Marine Le Penin vaalivoitto voisi tuoda mutkia Suomen Nato-matkaan, sanoo tutkija

”Turvallisuuspolitiikassa Emmanuel Macron edustaa jatkuvuutta”, sanoo tutkija Timo Miettinen.

Laitaoikeistopuolue Kansallisen liittouman presidenttiehdokas Marine Le Pen kampanjoi Avignonissa Ranskassa viime torstaina.

20.4. 16:25

Ranskan presidentinvaaleissa äänestäjiä kiinnostanevat eniten arkiset asiat kuten se, riittääkö raha elämiseen.

Samalla ranskalaiset äänestävät kuitenkin myös Suomen turvallisuuspolitiikasta, vaikka harvalla se lienee mielessä.

Vaalien toisella ja ratkaisevalla kierroksella ovat ensi sunnuntaina vastakkain Emmanuel Macron ja Marine Le Pen. He edustavat kahta hyvin erilaista maailmankuvaa.

Istuva presidentti Macron, 44, on Eurooppa-myönteinen liberaali, joka vannoo kansainvälisen yhteistyön nimeen. Hänen taustapuolueensa on nimeltään LREM (La République En Marche) eli suomalaisittain Tasavalta liikkeessä.

Le Pen, 53, puolestaan johtaa laitaoikeistolaista Kansallista liittoumaa. Hän on jo vuosien ajan saarnannut Euroopan unionia ja puolustusliitto Natoa vastaan.

Ranska on vauras noin 68 miljoonan asukkaan maa, joten presidentinvaaleilla on huomattava merkitys koko Euroopan kannalta. Ranska on EU:n ja Naton suurimpia jäsenmaita sekä lisäksi ydinasevaltio. Presidentillä on Ranskassa laajat valtaoikeudet.

”Jos Suomen pyrkimys on tiiviimpi yhteistyö Naton kanssa, niin tästä näkökulmasta Macronin valinta edustaa tietysti jatkuvuutta”, sanoo Eurooppa-politiikkaan erikoistunut akatemiatutkija Timo Miettinen.

Tiivistyvä Nato-yhteistyö on Suomelle vähimmäistavoite, ja sangen todennäköisesti Suomi ilmoittaa lähiaikoina haluavansa puolustusliiton jäseneksi. Suomen tavoitteiden kannalta olisi huono uutinen, jos Pariisin Élysée-palatsissa hallitsisi Nato-änkyrä.

Miettinen sanoo, että Ranskan presidentinvaalit tapaavat olla luonteeltaan hyvin erilaiset kuin Saksan liittopäivävaalit.

”Siinä missä Saksassa kilpaillaan siitä, kuka edustaa eniten jatkuvuutta, niin Ranskassa kilpaillaan siitä, kuka tekee suurimman irtioton istuvan presidentin linjaan.”

Miettisen kärjistys pätee myös Ranskan tämänkertaisissa vaaleissa. Huhtikuun alun ensimmäisellä kierroksella erilaiset äärilaidan ehdokkaat – niin oikealta kuin vasemmalta – saivat yhteensä peräti 58 prosenttia äänistä.

Yksittäisistä ehdokkaista Macron sai ensimmäisellä kierroksella selvästi eniten ääniä, ja toisellakin kierroksella hän näyttäisi olevan vahvoilla. Tutkimuslaitos Elaben tiistaina julkaisemassa kyselyssä Macronia kannattaa 54,5 prosenttia ja Le Peniä 45,5 prosenttia vastanneista.

Loppumetreillä voi kuitenkin tapahtua jotain yllättävää. Macron itse muistutti maanantaina, miten kävi niille, jotka pitivät Donald Trumpin vaalivoittoa tai brexitiä mahdottomina.

”Päättäkää siis itse, mikäli haluatte välttää jotakin sellaista, mitä pidätte mahdottomana tai vastenmielisenä”, Macron sanoi AFP:n mukaan.

Brittilehti The Economistin laskentamallissa Le Pen voittaa vaalit 11 prosentin todennäköisyydellä. Yksitoista on tässä yhteydessä pieni, mutta ei olematon luku.

Venäjän hyökkäyssodan seurauksena sekä Macron että Le Pen ovat maltillistaneet aiempia Nato-näkemyksiään.

”Trumpin kaudella Macron puhui [vuonna 2019], että Nato on aivokuollut ja tarvitaan eurooppalainen turvallisuusjärjestelmä”, Miettinen sanoo. ”Nyt nämä puheet ovat vaimentuneet, ja Macron on Nato-yhteistyön kannalla.”

Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Venäjän presidentti Vladimir Putin pitivät tiedotustilaisuuden Moskovassa 7. helmikuuta. Macron yritti vierailullaan saada Putinia luopumaan hyökkäysaikeista Ukrainaan.

”Le Pen on ollut perinteisesti hyvinkin Nato-kriittinen ja vastustanut Venäjä-pakotteita tai ainakin sanonut, että ne eivät saisi liikaa haitata Ranskan taloutta”, Miettinen jatkaa. ”Mutta kovan turvallisuuden kysymyksessä hänkään ei ole lähtenyt tekemään valtavaa irtiottoa Nato-yhteistyöstä.”

Presidentti Le Pen pystyisi halutessaan hidastamaan uusien Nato-pyrkijöiden jäsenyysprosessia tai peräti katkaisemaan jäsenyystien. Jälkimmäinen tosin tarkoittaisi musertavaa iskua koko 30 maan puolustusliitolle.

Tutkija Miettinen sanoo, ettei Le Pen ole hänen tietääkseen kommentoinut sanallakaan Suomen tai Ruotsin mahdollista Nato-jäsenyyttä.

Le Pen on kuitenkin tehnyt tiettäväksi, mitä hän ajattelee Natosta. Ranskalaislehti Le Monde kertoi helmikuussa, että Le Penin mukaan Nato on ”sodanlietsojien järjestö, joka ei toistuvilla laajentumisillaan pyri niinkään Euroopan maiden suojeluun kuin Venäjän vaaralliseen saartamiseen”.

Le Pen ei esitä Ranskan eroa Natosta, mutta kylläkin irtautumista puolustusliiton komentojärjestelmästä.

Viime viikolla Pariisissa Le Pen esitteli ulkopoliittisia linjauksiaan. Ranskalainen L’Obs-lehti kertoi, että laitaoikeistojohtaja haluaa ”Naton ja Venäjän strategista lähentymistä” sitten kun ”venäläis-ukrainalainen sota on päättynyt ja asiat on järjestetty rauhansopimuksella”.

Ehdotus Naton ja Venäjän lähentymisestä on länsieurooppalaiselta poliitikolta poikkeuksellinen tilanteessa, jossa Venäjä käy Ukrainassa raakaa hyökkäyssotaa ja sen sotilaat syyllistyvät siviilien joukkomurhiin.

Le Pen kertoi Pariisin tiedotustilaisuudessaan olevansa myötämielinen ”tietojen” toimittamiseen ukrainalaisille, mutta suhtautuvansa ”varauksellisemmin suoriin asetoimituksiin”. Venäjään kohdistettuja pakotteita hän vastustaa.

Marine Le Penin ja hänen johtamansa puolueen Venäjä-suhdetta voi kutsua vähintäänkin häilyväksi. Ajoittain se on ollut suorastaan lämmin.

Ranskan edellisissä presidentinvaaleissa keväällä 2017 Le Pen pääsi niin ikään toiselle kierrokselle ja hävisi Macronille. Silloisen vaalitaistelun kuumassa vaiheessa Le Pen vieraili Moskovassa tapaamassa Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia.

Presidenttiehdokas Marine Le Pen kätteli Moskovan-vierailullaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa maaliskuussa 2017.

Le Penin puolue on aivan viime aikoinakin toiminut hämmästyttävän Venäjä-myönteisesti. Viime joulukuussa, kun Venäjä oli jo kiihdyttämässä nykyistä konfliktia, Kansallisen liittouman euroedustajat vastustivat Euroopan parlamentin päätöslauselmaa, jolla tuettiin ”Ukrainan itsenäisyyttä, itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta”.

Ranskan presidentinvaaleissa on siis suomalaisittain suuret panokset.

”Naton laajentumiskysymyksessä Le Pen olisi tietysti riski”, tutkija Timo Miettinen sanoo. ”Kaikki tekijät, jotka murentavat yhteistä tilannekuvaa siitä, mikä on oikea vastaus Venäjälle, murentavat myös instituutioiden [kuten Naton] vaikutusvaltaa.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat