Scholzin arvostelu Saksassa kovenee, mutta liitto­kansleri pelkää panssari­vaunujen toimittamisen Ukrainalle johtavan ydin­sotaan

Liittokansleri Olaf Scholzin tärkein tehtävä on estää Naton ajautuminen suoraan sotaan Venäjän kanssa, hän sanoi Der Spiegel -lehden haastattelussa perjantaina.

Saksan liittokansleri Olaf Scholz ei omien sanojensa mukaan keskity mielipidekyselyihin eikä anna rankan arvostelun ärsyttää itseään. Scholzin empiminen raskaiden aseiden lähettämisessä Ukrainaan on aiheuttanut Saksassa poliittisen myrskyn. Kuvassa Scholz 7. huhtikuuta Berliinissä.

23.4. 19:54

Saksan liittokansleri Olaf Scholzin arvostelu kasvaa niin Saksassa kuin ulkomailla.

Kyse ei ole enää vain Saksan haluttomuudesta lopettaa välittömästi venäläisen maakaasun ostaminen, vaan myös Saksan haluttomuudesta lähettää Ukrainaa raskasta aseistusta, samalla kun monet muut länsimaat ovat päättäneet sellaista Ukrainalle antaa. Arvostelu alkaa olla jo niin suurta, että sitä voi kutsua poliittiseksi skandaaliksi.

Tällä viikolla paljastui, että liittokanslerin toimisto ilmeisesti poisti useita raskaita aseita Ukrainalle toimitettavan aseavun listalta.

Scholz vastasi arvosteluun Der Spiegel -lehden pitkässä haastattelussa perjantaina.

Scholzin mukaan Saksan epäröinti raskaiden aseiden lähettämisessä Ukrainaan liittyy velvollisuuteen estää sotilasliitto Natoa joutumasta suoraan sotilaalliseen yhteenottoon Venäjän kanssa. Se voisi johtaa kolmanteen maailmansotaan, Scholz sanoi.

Scholzilta kysyttiin, miten hänen mielestään panssarivaunujen toimittaminen Ukrainaan voisi johtaa ydinsotaan. Hän vastasi, että sääntökirjaa siitä, milloin Saksaa voitaisiin pitää sodan osapuolena, ei ole olemassa.

”Siksi on sitäkin tärkeämpää, että harkitsemme jokaista askeltamme hyvin tarkkaan ja koordinoimme asiat tarkasti toisten kanssa. Natoa vastaan tapahtuvan eskalaation estäminen on minun tärkein prioriteettini”, Scholz sanoi ja jatkoi, että tämän takia hän ei välitä mielipidekyselyistä tai anna itsensä ärsyyntyä kovasta arvostelusta.

”Yhdenkin virheen seuraukset voisivat olla dramaattisia.”

Welt-lehti puolestaan kertoi perjantaina, että Scholz joutuu pian tekemään selvän päätöksen: joko hän antaa Saksan lähettää raskaita aseita Ukrainaan tai sitten hän kieltää lähetykset.

Kyse on sadasta Marder-rynnäkkö­panssari­vaunusta, joiden myymiseen Ukrainalle puolustustarvikeyritys Rheinmetall on hakenut valtiolta lupaa. Marderit on muutama vuosi sitten poistettu Saksan puolustusvoimien aktiivikäytöstä ja niitä käytetään enää harjoitteluun.

Weltin mukaan Marderit voitaisiin toimittaa Ukrainalle nopeasti, jos puolustustarvikkeiden myynnistä päättävä parlamentaarinen komitea antaa luvan. Liittokansleri Scholz on komitean jäsen.

Aiemmin komitea on myöntänyt muille maille lupia lähettää Ukrainaan sellaisia raskaita aseita, jotka on valmistettu Saksassa.

Scholz on sanonut aiemmin, että Saksa ei voi avustaa Ukrainaa enempää, koska puolustusvoimilla ei ole enää varastossa ylimääräistä annettavaa tai kalusto on sellaista, jota ukrainalaiset eivät voisi käyttää ilman mittavaa koulutusta.

Der Spiegelin pitkässä haastattelussa Scholzilta kysyttiin, miksi hän ei ole aiemmin sanonut, että Saksan hallituksen empiminen raskaiden aseiden lähettämisessä johtuu ydinsodan uhasta. Scholz vastasi, että tällaiset yksinkertaistukset eivät auta ketään.

Scholz myös puolusti päätöstään lopettaa venäläisen maakaasun osto asteittain tulevien vuosien aikana, ei välittömästi.

”En kerta kaikkiaan näe, miten kaasun ostokielto lopettaisi sodan. Jos Putin kuuntelisi taloudellisia argumentteja, hän ei ikinä olisi aloittanut tätä hullua sotaa.”

Scholzin mukaan kaasun ostamista ei voi lopettaa noin vain, koska se johtaisi valtavaan talouskriisiin, ”miljoonien työpaikkojen katoamiseen ja tehtaisiin, jotka eivät enää koskaan avaisi oviaan”.

Jos Saksa ja Eurooppa joutuisivat suureen talouskriisiin, se vaikeuttaisi myös Ukrainan tulevan jälleenrakentamisen rahoittamista, Scholz sanoi Der Spiegelille.

Perjantaina Saksan naapurimaan Hollannin hallitus ilmoitti, että se aikoo lopettaa venäläisten fossiilisten polttoaineiden käytön vuoden loppuun mennessä.

Hollannin energiankäytöstä noin 44 prosenttia on maakaasua, mutta vain noin 15 prosenttia maan käyttämästä maakaasusta tulee Venäjältä, uutistoimisto Reuters kertoo.

Jotta venäläisen kaasun ostaminen voidaan lopettaa, Hollanti aikoo käyttää yli 600 miljoonaa euroa saadakseen energiayritykset täyttämään Euroopan suurimpiin kuuluvan maanalaisen kaasuvaraston Bergermeerissä ennen ensi talvea. Varastoon mahtuu 4,1 miljardia kuutiometriä kaasua.

Samalla Hollannin hallitus ilmoitti nipusta uusia aloitteita, joilla yritetään vähentää energiankulutusta ja siirtyä päästöttömiin energialähteisiin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat