Tuhotun Mariupolin keskellä on maanalainen kaupunki, jossa sinnittelee tuhansia ukrainalaisia – Tämä tiedetään Azovstalin tehtaasta, joka on ”tehty kestämään ydinsota”

Tuhansia ukrainalaisia on suojassa Azovstalin terästehtaan alueella, jota on likipitäen mahdotonta valloittaa. Raskaasti aluetta pommittanut Venäjä on päätynyt piirittämään tehtaan ympäristön.

Pommitetulta Azovstalin tehdasalueelta kohosi torstaina savu.

22.4. 17:17

”Sulkekaa tämä teollisuusalue niin, ettei kärpänenkään pääse pakenemaan.”

Venäjän presidentti Vladimir Putin teki torstaina selväksi, ettei Venäjä aio antaa armoa Ukrainan sotilaille, jotka puolustavat Mariupolin satamakaupungissa sijaitsevaa Azovstalin terästehdasta.

Tapaamisessaan puolustusministeri Sergei Šoigun kanssa Putin ilmoitti strategian vaihtamisesta. Tähän saakka Venäjän joukot ovat yrittäneet vallata terästehtaan aluetta, mutta ne eivät ole onnistuneet murtamaan Ukrainan puolustusta. Ukrainalaissotilaat ovat torjuneet Venäjän antautumisvaatimukset.

Nyt Venäjä saartaa aluetta, jonka valtaaminen on Putinin mukaan ”tarpeetonta”.

Azovstalin terästehtaasta on tullut eräänlainen tiivistymä ukrainalaisesta taistelutahdosta ylivoimaisena pidettyä hyökkääjää vastaan.

Sitä on verrattu toisen maailmansodan aikaiseen Stalingradin traktoritehtaaseen, jossa tuhansia saksalais- ja venäläissotilaita kuoli verisissä kamppailuissa, kun Neuvostoliiton joukot puolustivat Stalingradin kaupunkia Saksan hyökkäystä vastaan.

Tällä kertaa Venäjä on hyökkäävä osapuoli. Mariupolin kaupunkia puolustavat, jäljellä olevat ukrainalaissotilaat eivät halua luovuttaa kaupungin viimeistä aluetta.

Asiantuntijat ovat arvelleet, että Putin tavoittelee jonkinlaista ”voittoa” ennen 9. toukokuuta pidettäviä voitonpäivän juhlallisuuksia. Mariupolin valtaaminen voisi kelvata sellaiseksi, koska Kiovan saarto epäonnistui.

Venäjän mukaan Mariupol on jo käytännössä kokonaan sen hallussa. Satamakaupungissa on käyty suuria taisteluita sodan alusta lähtien, ja kaupunki on suurelta osin pommitettu raunioiksi. Siviiliväestölle koituneita tuhoja on tällä hetkellä mahdotonta todeta tarkasti.

Mariupolin pormestari Vadym Boitšenko on ilmoittanut, että kaupungissa olisi kuollut sodan aikana yli 20 000 siviiliä.

Azovstalin tehtaalla on myös oma toiseen maailmansotaan liittyvä menneisyytensä.

Vuonna 1930 rakennetun tehtaan toiminta loppui toisen maailmansodan aikana, kun natsi-Saksa valloitti hyökkäysvaiheessa Mariupolin kaupungin. Sodan loppuvaiheessa Azovstalin tehdasta alettiin rakentaa jo uudelleen, ja tehdas on ollut siitä lähtien toiminnassa.

Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen jälkeen tehtaan toiminta keskeytettiin. Sitä ennen tehdas oli yksi Euroopan isoimmista terästehtaista. Azovstalissa tuotettiin vuodessa yli neljä miljoonaa tonnia terästä.

Miksi Azovstalin terästehdas on osoittautunut Venäjälle likipitäen mahdottomaksi alueeksi vallata?

Venäjän-mielisten joukkojen sotilaita Azovstalin terästehtaan tuhotun hallintorakennuksen edustalla torstaina.

Tärkein syy on, että alueella on valtava paksusta betonista ja teräksestä rakennettu tunneleiden ja suojien maanalainen verkosto. Kansainvälisissä mediaraporteissa on kuvailtu, että monessa kerroksessa maan alapuolella kulkeva verkosto on kuin ”linnoitus” tai ”kokonainen kaupunki kaupungin alapuolella”.

Sanomalehti The New York Times kertoo Venäjän neuvonantajana niin sanotussa Donetskin kansantasavallassa toimivan Jan Gaginin ilmoittaneen, että ”tehdas on tehty kestämään ydinsota”.

Maanalaiset tunnelit ja bunkkerit oli alun perin tarkoitettu terästehtaan välineistön kuljetukseen, kertoo tehtaan omistavan Metinvest-yhtiön edustaja Galina Jatsura The New York Timesille. Vuonna 2014 tehtaan työntekijät suojautuivat maanalaisiin bunkkereihin, kun Venäjän tukemat separatistit yrittivät vallata Mariupolin siinä onnistumatta.

Yksityiskohtaisia tietoja bunkkeri- ja tunneliverkoston maanalaisesta laajuudesta ei ole kerrottu, mutta maanalaisiin suojiin mahtuu Jatsuran mukaan jopa 4 000 ihmistä.

Maanalaisen verkoston lisäksi maan päällä oleva tehdasalue on jo itsessään valtava kokonaisuus. Yli kuuden neliökilometrin kokoinen alue vastaa pinta-alaltaan suunnilleen Helsingin kantakaupungin aluetta. Maanpäällinen alue on ”labyrinttimainen” kokonaisuus, jonka betonirakennukset on tehty mahdollisimman kestäviksi.

Tiedot Azovstalin tehdasalueella olevien ukrainalaisten määrästä vaihtelevat hieman eri lähteissä.

Esimerkiksi Britannian yleisradiolle BBC:lle haastattelun antanut, alueen puolustamisesta vastanneeseen ja maineeltaan kiistanalaiseen Azov-joukkoon kuuluva Maksym Žorin sanoo, että alueella olisi ainakin kaksituhatta siviiliä ja tuhat ukrainalaissotilasta. Siviilien joukossa on todennäköisesti tehtaan työntekijöitä.

Uutistoimisto AFP kertoo tuhansista sotilaista ja siviileistä.

Tältä tehdas näytti noin vuosi sitten huhtikuussa 2021.

Selvää on, että jäljelle jääneiden ukrainalaisten olot ovat tällä hetkellä karut.

Useat kansainväliset mediat ovat julkaisseet aluetta puolustaneiden ukrainalaissotilaiden haastatteluita. Niiden mukaan Venäjä on pommittanut aluetta päivien ajan ”kaikella mahdollisella”. Samaa ovat kertoneet alueelta pelastetut siviilit.

Haastatteluista välittyy epätoivo. Asovanmeren rannalla sijaitsevalta tehdasalueelta ei ole muuta ulospääsyä kuin reitti, joka on venäläisten hallussa. Ukrainalaisten ainoa toivo on se, että he onnistuivat jotenkin murtamaan venäläisten saarron.

Tehdasalueen valloittamisyrityksestä luopunut Venäjä pyrkinee siirtämään osan Mariupolissa olevista joukoistaan muihin taisteluihin Itä-Ukrainassa, mutta laajan alueen piiritys sitoo ison määrän venäläisiä joukkoja, arvioi everstiluutnantti Jarmo Mattila Maanpuolustuskorkeakoulusta HS:lle torstaina.

Lue lisää: Venäjä ei ole saavuttanut suur­hyökkäyksen alussa ”mitään merkittäviä tavoitteita”, sanoo asian­tuntija – Näin hyökkäys on tähän mennessä edennyt

Vaikka maanalaiset bunkkerit suojaavat alueella olevia ukrainalaisia, jossain vaiheessa vesi ja ruoka loppuvat. Samoin lääke­tarvikkeiden loppuminen voi käydä kohtalokkaaksi. Sen jälkeen ukrainalais­sotilailla on hyvin vähän tehtävissä, jos he eivät halua antautua.

Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba kertoi torstaina uutistoimisto AFP:n mukaan, että vesi, ruoka ja elintärkeät lääkkeet ovat lähes lopussa alueelta.

Azovstalin alue on ollut raskaan pommituksen kohteena.

Ukrainan edustajat ovat sanoneet odottavansa, että Venäjä yrittää käyttää kemiallisia aseita maan alla suojautuneita ukrainalaisia vastaan joko pakottaakseen heidät ulos tai tappaakseen heidät.

Oma lukunsa on se, salliiko Venäjä siviilien evakuoinnin. Ukrainan varapääministeri Iryna Vereštšuk on vedonnut Venäjään, että se päästäisi siviilit pois evakuointikäytäviä pitkin.

Torstaina The New York Times haastatteli Azovstalin bunkkereista tavoitettua Leonid Kuznetsov -nimistä sotilasta.

”Toivomme apua. Jos emme saa sitä, emme selviä ulos tästä tehtaasta. Kuolemme tänne aseet käsissämme puolustaessamme Ukrainaa”, Kuznetsov sanoi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat