Mitä Kiina on oppinut Ukrainan sodasta? Tutkija: Jos omalla armeijalla on mahtava maine, sitä ei kannata lähteä pilaamaan epävarmoihin sotiin

Länsi käytti Venäjää vastaan uusia pakotteita, joten se voisi jäädyttää myös Kiinan valtavat valuuttavarannot

Kiinan armeijan sotilaat marssivat paraatissa Pekingin Tiananmenin aukiolla vuonna 2019.

27.4. 10:16

Peking

Pekingissä imetään oppeja Venäjän sodasta Ukrainassa. Sota antaa vastauksia tärkeään kysymykseen: jos Kiina käy sotimaan, mitä niin sanotut länsimaat pystyvät tekemään?

On perusteltua ajatella, että Ukrainan konfliktin seuraukset ohjaavat Kiinan tulevia päätöksiä niin sodassa kuin taloudessa.

Kiina ei julista maailmalle, mitä se on oppimassa ja miten oppejaan tulkitsemassa, mutta Kiinaan erikoistunut maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Matti Puranen kertoo omat veikkauksensa Kiinan pohdinnoista.

Kiinan nyt saamista sota-opeista tärkein saattaa olla se, ettei oman armeijan mahtavaa mainetta kannata lähteä pilaamaan epävarmoihin sotiin.

”Maan sotavoimien pelote liittyy vahvasti siihen, millaisia mielikuvia meillä on asevoimien vahvuudesta ja kyvykkyydestä”, Puranen sanoo etähaastattelussa.

”Meillähän oli ihan toisenlainen kuva ennen Ukrainan-sotaa Venäjän asevoimien kyvykkyydestä. Nyt ilmapallo puhkesi. Venäjän armeijan uskottavuus on käytännössä romahtanut.”

Kun Venäjä valtasi Krimin 2014, mielikuva oli toinen.

”Länsimaissa oltiin silloin ihan kauhuissaan, että noinko taitava Venäjä on, pystyy ottamaan alueen haltuun laukauksia ampumatta.”

Nyt Venäjälle jopa naureskellaan.

Kiina esitteli ydinkäyttöistä sukellusvenettään nimeltä Pitkä marssi 11 keväällä 2019.

Kiinan modernisoituva armeija vaikuttaa koko ajan vahvemmalta ja pelottavammalta. Siitä mielikuvasta Kiina pystyy pitämään kiinni niin kauan kuin se ei vain lähde epäonnistuneisiin operaatioihin. Tämä oivallus saattaa hidastaa Kiinan sotahaluja, Puranen uskoo.

Puranen antaa Taiwaniin liittyvän esimerkin:

Maailmassa pohditaan usein, lähteekö Kiina hyökkäämään Taiwaniin ja jos niin milloin. Kiina pitää käytännössä itsenäistä saarta omanaan, ja on sanonut yhdistävänsä sen Manner-Kiinaan tarvittaessa vaikka väkivalloin.

Yleinen oletus on ollut, että Kiina voisi ensimmäiseksi kokeilla tikulla tilannetta eli esimerkiksi vallata Taiwanin pääsaaresta kaukana olevan, pikkuruisen Prataksen saaren.

”Entä jos joku menisikin siinä pieleen ja kävisi ilmi, että Kiinan kansan vapautusarmeija onkin paperitiikeri? Eli kortteja ei kannata oikein paljastaa, ennen kuin on ihan varma, että kaikki menee putkeen.”

Kiinahan ei ole pitkään aikaan oikeasti sotinut, joten sen osaamisesta ei ole käytännön näyttöjä. Tietääköhän Kiina itsekään, mihin se pystyy ja mihin ei.

Viime kesänä satelliittikuvista paljastui, että Kiina on rakentanut paljon lisää ydinasesiiloja.

Mielenkiintoinen oppitunti Ukrainan sodassa on ollut Venäjän pelottelu, että se voi myös käyttää ydinaseita. Länsimaat ovatkin pysytelleet pois Ukrainasta, jottei tilanne kärjisty.

”Kiina ainakin miettii tätä. Että jos hyökkäät naapurimaan kimppuun ja uhkaat ydinaseilla, niin Yhdysvallat ei tule suoraan väliin”, Puranen sanoo

”Olisihan se tietysti aikamoinen loikkaus Kiinan doktriinista, jonka mukaan ydinasetta käytetään vain vastaiskuun.”

Kiina on saanut myös muita, epämukavia ja sangen isoja oppeja:

Kiina on pitänyt taiwanilaisten maanpuolustustahtoa pienenä. Niin piti Venäjäkin ukrainalaisten, mutta totuus olikin ihan toinen.

Yhdysvaltojen ja muiden länsimaiden ei ole tarvinnut lähettää joukkojaan Ukrainaan, mutta aseiden ja tiedustelutiedon toimitus on sujunut ja auttanut todella paljon Ukrainaa.

”Aika suurella varmuudella voisi sanoa, että vastaavaa tehtäisiin Taiwaninkin osalta.”

Ylipäätään lännen sangen yhtenäinen rintama on ollut Kiinalle ikävä yllätys. Kiinan pitääkin valmistautua siihen, että puoli maailmaa saattaisi olla yhteistuumin sitä vastaan, jos se hyökkäisi jonkun pienempänsä kimppuun.

Kiinan ensimmäinen lentotukialus Liaoning on alkujaan Ukrainasta.

Länsi on näyttänyt, että sille epämieluisaan hyökkäykseen käyvä valtio voi joutua myös todella isojen pakotteiden kohteeksi. Voi epäillä, pystyisikö Kiinasta taloudellisesti riippuvainen maailma olemaan yhtä kova Kiinaa kuin Venäjää vastaan, mutta Kiina lienee varpaillaan.

Se joutuu miettimään nyt monia pakotteista aiheutuvia uusia uhkakuvia.

Yhdysvallat, EU ja Japani jäädyttivät tänä talvena merkittävän osan Venäjän keskuspankin valuuttavarannosta.

Kiinalla on ylivoimaisesti maailman suurin valuuttavaranto. Jos se jäädytettäisiin, Kiinalla olisi paljon vähemmän varoja käytössä ja valuuttakurssin hallinta hankaloituisi, muistuttaa etähaastattelussa vanhempi ekonomisti Juuso Kaaresvirta.

Kaaresvirran tietojen mukaan tämä temppu on maailman pakoterintamalla uusi. Se on jo käynnistänyt Kiinassa keskustelun siitä, pitäisikö varantoa pienentää.

Kaaresvirta on erikoistunut Kiinan talouden seuraamiseen Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksessa.

Kiinaa ehkä myös pelottaa Venäjän oligarkien omaisuuden jäädytys ulkomailla.

”Voitaisiinko kiinalaisille tehdä jotain samanlaista? Kyllähän Kiinan rikkailla on hirvittäviä määriä omaisuutta ulkomailla, mutta miten paljon siitä tiedämme? Mehän emme tiedä, mikä on (Kiinan johtajan) Xi Jinpingin ja hänen perheensä varallisuus ja missä sitä on”, Kaaresvirta pohtii.

Varmaa lienee, että Kiina yrittää kirittää jo aiemmin aloittamiaan ohjelmia, joilla se pyrkii omavaraisemmaksi, niin uudessa tekniikassa kuin kansainvälisissä maksujärjestelmissäkin, Kaaresvirta sanoo.

”Näiden asioiden kehittäminen vie vuosia. Ne ovat Kiinan pitkäntähtäimen ohjelmia.”

Erityinen kompastuskivi Kiinalle ovat edistyneimmät mikrosirut, joita tarvitaan laajasti uuden tekniikan laitteissa autoista aseisiin. Niissä Kiina lienee vielä pitkään muiden maiden varassa.

Kiinan itserakentama, ensimmäinen ARJ21-700 valmistui vuonna 2018.

”Ja esimerkiksi lentokoneisiinsa Kiina tarvitsee paljon osia ulkomailta. Kiinalle voisi käydä kuin Venäjälle, että sen lentokoneet eivät pystyisi lentämään, jos osia ei tulisikaan.”

Kiina vastustaa äänekkäästi pakotteiden käyttämistä, mitä Kaaresvirta pitää kaksinaamaisena. Suututtuaan Australialle ja Liettualle Kiina on käynyt näitä maita vastaan kovin talouspakottein. Se on vain kutsunut pakotteita muilla nimillä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat