Voiko Nato-kriittinen Marine Le Pen yltää Ranskassa voittoon asti? Ainakin se on lähempänä kuin viime kerralla

Lukujen valossa Le Pen on yhä takamatkalla verrattuna istuvaan presidenttiin Emmanuel Macroniin.

Kansallisen liittouman Marine Le Pen haastaa EU- ja Nato-myönteisen Emmanuel Macronin toisella kierroksella 24. huhtikuuta.

11.4. 13:28

Toisen polven oikeistopopulisti Marine Le Pen haastaa Ranskan istuvan presidentin Emmanuel Macronin vajaan kahden viikon päästä Ranskan presidentinvaalien toisella kierroksella.

Nato- ja EU-kriittinen Le Pen sai sunnuntaina Ranskan presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella 23,4 prosenttia äänistä, kun liberaalin ja EU-myönteisen Macronin saalis oli 27,6 prosenttia. Le Penille tulos oli 2,1 prosenttiyksikköä parempi kuin viime kerralla. Macron paransi omaansa jopa 3,6 prosenttiyksiköllä.

Mahdollisuudet Le Penin voitolle ovat nyt suuremmat kuin viisi vuotta sitten, jolloin hän hävisi toisella kierroksella Macronille prosentein 34–66.

Kannatusmittauslaitos Ipsoksen tuorein arvio kuuluu, että tällä kertaa Macron voittaisi toisen kierroksen prosentein 54–46.

Baarin asiakkaat seurasivat ensimmäisen kierroksen tuloslaskentaa sunnuntaina Montluconissa Ranskassa. Molempien lopullinen tulos oli hieman ruudulla nähtyä heikompi.

Kyseessä on kolmas kerta, kun ehdokas nimeltä Le Pen on Ranskan presidentinvaalien toisella kierroksella. Marinen isä Jean-Marie Le Pen sai vuonna 2002 Jacques Chiracia vastaan vain 17 prosenttia äänistä, kun koko muu Ranska kääntyi puolustamaan tasavaltaa äärioikeistolta. Apuja muiden puolueiden äänestäjiltä ei tullut.

Vuonna 2017 tilanne oli jo toinen. Marine Le Pen oli onnistunut pehmentämään maahanmuutto­vastaisen puolueen julkikuvaa, ja toisella kierroksella Jean-Marien tyttären taakse asettui kolmannes äänestäjistä.

Viiden vuoden ajan tuo pehmentäminen on jatkunut. Siihen Le Pen sai apua uudelta laitaoikeiston ehdokkaalta Éric Zemmourilta, joka ärhäkkyydellään sai Le Penin näyttämään inhimilliseltä vaihtoehdolta.

Ranskan suurlehti Le Monde arvioikin Macronin ongelmaa näin: ”Sitä henkivakuutusta, jota kaksinkamppailu äärioikeiston kanssa ennen merkitsi, ei enää ole olemassa.”

Tilanne on Nato-hakemustaan pohtivan Suomen kannalta jännittävä.

Vielä ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan Le Pen suorastaan ihaili Venäjän presidentti Vladimir Putinia. Nato-kriittinen hän on ollut aina, ja yksi hänen kampanjateemansa on ollut Ranskan ero Naton yhteisestä komentorakenteesta.

Lue lisää: Ranskassa kolmannes äänistä on menossa entisille putinisteille

Ei ole tiedossa, miten Le Pen suhtautuisi uusiin jäsenmaihin, mutta vähintäänkin hänen presidenttiytensä muuttaisi Naton ydintä suuntaan, jossa painottuu suurjäsenten oma etu.

”Valinta on hyvin selkeä: hän [Macron] on parempi ehdokas globalisaatiolle, minä olen parempi ehdokas kansakunnalle”, Le Pen sanoi käynnistäessään kampanjaansa.

Lisäksi Le Pen on hyvin EU-kriittinen. Kun hän pyrki Ranskan presidentiksi edellisen kerran vuonna 2017, yksi hänen vaaliteemansa oli eurosta irtautuminen.

Marine Le Pen piti puhetta sunnuntaina ensimmäisen kierroksen tulosennusteen selvittyä. Putinin Venäjän ihailijana aiemmin tunnettu Le Pen on vaalien viime metreillä ja sodan aikana ottanut etäisyyttä Venäjään ja kutsunut Venäjän tekoja sotarikoksiksi.

Puheet euroerosta koituivat tuolloin hänen kohtalokseen, kun hän ei toisen kierroksen vaaliväittelyssä oikein osannutkaan selittää, minkälainen olisi Ranskalle euron vaihtoehto ja irtautumisen prosessi.

Tuolloin monet HS:n haastattelemat ranskalaisäänestäjät nostivat eurohapuilun yhdeksi suureksi syyksi olla äänestämättä Le Peniä.

Nyt Le Pen yrittää välttää samanlaista virhettä, jossa liian jyrkkä kansainvälisten yhteisöjen vastustus saisi hänet näyttämään hullunrohkealta. Hän sanoi kampanjan viime metreillä, että Naton komentorakenteesta irtautuminen ei olekaan ajankohtaista niin kauan kuin Ukrainassa soditaan.

Lue lisää: ”Kaikki ovat aliarvioineet hänet” – Kansallisen liittouman sydän­mailla riemuitaan Le Penin noususta kannatus­mittauksissa

Myös Emmanuel Macron tiedostaa, että kisasta tulee tiukka.

”Mikään ei ole selvää! Olkaamme nöyriä ja päättäväisiä!” hän huusi kannattajilleen ensimmäisen kierroksen jälkeisessä juhlahumussa.

Macronin joukot ovat olleet harmissaan siitä, että aikaa kampanjoinnille on jäänyt vähän. Kun Macron vuonna 2017 nousi presidentiksi lähes täydestä tuntemattomuudesta optimistisen En marche -liikkeensä kanssa, liikkeen tunnusmerkki oli väsymätön jalkatyö ja oville koputtelu Barack Obaman kampanjan hengessä.

Keväällä 2017 Macronin kampanja perustui tuhansiin oville koputteleviin vapaaehtoisiin.

Koronapandemian ja Ukrainan sodan oloissa sille on ollut vähemmän aikaa. Presidentillä on ollut muuta ajateltavaa. Le Pen puolestaan on tehnyt maakunta­matkojaan jo kahden vuoden ajan.

Turuilla ja toreilla Le Pen sanoo olevansa se ehdokas, joka välittää maaseudun Ranskasta, työntekijöiden turvasta ja ranskalaisten ostovoimasta. Varsinkin viimeksi mainitusta on tullut iso vaaliteema. Lähes kaikki ehdokkaat lupailivat omia versioitaan bensan hinnan halventamisesta, ja tässä tarjous­kilpailussa Le Pen tarjoaa enemmän kuin vihreästä siirtymästä huolehtiva Macron.

Lue lisää: Ranskan presidenttiehdokkaat lupaavat ”lukita” bensan hinnan alle kahteen euroon – ”Kaikki on kallistunut”

Testamentattujen äänien valossa Macronilla on yhä etumatka. Macronille ovat jo luvanneet oman äänensä ehdokasjoukko, jotka saivat ensimmäisellä kierroksella noin 12 prosenttia äänistä. Heitä ovat maltillisen oikeiston Valérie Pécresse, vihreiden Yannick Jadot ja sosialistipuolueen Anne Hidalgo.

Le Penille äänensä ovat testamentanneet yhdeksän prosentin pottia edustavat Zemmour ja Nicolas Dupont-Aignan.

Todellisia kuninkaantekijöitä ovat kuitenkin ne vasemmiston äänestäjät, joiden silmissä entinen finanssipankkiiri Macron on yhä rahamaailman kätyri ja Le Pen edelleen vaarallinen rasisti.

Jessica Elessa (keskellä) yritti vakuuttaa Claire Patey-Perretiä äänestämään Emmanuel Macronia kevään 2017 vaalien toisella kierroksella. Nyt Macronin kampanjalla on sama haaste: häneen kriittisesti suhtautuva vasemmisto pitäisi saada houkuteltua uurnille.

Heidän äänillään toisen kierroksen kynnykselle pääsi laitavasemmiston Jean-Luc Mélenchon, joka keräsi jopa 22 prosenttia äänistä. Jos kommunisti Fabien Roussel ei olisi ollut mukana kisassa 2,3 prosentin äänisaaliillaan, Mélenchon olisi voinut jopa kiriä Le Penin ohi Macronin haastajaksi. Myös Mélenchon on syvästi Nato-vastainen.

Sekä Mélenchon että Roussel ovat antaneet äänestäjilleen ohjeeksi, että äärioikeistolle ei saa antaa yhtäkään ääntä. Kumpikaan ei kuitenkaan ole lausunut Macronin nimeä. Luvassa lienee kosolti kotiin jäämisiä ja tyhjiä ääniä. Niiden lukumäärä määrittää tulosta paljon.

Molemmat toisen kierroksen kilpakumppaneista ovat jo kosiskelleet Mélenchonin äänestäjiä. Macron totesi ymmärtävänsä, että ne äänestäjät, jotka haluavat vain tukkia äärioikeiston tien, eivät oikeasti tue hänen projektiaan.

Le Pen puolestaan on tinkinyt oikeistolaisuudestaan. Hän puhuu nyt ”oikeudesta päästä eläkkeelle hyvässä terveydessä” ja ”oikeudesta nauttia taatuista eduistamme”. Macronin vaaliohjelmasta löytyvät eläkeiän nosto 65 vuoteen ja toimeentulotuen ehtojen kiristäminen.

Le Penin kampanjapäällikön Renaud Labayen mukaan heille on selvää, keiden äänillä kahden viikon päästä pidettävä toinen kierros ratkaistaan.

”Vasemmiston äänestäjät pitävät nyt tämän vaalin avaimia”, Labayen sanoi Libération-lehden mukaan.

Alla on esitelty Ranskan presidentinvaalien ehdokkaita. Heistä mukana kisassa ovat enää Macron ja Le Pen.

Vahvaa presidenttiä valitsemassa

  • Ranskassa presidentin valta on suuri, hieman kuin Suomessa menneinä vuosikymmeninä.

  • Hän on poliitikoista eniten esillä, hän johtaa sisä- ja ulkopolitiikkaa ja hänellä on oikeus hajottaa parlamentti.

  • Vaalien ensimmäinen kierros pidettiin sunnuntaina 10. huhtikuuta, ja siinä valittiin kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta toiselle kierrokselle. Toiselle kierrokselle selviytyivät Marine Le Pen ja istuva presidentti Emmanuel Macron.

  • Toinen kierros järjestetään 24. huhtikuuta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat