Venäläiskomentaja väitti, että Ukrainasta halutaan väylä Transnistriaan: Moldova kutsui lähettilään heti puhutteluun

Moldova on toistuvasti vaatinut Venäjää viemään sotilaansa pois Transnistriasta.

Katunäkymiä Transnistrian pääkaupungissa Tiraspolissa maaliskuussa 2022.

22.4. 21:56

Venäjän keskisen sotilaspiirin apulaiskomentaja Rustam Minnekajev kertoi perjantaina Venäjän seuraavista tavoitteista Ukrainaan kohdistuvassa hyökkäyssodassa.

Sen lisäksi että Venäjä haluaa vallata Ukrainan itä- ja eteläosat, se tavoittelee kauttakulkua Krimille ja Transnistriaan.

”Eteläisen Ukrainan kontrolli on toinen tie Transnistriaan, jossa on myöskin tullut todistetusti ilmi venäjänkielisen väestön sortamisesta”, Minnekajev sanoi puhuessaan Sverdlovskin alueen puolustusteollisuuden konferenssissa.

Kommenteista kertoi esimerkiksi uutistoimisto Interfax.

Transnistria on pikkuinen kaistale Ukrainan ja Moldovan välissä. Reilun 4 000 neliökilometrin alueella asuu vajaat 500 000 ihmistä, joista noin vajaa kolmannes oli vuoden 2015 tietojen mukaan venäläisiä, saman verran moldovalaisia ja vajaa neljännes ukrainalaisia.

Transnistrian hallinto on voimakkaasti Venäjä-mielinen, ja Venäjä on sijoittanut sinne joukkojaan jo useita vuosia. Vaikka Transnistria julistautui itsenäiseksi jo vuonna 1990, sen on tunnustanut vain kolme valtion kaltaista muodostelmaa. Näiden joukossa on Venäjän käytännössä johtama Etelä-Ossetia.

Transnistrian perustivat Neuvostoliiton aikana uudistuspolitiikka perestroikaa vastustaneet moldovalaispoliitikot. Neuvostoliiton romahdettua Transnistrian tueksi jäi Venäjä.

Moldova ei antanut periksi, ja konfliktin kärjistyttyä kesällä 1992 Venäjän asevoimat toi Transnistriaan 14. armeijansa sotilaat. Vähintään tuhat ihmistä kuoli.

Aselepo saavutettiin pian, mutta 14. armeija vetäytyi vasta vuonna 1994. Sen jälkeen Transnistriassa on ollut Venäjän ”rauhanturvaajia”, joiden tarkka lukumäärää ei saa helposti julkisista lähteistä varmistettua. Arviot liikkuvat tuhannen ja 1 500 ”rauhanturvaajan” välillä.

Venäläisen sotilastukikohdan portti Transnistrian pääkaupungissa Tiraspolissa maaliskuussa 2022.

Moldova on toistuvasti vaatinut Venäjää vetämään näitä joukkojaan pois Transnistriasta. Myös YK on yhtynyt vaatimukseen ainakin vuonna 2018.

Maaliskuussa Euroopan unioni linjasi, että Transnistria on Venäjän miehittämä alue.

Sen jälkeen kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuun lopussa, moldovalaiset ovat olleet erittäin huolissaan. Maa ryhtyi virallisesti hakemaan EU-jäsenyyttä vain päiviä sen jälkeen, kun Venäjä oli aloittanut hyökkäyksensä.

Nyt Venäjän keskisen sotilaspiirin apulaiskomentajan Minnekajevin kommentit lisäävät Moldovan huolta.

Perjantaina illalla Moldovan ulkoministeriö kutsui Venäjän Moldovan-lähettilään oikopäätä puhutteluun Minnekajevin lausuntojen johdosta. Ulkoministeriön mukaan Minnekajevin lausunnot ovat ”perusteettomia”, kertoo Moldovan yleisradioyhtiö TRM.

Aiemmin perjantaina Moldova päätti kieltää Venäjälle tärkeän symbolin Pyhän Yrjön nauhan käytön toukokuun yhdeksäntenä päivänä vietettävän voitonpäivän juhlallisuuksissa. Moldovalaisen uutistoimisto IPN:n mukaan nauhojen käytöstä sakotetaan.

Moldova on bruttokansantuotteella mitattuna yksi Euroopan köyhimmistä maista. Venäjän hyökkäyksen käynnistyttyä Moldovaan on tullut YK:n pakolaisjärjestö UNCHR:n mukaan reilut 430 000 ihmistä Ukrainasta.

Venäjän keskisen sotilaspiirin apulaiskomentaja Minnekajevin lausunto herätti heti vilkasta kansainvälistä keskustelua. Harva asiantuntija kuitenkaan vaikuttaa uskovan, että Venäjä olisi oikopäätä hyökkäämässä Transnistriaan.

Enemmänkin kyse on siitä, että Venäjä joko pitää Transnistrian käyttämistä hyväkseen vaihtoehtona tai korostaa pitävänsä kiinni siitä mitä Ukrainassa on jo saavutettu.

Jälkimmäiseen vaihtoehtoon kallistui esimerkiksi Center for New American Security -ajatushautomon Venäjän-tutkimuksen johtaja Michael Kofman.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat