Suomen Nato-prosessin nopeus yllätti Venäjän, ja nyt puhe fasistisesta Suomesta on yltynyt, sanoo tutkija

Tarve sankaritarinalle lähestyvänä voitonpäivänä voi saada Venäjän julistamaan Donetskin ja Luhanskin ”vapautetuiksi”.

Suomen mahdollinen Nato-hakemus ja Natoon liittyminen johtaisivat lisääntyneisiin kyberuhkiin.

26.4. 20:27

Suomen ja Ruotsin mahdollinen Nato-jäsenhakuprosessi on edennyt niin nopeasti, että Venäjällä on kestänyt hetken aikaa ymmärtää asian todellinen tila, sanoo Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith.

”Tässä ensimmäisessä vaiheessa olemme päässeet vähän yllättämään Venäjän”, Smith sanoo.

Smith puhuu Nato-jäsenyyteen liittyvässä Venäjän hybridivaikuttamisessa kolmesta vaiheesta: ensimmäinen on ennen hakemuksen jättämistä, toinen on ratifiointiprosessin aikana ja kolmas siinä vaiheessa, jos Suomi hyväksytään Naton jäsenmaaksi.

Suomi ja Ruotsi saattavat hakea Naton jäsenyyttä samanaikaisesti. Kuvassa Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson Suomen pääministeri Sanna Marinin kanssa 13. huhtikuuta.

Ensimmäisen vaiheen kriittiset hetket ovat käsillä seuraavien viikkojen aikana. HS:n tietojen mukaan Suomi ilmoittaa Nato-hakemuksestaan toukokuun puolenvälin jälkeen.

Käytännössä seuraavien viikkojen aikana pitää varautua Venäjältä tulevaan informaatio­vaikuttamiseen. Sen lisäksi kyberhyökkäykset todennäköisesti kiihtyvät, vaikka niitä ei välttämättä pystytä paikantamaan Venäjälle.

Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith.

”Venäjällä on vilkastunut nyt sen tyylinen argumentaatio, että Suomi on fasistivaltio ja että meillä on toisen maailmansodan perintönä fasismia.”

Kyberhyökkäyksiä on Smithin mukaan nähty jo tavallista enemmän. Käytännössä kyse on esimerkiksi tärkeisiin toimijoihin kohdistuvista palvelunesto­hyökkäyksistä ja henkilötietojen kalastelusta.

Toisessa vaiheessa Venäjä yrittänee vaikuttaa siihen, että joissain Nato-maissa alettaisiin pitää virheenä Suomen hyväksymistä Naton jäseneksi.

”Voidaan pyrkiä siihen mielikuvaan, että tilanne eskaloituu entisestään, jos Suomi ja Ruotsi hyväksytään Natoon”, Smith sanoo.

Tämä voi tapahtua lisäämällä esimerkiksi sotilaallista liikehdintää Suomen rajan tuntumassa. Suomen kannalta myönteistä on se, että Venäjän joukot on sidottu niin tiukasti kiinni Ukrainaan, että merkittävää joukkojen lisäämistä Suomen rajalle on tuskin nähtävissä.

”Sen sijaan on mahdollista, että siirrellään joukkoja ja kalustoja paikasta toiseen. Samoin Itämerellä Venäjä voi esimerkiksi lähettää liikkeelle sotalaivojaan. Ilmatilanloukkauksia on jo nähty, ja vastaavat ovat mahdollisia myös jatkossa.”

Palvelunestohyökkäykset Suomeen lisääntyvät todennäköisesti lähiaikoina.

Kolmas vaihe on edessä siinä tapauksessa, jos Suomesta tulee Naton jäsenmaa. Silloin Venäjä voi pyrkiä kostotoimenpiteisiin, Smith sanoo.

”Mahdollista voi olla esimerkiksi iso kyberhyökkäys, jolla on taloudellisia tai jopa ihmishenkiä vieviä vaikutuksia.”

Käytännössä isoilla kyberhyökkäyksillä esimerkiksi pyritään hajottamaan merkittävien yrityksien kokonaisuuksia niin, että niiden toiminta lamautuu joksikin aikaa.

Laivoja voidaan yrittää saada ajamaan karille gps-hyökkäyksillä. Sairaaloihin saatetaan tehdä laitehäirintää, jolla yritetään saada katkaistua sähköt, jolloin esimerkiksi hengityskoneissa olevat potilaat kuolisivat.

Smithin mukaan nyt on oleellista ymmärtää, ettei tilanne ole ohi senkään jälkeen, jos Suomesta tulee Naton jäsenmaa. Hän myös muistuttaa, että esimerkiksi kyberhyökkäyksiä ei täysin edes voida estää.

Parasta valtiollista varautumista on kohentaa sotilaallista varautumista, seurata tarkasti tapahtumia ja pitää itse yllä strategista viestintää, jossa korostetaan, että Suomi tekee omat päätöksensä ja on valmis puolustamaan omaa maataan.

Tavallisen kansalaisen ei kannata huolestua liikaa tilanteesta.

”On hyvä olla tietoinen siitä, että elämme hieman epävakaata aikaa. Sähkökatkoja ja palvelunestohyökkäyksiä voi tulla, nettiyhteydet voidaan menettää hetkellisesti, sotilaallista liikehdintää voidaan nähdä enemmän rajalla.”

Tämä liittyy samalla myös Natosta käytävään keskusteluun. Jokaisella ihmisellä on oikeus olla Naton puolella tai sitä vastaan, mutta siinä vaiheessa, jos Suomi päätyy demokraattisen prosessin päätteeksi hakemaan Nato-jäsenyyttä, ei ”kokonaisuuden sisäinen heiluttaminen” auta tilannetta, Smith sanoo.

Samalla kun toukokuun alkupuoli on kriittistä aikaa Suomessa, Venäjällä on päänvaivanaan julman hyökkäyssodan muuttaminen voitokkaaksi menestystarinaksi.

Toukokuun 9. päivänä Venäjällä vietetään perinteistä voitonpäivän juhlaa. Voitonpäivänä Venäjä korostaa mielellään, kuinka Neuvostoliitto kantoi päävastuun natsien kukistamisesta toisessa maailmansodassa.

Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro.

”Sitä voi tietyllä tapaa verrata esimerkiksi Suomen talvisotaan ja sen nousemiseen esiin resurssina aina kansakunnan kohtaamissa vaikeuksissa”, sanoo johtaja Markku Kangaspuro Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista.

”Aina voidaan kaunistella, eikä ihan tarkkaa kuvaa tarvitsekaan antaa.”

Kremlillä on jo kasassa kaikki ainekset, joista Venäjän armeijan sankaritarina voidaan rakentaa, Kangaspuro sanoo.

”Tässä pitää huomioida kaksi asiaa: mitä me tiedämme ja mitä venäläiset eivät tiedä. Venäjän nykyisessä tiedotus­ilmapiirissä voitto voidaan joka tapauksessa markkinoida sotasensuurin oloissa.”

Kangaspuron mukaan Venäjä voi esimerkiksi julistaa Donetskin ja Luhanskin ”kansantasavallat” vapautetuiksi ja Mariupolin ”natsit” lyödyiksi – siitäkin huolimatta, että Azovstalin tehdasaluetta Mariupolissa ei ole toistaiseksi saatu valloitettua.

Nykytilanne voidaan Kangaspuron mukaan kehystää ikään kuin olisi enää kyse viimeisistä rajakonflikteista.

”Aina voidaan kaunistella, eikä ihan tarkkaa kuvaa tarvitsekaan antaa.”

Vielä on vaikea sanoa, milloin sodan kova hinta alkaa paljastua venäläisille ja he saavat tarpeekseen. Kangaspuro muistuttaa, että Neuvostoliitto ehti sotia esimerkiksi Afganistanissa kymmenisen vuotta.

Toisaalta suuret uhraukset voivat sopia myös voitonpäivän henkeen. Kangaspuron mukaan Hitlerin valloituspolitiikka, saksalaisten rotuopit ja 26 miljoonaa kuollutta neuvosto­kansalaista ovat jättäneet syvän muistijäljen venäläisiin sukuihin.

Venäjällä voitonpäivän vietto on muuttanut muotoaan sitä mukaa, kun sotaveteraanit ja sodan kokeneet ovat kuolleet.

”Aikaisemmin juhlintaan kuului, että sotaveteraanit muistelivat kaatuneita ja omia kokemuksiaan, ja haudoilla käytiin kaatamassa ryyppylasillinen vodkaa. Nykyisin on siirrytty enemmän valtion militaristisen sotakoneiston ja armeijan juhlintaan.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat