Venäjän ulko­ministeriö: Väitteet Venäjän uhasta eivät palvele Suomen etua

Venäjän ulkoministeriön tiedottajan mukaan arviot Venäjän uhasta eivät perustu tosiasioihin vaan propagandaan. Tutkija sanoo venäläislehdelle, että Suomen Nato-jäsenyys tarkoittaisi toimia Luoteis-Venäjällä.

Venäjän ulkoministeriön tiedottajan Marija Zaharovan mukaan puheita Venäjän uhasta ei voi pitää Suomen ja Ruotsin omina mielipiteinä.

13.4. 13:00 | Päivitetty 13.4. 17:10

Venäjän ulkoministeriö kiistää arviot Venäjän Suomeen ja Ruotsiin kohdistamasta uhasta propagandana ja provokaationa. Asiasta kertoo venäläinen uutistoimisto Tass.

Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova viittasi Ruotsin ulkoministerin Ann Linden sanoihin. Linde on sanonut Tassin mukaan, että ”minkäänlaista Venäjän uhkaa Ruotsille ja Suomelle” ei voi hyväksyä.

Zaharova sanoi venäläisen valtio-omisteisen radiokanava Sputnikin haastattelussa keskiviikkona, että Linden puheet Venäjän uhasta palvelevat puolustusliitto Naton etua.

”Nämä väitteet ovat typeriä. Ne eivät perustu tosiasioihin, ne pohjaavat propagandaan ja provokaatioon. Ne eivät vastaa näiden maiden kansojen etua vaan turvaavat ja palvelevat Yhdysvaltain johtaman Naton etuja”, Zaharova sanoi Tassin mukaan.

Tämän takia puheita ei voi hänen mukaansa käsitellä itsenäisinä mielipiteinä.

Suomen hallitus julkaisi keskiviikkona myös turvallisuus­poliittisen ajankohtaisselonteon. Yhtäkään venäläis­toimittajaa ei ollut paikalla selontekoa koskevassa kansain­välisessä media­tilaisuudessa, mutta raportin julkaisu ei ole jäänyt Venäjän medialta huomiotta.

Tass kertoo uutisessaan lähinnä perusasioista. Se kirjoittaa, että 49-sivuisessa selon­teossa korostetaan Naton avointen ovien tärkeyttä ja esitellään, kuinka Suomen jäsenyys­menettely tapahtuisi. Venäläislehti Gazeta kirjoittaa uutisensa otsikossa, että eduskunta keskustelee Nato-jäsenyydestä ensi viikolla.

Sanomalehti Izvestija julkaisi ennen selonteon julkistamista laajan artikkelin, jossa käsitellään Suomen ja Ruotsin Nato-kantoja. Lehden mukaan puhe Nato-jäsenyydestä muuttui Venäjän aloittaman ”sotilaallisen erikoisoperaation” jälkeen.

”Venäjällä ja Suomella on aina ollut suhteellisen ystävällis­mieliset suhteet. Jos he liittyvät Natoon, meidän täytyy tehdä asiaankuuluvia päätöksiä turvallisuuden vahvistamiseksi Luoteis-Venäjällä”, tutkija Valeri Žuravel sanoi Izvestijalle.

Lehti on haastatellut asiasta myös suomalaisdosentti Johan Bäckmania, joka tunnetaan Venäjän-mielisistä lausunnoistaan. Bäckman esimerkiksi kyseenalaistaa suomalaisten Nato-gallupien luotettavuuden.

Bäckman on kertonut edustavansa Itä-Ukrainan separatisteja. Hän on esiintynyt usein julkisuudessa Venäjällä.

Pääministeri Sanna Marin (sd) sanoi keskiviikkona Tukholman-vierailullaan, että Suomi päättää Nato-kannastaan viikkojen sisään. Presidentti Sauli Niinistö sanoi HS:n haastattelussa, että päätös tehdään ennen kesää.

Hän myös sanoi toivovansa, että Suomi ja Ruotsi tekevät samanlaiset turvallisuus­ratkaisut, mutta päätösten samatahtisuus ei ole Suomelle edellytys.

Lue lisää: Marin tiedotus­tilaisuudessaan Tukholmassa: Saman­tahtisuuteen Ruotsin kanssa pyritään, mutta edellytys se ei ole

Suomen ja Ruotsin Nato-keskustelujen erilaisuus on pantu merkille venäläisissäkin viestimissä.

Esimerkiksi Uutistoimisto RBK uutisoi Svenska Dagbladetin tiedoista, joiden mukaan Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson olisi päättänyt jättää Ruotsin Nato-hakemuksen kesäkuussa.

Izvestijan haastattelemat tutkijat ovat kuitenkin vakuuttuneita siitä, että Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon yhdessä.

”He eivät halua vaarantaa puolustus­yhteistyötään”, tutkija Natalija Plevako sanoo lehdelle.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat