Venäjä ei ole saavuttanut suur­hyökkäyksen alussa ”mitään merkittäviä tavoitteita”, sanoo asian­tuntija – Näin hyökkäys on tähän mennessä edennyt

Itä-Ukrainaan keskittyneessä Venäjän suurhyökkäyksessä ei ole nähtävissä selvää menestystä miltään osin, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen pääopettaja Jarmo Mattila.

Venäjän joukkojen on kerrottu edenneen muun muassa Rubižnen kaupungissa.

22.4. 2:00 | Päivitetty 22.4. 6:05

Venäjä on aloittanut tällä viikolla Itä-Ukrainassa suurhyökkäyksen, jota on odotettu siitä lähtien, kun se veti joukkonsa pois Kiovan alueelta huhtikuun alussa.

Tiistaina Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ilmoitti hyökkäyksen alkamisesta. Samana päivänä Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ja puolustusministeri Sergei Šoigu sanoivat, että seuraava vaihe Venäjän ”erikoisoperaatiossa” on alkamassa.

Tiedot Itä-Ukrainan alueella tapahtuvista taisteluista ja pommituksista ovat tämän jälkeen kiihtyneet, mutta toistaiseksi Venäjän joukot eivät ole vaikuttaneet onnistuneen merkittävästi Ukrainan puolustuksen murtamisessa.

Mikä on siis tilanne Itä-Ukrainassa? Onko Venäjän suurhyökkäys epäonnistunut vai vasta alkamaisillaan kunnolla?

Vielä on liian aikaista kutsua Venäjän suurhyökkäystä epäonnistumiseksi, koska taistelujen uusi vaihe on kestänyt vasta pari päivää, sanoo everstiluutnantti Jarmo Mattila Maanpuolustuskorkeakoulusta. Hän toimii sotataidon laitoksen pääopettajana.

Mattila arvioi kuitenkin, että toistaiseksi Venäjän suurhyökkäyksessä ei ole nähtävissä selvää menestystä miltään osin.

”Pientä edistymistä on ollut paikoitellen, mutta mitään merkittäviä tavoitteita ei ole saavutettu.”

Mattila suhtautuu suurhyökkäys-sanan käyttöön ylipäänsä kriittisesti.

”Miellän suurhyökkäyksen satojentuhansien sotilaiden vahvuiseksi hyökkäykseksi. Tässä Venäjä on ennemminkin joutunut tarkistamaan omia tavoitteitaan ja keskittämään joukkoja toisilta alueilta Itä-Ukrainaan. Toki puhutaan tämän sodan mahdollisesti isoimmista taisteluista.”

Mattila arvioi Venäjän etenemisen olleen hyvin vähäistä joukkojen merkittävän lisäämisen jälkeenkin siksi, että maa on joutunut tuomaan sotilaansa keskelle taisteluja ”kuin liikkuvaan junaan”. Taistelut Itä-Ukrainassa ovat olleet viikkojen ajan käynnissä samoilla alueilla, ja nyt niitä on vain pyritty tehostamaan lisäjoukoilla.

”Suurin osa Venäjän sotilaista on samoja, jotka ovat olleet taisteluissa aiemmin. He ovat väsyneitä ja nähneet isoja tappioita, joten heidän henkinen kuntonsa ei ole paras mahdollinen, vaikka he ovatkin saaneet levätä välissä ja täydentäneet kalustoaan. Tilanne olisi ihan toinen, jos Itä-Ukrainaan olisi tuotu kokonaan uudet joukot.”

Myös ajankohta on venäläisille vaikea, Mattila arvioi. Lumen ja roudan sulamisen lisäksi Ukrainassa on viime päivinä satanut paljon. Maasto on erittäin märkää ja pehmeää. Siksi venäläissotilaat joutuvat etenemään enimmäkseen teitä pitkin.

Palanut pakettiauto Popasnaan johtavalla tiellä.

Suuri kysymys on, mihin asti Venäjä tällä hetkellä pyrkii Itä-Ukrainassa.

Pääasiallisena kohteena näyttää olevan Donbasin eli Luhanskin ja Donetskin alueiden saaminen kokonaan haltuun. Venäjällä on nyt hallussaan suurin osa Luhanskin alueesta.

Keskiviikkoiltana Luhanskin alueen kuvernööri Serhi Haidai kertoi CNN-kanavalle, että 80 prosenttia Luhanskista on venäläisten miehittämänä. Samoin Donetskin eteläinen osa on Venäjän hallussa.

Torstaina Britannian puolustusministeriö ilmoitti, että Venäjän joukot hyökkäävät kohti Kramatorskin kaupunkia. Kramatorsk sijaitsee Donetskin alueen pohjoisessa osassa ja on väkiluvultaan yksi alueen isoimmista kaupungeista. Venäjän joukot näyttävät pyrkivän sinne useasta suunnasta, mutta matkaa on vielä kymmeniä kilometrejä.

Torstaina Venäjän joukkojen kerrottiin edenneen Kramatorskin itäpuolella sijaitsevissa Rubižnen ja Popasnan kaupungeissa. Taistelut ovat jatkuneet myös samalla suunnalla sijaitsevissa Kreminnassa, Torskessa ja Zelena Dolynassa.

Kramatorskin pohjoispuolella taas sijaitsee Izjumin kaupunki, jonne venäläiset ovat hyökänneet ja josta joukot pyrkivät kohti Kramatorskia.

Ukrainalaissotilas partioimassa Popasnassa 14. huhtikuuta.

Ukrainan sotaa tarkasti seurannut ja sotatilanteesta karttapalvelua suomalaisryhmän kanssa ylläpitävä asiantuntija Emil Kastehelmi sanoo, että Venäjän joukot vaikuttavat jumittuneen osassa kaupungeista asutuskeskustaisteluihin, joissa merkittävät etenemiset ovat olleet vähäisiä.

Siksi hän suhtautuu epäillen myös siihen, haluavatko Venäjän joukot pyrkiä valtaamaan Kramatorskia ja sen pohjoispuolella sijaitsevaa Slovjanskin kaupunkia, koska siellä joukot joutuisivat yhtä lailla kaupunkitaisteluihin.

Näiden tapahtumien lisäksi taisteluja on raportoitu erityisesti Donetskin alueen eteläisen osan ja Zaporižžjan alueen rajalla, jossa Venäjän joukot ovat pyrkineet etenemään pohjoiseen suunnilleen Donetskin alueen rajaa pitkin. Siellä Venäjä vaikuttaa päässeen etenemään ainakin Velyka Novosilkan kaupungin kohdalla.

Etelässä lähellä Mykolajivin kaupunkia Venäjä on yrittänyt edetä hallussaan olevasta Oleksandrivkan kaupungista länteen, mutta sen hyökkäykset on torjuttu.

Jarmo Mattila puhuu Itä-Ukrainassa olevasta ”pullistumasta”. Kartassa näkyy juuri Kramatorskin kohdalla alue, joka on vielä ukrainalaisten hallussa, kun muuten Venäjä on saanut alueet haltuunsa sen etelä- ja pohjoispuolella.

Mattila uskoo, että Venäjän välitavoitteena on tämän ”pullistuman” poistaminen.

"Venäjä etenee nyt varsin matalin tavoittein. Operointi on hyvin pienimuotoista ja ennalta arvattavaa, ja vaikuttaa siltä, että tässä pyritään osavoittoon, jonka kautta voisi olla mahdollisuuksia jonkinlaiseen aselepoon.”

Mattila pitää mahdollisena, että Venäjällä ei ole tällä hetkellä voimia nopeampaan etenemiseen tai suurempaan alueiden valtaamiseen.

”Toistaiseksi tässä suurhyökkäyksessä ei ole nähty minkäänlaista yllätystä. Ei ole ollut mitään operatiivista liikettä, jolla olisi pyritty yllättämään Ukrainan puolustus.”

Taistelut ovat jatkuneet koko Itä-Ukrainassa. Kuva Harkovasta.

Oma lukunsa on sodan alusta lähtien taistelujen ytimessä olleen Mariupolin tilanne. Satamakaupunki on nyt kokonaan Venäjän hallussa lukuun ottamatta Azovstalin tehdasaluetta.

Venäjän on kerrottu lopettaneen alueen valtausyritykset. Nyt se on määrätty piiritettäväksi niin, ”ettei kärpänenkään pääse pakenemaan”.

Vaikka venäläiset eivät enää pyrkisi valtaamaan Azovstalin tehdasaluetta, myös sen piirittäminen sitoo paljon venäläisjoukkoja, Mattila sanoo. Alue on iso, ja sen sisällä on arvioiden mukaan parituhatta ukrainalaissotilasta ja heidän lisäkseen siviilejä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat