jäsenyydellä onkin huikean vahva tuki: 89 prosenttia vuodenvaihteessa tehdyssä mittauksessa.

Ristikukkulasta 20 kilometriä etelään Šiauliaissa sattuu sijaitsemaan Naton lentotukikohta Liettuassa. Ristejä myyvä Žebrauskienė puolestaan asuu vain kilometrin päässä tukikohdasta.

”Teoriassa sen tukikohdan pitäisi suojella meitä. Mutta tosiasiassa on pelottavaa, että se on siinä vieressä. Tämä on kaikkein suojelluin paikka, mutta sinne hyökättäisiin ensimmäisenä”, Žebrauskienė sanoo.

Purtavaa tarjolla Ukrainan pakolaisille Vilnassa sijaitsevassa rekisteröintikeskuksessa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat