Kiovalaiset osallistuivat sunnuntaiaamuna palmusunnuntain jumalanpalvelukseen Vladimir Suuren katedraalissa Kiovassa keskustassa.

Ukrainassa vietettiin palmusunnuntaita surun ja toiveikkuuden keskellä

Kiovassa katedraali oli täynnä lohtua hakevia ihmisiä. Kiovan ympäristössä venäläismiehityksestä vapautuneilla alueilla järjestettiin hautajaisia.

Kiova/Irpin

Kiovalainen Iryna Kovalenko pysähtyi sunnuntaiaamuna Vladimir Suuren eli Pyhän Volodymyrin katedraalin portilla ostaakseen nipun pajunoksia. Nelikymmensenttiset oksat suorastaan pursuivat pajunkissoja, eikä nippu maksanut kuin runsaan euron.

”Eivätkö olekin kauniita”, Kovalenko sanoi kävellessään portilta kohti katedraalia ja pian alkavaa palmusunnuntain jumalanpalvelusta.

”Tässä kauheassa ajassa ei sitten muuta kaunista olekaan. Kuinka venäläiset saattavat tehdä tällaisia hirveyksiä”, hän jatkoi.

”En ole kaikkein ahkerin kirkossakävijä. Nyt halusin tulla. Ajattelin, että se rauhoittaa. Tämä on kamalaa. Viime yönäkin oli ilmahälytys. En saa nukuttua.”

Ukrainassa vietettiin sunnuntaina palmusunnuntaita, sillä ortodoksinen kirkko käyttää edelleen juliaanista kalenteria.

Piinaviikko käynnistyy poikkeuksellisen ahdistavissa tunnelmissa. Venäjä aloitti vajaa kaksi kuukautta sitten hyökkäyssodan, jonka raakuus on järkyttänyt jopa pahimpaan varautuneita. Ukrainan tehokas vastarinta on estänyt Venäjän etenemisen Venäjän suunnittelemalla tavalla, mutta Venäjä on saanut aikaan paljon tuhoa.

Viikonloppuna Venäjän joukot ovat jatkaneet muun muassa Harkovan, Mariupolin ja Severodonetskin pommittamista, mutta Venäjä on ampunut raketteja ja ohjuksia myös muualle maahan. Kiovassakin ovat ilmahälytyssireenit soineet joka yö, mutta räjähdykset ovat osuneet kaupungin ulkopuolelle.

Palmusunnuntain jumalanpalvelus keräsi Kiovan keskustassa sijaitsevan Vladimir Suuren katedraalin täyteen sunnuntaina. Patriarkka Filaret (keskellä selin) johti jumalanpalvelusta.

Nainen sytytti tuohusta Vladimir Suuren katedraalissa sunnuntaina.

Huhtikuun alussa Venäjän toimista miehittämillään alueilla saatiin selvä käsitys, kun Venäjä veti joukkojaan pois Kiovan ympäristöstä keskittääkseen voimaansa itäiseen Ukrainaan. Siviileihin kohdistuneen terrorin laajuus paljastui samalla.

Näiltä vapautetuilta alueilta Kiovan ympäristöstä on löytynyt jo yli 900 siviilin ruumiit, mutta etsintöjen jatkuessa vainajia löytyy koko ajan lisää. Ne jotka eivät löydy pommituksessa romahtaneiden talojen raunioista on pääsääntöisesti ammuttu. Monissa vainajissa on selviä merkkejä kidutuksesta, minkä lisäksi silminnäkijät ovat kertoneet venäläissotilaiden raiskanneen naisia ja ryöstelleen asuntoja.

Lue lisää: Butšassa ensimmäinen joukko­hauta saatiin vihdoin tyhjäksi – HS seurasi sota­rikos­tutkintaa pahasti tuhoutuneessa kaupungissa

”Tämä kaikki on tietysti aivan kamalaa. Ukraina on vahva, mutta joudumme maksamaan kovaa hintaa Venäjän johdon hulluudesta. Ampuvat surutta siviilejä”, katedraaliin saapunut Volodymyr Ševtšenko sanoi sen ovella.

”Uskon kyllä Ukrainan voittoon. Vaihtoehtoja ei ole. Mutta lohtuakin tarvitsee, siksi tulin kirkkoon”, hän sanoi.

”Onneksi ehdimme saada oman kirkon. Moskovan patriarkaatin toiminta pitäisi jo kieltää Ukrainassa.”

Enemmistö ukrainalaisista on ortodokseja. Heistä yli puolet kuuluu Ukrainan itsenäiseen ortodoksiseen kirkkoon, jonka Kiovan keskustassa sijaitsevaan pääkatedraalin Kovalenko ja Ševtšenko räntäsateessa kiiruhtivat. Ukrainassa on kuitenkin edelleen myös Moskovan patriarkaatin alaisia kirkkoja ja seurakuntia.

Ukrainan ortodoksinen kirkko itsenäistyi Moskovan patriarkaatin alaisuudesta virallisesti alkuvuodesta 2019, kun Istanbulissa toimiva ekumeeninen patriarkka Bartholomeus I myönsi sille itsenäisen kirkon aseman Moskovan patriarkan ja Venäjän kiivaasta vastustuksesta huolimatta.

Kirkon itsenäistymistä Moskovan patriarkaatin alaisuudesta oli alettu valmistella pian sen jälkeen kun Venäjä oli vuonna 2014 valloittanut Krimin ja aloittanut sotatoimet Itä-Ukrainassa. Oma kirkko nähtiin tärkeänä askeleena irtaantumisessa Venäjän vaikutuksesta, sillä Moskovan patriarkaatti on perinteisesti ollut alisteinen Venäjän vallanpitäjille. Moskovan nykyisen patriarkan Kirillin aikana kirkko on toiminut kuin yhtenä Venäjän ministeriönä.

Se on näkynyt myös Venäjän suurhyökkäyksen aikana. Kirill on paitsi tukenut sitä myös toistanut Kremlin propagandan linjaa siitä, ettei Ukraina ole Venäjästä irrallinen oma maansa ja kulttuurinsa. Osana tätä samaa propagandaa hän on selittänyt, että Ukraina ajautunut Venäjästä erilleen ulkopuolisten pahantahtoisesta vaikutuksesta.

Kirillin puheet ovat herättäneet pahaa verta myös monissa sellaisissa ukrainalaisissa ortodokseissa, jotka ovat käyneet Moskovan patriarkan alaisissa kirkoissa. Kirillin siunaamat kranaatit, ohjukset ja pommit uhkaavat heitäkin.

Moni Moskovan patriarkaatin alainen ukrainalainen pappi onkin sodan aikana ilmoittanut siirtyvänsä Ukrainan itsenäiseen kirkkoon. Asiantuntijoiden mukaan Ukrainan noin 12 000 Moskovan alaisesta seurakunnasta ainakin puolet on siirtymässä Ukrainan itsenäiseen kirkkoon.

Jumalanpalvelusten jälkeen palmusunnuntai jatkui Kiovan ympäristössä monin paikoin hautajaisilla.

Venäläismiehityksestä vapautuneilta alueilta löytyy koko ajan lisää vainajia, eikä kaikkia löydettyjäkään ole vielä tunnistettu. Tunnistustyötä tehdään kuitenkin koko ajan, ja tunnistamisen jälkeen omaiset saavat vainajan nopeasti haudattavaksi. Kiovaa ympäröivissä pikkukaupungeissa ja kylissä hautajaissaattueita tulee usein vastaan.

Irpinissä kuolleen aluepuolutusjoukoissa olleen Svjatoslavin omaiset odottivat hautajaisten alkamista sunnuntaina iltapäivällä Irpinin hautausmaalla.

Irpiniläisen Svjatoslavin siunasi isä Andrei, jonka kirkon pihamaalla naapurikaupunki Butšassa oli suuri joukkohauta venäläismiehityksen aikana.

Yksi näistä miehitetyistä kaupungeista oli Kiovan satelliittikaupunki Irpin. Palmusunnuntaina iltapäivällä Irpinin hautausmaalla järjestettiin 49-vuotiaan irpiniläisen Svjatoslavin hautajaiset. Hänet oli kutsuttu sodan alussa aluepuolustusjoukkoihin, joten hän ei virallisesti kuollut siviilinä.

”Rakennukseen, jossa hän oli, osui räjähde ja se romahti. Hän oli raunioissa 40 päivää”, omaiset kertoivat.

Svjatoslavin hautasi isä Andrei, jonka oma kirkko on naapurikaupunki Butšassa sijaitseva Andreas Ensinkutsutun kirkko. Sen pihalle kaivettiin venäläismiehityksen aikana suuri joukkohauta. Nyt hänen työnään on hoitaa miehityksen aikana kuolleiden hautaaminen uskonnollisin menoin.

”Itken ja rukoilen heidän puolestaan joka päivä.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat