Näin Yhdysvaltojen suhtautuminen Ukrainan sotaan on vaivihkaa muuttunut – Nyt käsillä voi olla sodan ratkaiseva vaihe

Yhdysvallat näyttää pitävän ainakin etäisesti mahdollisena, että Ukraina selviytyy hyökkäyksestä voittajana, kirjoittaa HS:n Washingtonin-kirjeenvaihtaja Elina Väntönen.

Ukrainassa vierailleet Yhdysvaltain puolustusministeri Lloyd Austin (oik.) ja ulkoministeri Antony Blinken pitivät maanantaina tiedotustilaisuuden Puolassa.

27.4. 7:27

Washington

”Haluamme Venäjän heikentyvän niin paljon, ettei se pysty enää tekemään mitään tällaista.”

Näin Yhdysvaltain puolustusministeri Lloyd Austin sanoi palattuaan viikonlopun lyhyeltä vierailulta Ukrainassa, jossa hän kävi yhdessä ulkoministeri Antony Blinkenin kanssa.

”Tavoite on, ettei Venäjä pysty palautumaan nopeasti.”

Austinia komppasi tiistaina Yhdysvaltain asevoimien komentaja Mark Milley, jonka mukaan Ukrainalle annetun tuen tavoitteena on ”vapaa ja itsenäinen Ukraina sekä heikentynyt Venäjä”.

Lausunnot kuvaavat hyvin sitä, miten Yhdysvaltojen suhtautuminen sotaan Ukrainassa on vaivihkaa muuttunut ajan kuluessa.

Siitä on nyt hieman yli kaksi kuukautta, kun Venäjä käynnisti hyökkäyksen Ukrainaan.

Helmikuussa Yhdysvallat korosti, ettei se missään olosuhteissa halua ajautua sodan osapuoleksi. Presidentti Joe Bidenin viesti oli käytännössä, että Ukraina olisi oman onnensa nojassa – sille toimitettaisiin kyllä apua, mutta rajattua. Syynä oli pelko kolmannesta maailmansodasta, jota tulisi pyrkiä kaikin keinoin estämään.

Vähitellen Yhdysvaltojen riskinsietokyky on noussut, ja kunnianhimo vaikuttaa nousseen sen mukana.

Ensin kärjistyi retoriikka. On vaikea keksiä enää vakavampia termejä, joilla Biden voisi kutsua presidentti Vladimir Putinia kun sotarikollinen, diktaattori, teurastaja ja kansanmurhaaja on mainittu.

Sitten alkoi laajentua aseapu. Yhdysvallat liittolaisineen on myöntänyt Ukrainan avuksi yhä edistyneempää ja raskaampaa kalustoa. Tiistaina Saksa kertoi olevansa valmis viemään myös panssarivaunuja Ukrainaan.

Yhdysvallat on antanut Ukrainalle sotilaallista apua yli 3,4 miljardin dollarin edestä. Lisää on luvassa.

Keskeisimpänä tavoitteena on Ukrainan vapaus, kyllä. Mutta Yhdysvaltojen julkilausuttu pyrkimys on nyt myös heikentää Venäjää vuosiksi tai vuosikymmeniksi niin, ettei se enää voisi aiheuttaa samanlaista tuhoa.

Tätä muutosta on analysoitu mediassa runsaasti alkuviikosta. Venäjäkin vaikuttaa huomanneen muutoksen.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoitti maanantaina ydinsodan uhasta sekä kolmannesta maailmansodasta. Putin puolestaan moitti tiistaina Yhdysvaltoja sen pyrkimyksestä ”erityisyyteen”, yksinapaisen maailman johtajaksi.

Ukrainalaissotillas käveli tuhoutuneen venäläisen panssarivaunun päällä Mala Rohan kylässä Harkovan alueella viime viikolla.

Toinen keskeinen muutos on se, että Yhdysvallat näyttää pitävän mahdollisena, että Ukraina todella selviytyisi hyökkäyksestä jonkinlaisena voittajana.

”Ukraina selvästi uskoo, että se voi voittaa. Ja niin uskovat kaikki täällä”, ulkoministeri Austin sanoi yli 40 maan tapaamisessa Saksassa Ramsteinin tukikohdassa tiistaina.

Viranomaislähteiden mukaan Yhdysvallat liittolaisineen on toisaalta myös tietoisesti päättänyt alkaa korostaa Ukrainan mahdollisuutta voittoon.

Vielä hyökkäyksen alettua monien maiden jaettu näkemys oli se, että Venäjän asevoimat olivat yksinkertaisesti liian suuret epäonnistuakseen. Ukrainan uskottiin voivan hidastaa Venäjää, mutta harva uskoi sen mahdollisuuksiin voittaa.

Mitä kauemmin ja sitkeämmin Ukraina on taistellut, sitä enemmän tukea presidentti Volodymyr Zelenskyi on saanut maalleen koottua. Samalla monien usko Ukrainan asevoimiin on kasvanut.

”Ajattelin ennen, että talvisodan lopputulos on parasta, mitä Ukraina voi saavuttaa. Nyt uskon, että se on parasta, mitä Venäjä voi saavuttaa”, Dan Fried Atlantic Council -ajatushautomosta kuvaili oman ajattelunsa muutosta viikkolehti The Economistille.

Talvisodassa Suomi menetti alueita Neuvostoliitolle, mutta säilytti itsenäisyytensä.

On jossain määrin epäselvää, mitä Ukraina voisi pitää voittona. Zelenskyi on sanonut, etteivät alueluovutukset Itä-Ukrainassa tule kyseeseen. Tällöin Suomen talvisodan kaltainen torjuntavoitto ei siis riittäisi.

Yhdysvaltain armeijan viranomaiset arvioivat, että sodan ratkaiseva vaihe on parhaillaan käsillä maan itäosissa, jossa Venäjän joukot yrittävät ympäröidä Ukrainan joukot toivoen lyövänsä ne perinteisessä maasodankäynnissä etenkin tykistönsä avulla.

Toisaalta Saksassa tiistaina perustettu yli 40 valtion pysyvä koordinointiryhmä aseavun toimittamiseksi Ukrainaan viittaa siihen, että konfliktin odotetaan kestävän vielä pitkään.

Pitkällä aikavälillä Yhdysvaltojen katse on Venäjän sijaan Kiinassa.

Biden toivoi Venäjän näyttelevän hänen presidenttikaudellaan sivuroolia (”vakaa ja ennustettava suhde” oli presidentin julkilausuttu haave), mutta se kaappasi itselleen pääosan. Biden haluaisi kuitenkin palauttaa hallintonsa fokuksen Aasiaan.

Jos Venäjä heikentyisi aloittamansa sodan seurauksena pitkäksi ajaksi, kuten Bidenin hallinnon edustajat ovat nyt ilmaisseet toivovansa, se voisi auttaa Yhdysvaltoja keskittymään kaksinkamppailuun Kiinan kanssa.

Jotkut asiantuntijat kuitenkin ajattelevat, että Putinin aloittaman sodan kauaskantoisin seuraus ei välttämättä ole sota itsessään, vaan Kiinan päätös olla tuomitsematta sitä.

Kiina ja Venäjä ovat jo pitkään lähentyneet toisiaan pyrkiessään haastamaan Yhdysvaltain johtamaa maailmanjärjestystä.

Pelkona on, että länsimaiden yltyvä tuki Ukrainalle ja Bidenin tiukka Kiina-politiikka ajavat Venäjän ja Kiinan entistä tiukemmin toistensa syliin, vaikka strategisesti Yhdysvaltojen pitäisi pyrkiä juuri päinvastaiseen lopputulokseen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat