Venäjän televisiossa Suomen Nato-aikeet nähdään kielteisenä: Näin maan medioissa kommentoidaan Nato-keskustelua

Venäjällä Suomen Nato-jäsenyyttä pidetään jo todennäköisenä ja siihen suhtaudutaan tunnetun kielteisesti.

Kuvakaappaus Sanomalehti Nezavisimaja gazetan sivuilta.

27.4. 2:00 | Päivitetty 27.4. 17:09

Moskova

Venäjän mediassa on raportoitu Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyskeskustelun vaiheista tunnollisesti pitkin kevättä.

Naapurusten Nato-aikeet eivät ainakaan vielä yllä Venäjän median kuumimmaksi aiheeksi, mutta maiden liittoutumiskeskustelua on seurattu tarkasti läpi mediakentän.

Venäjän mediassa varsinkin Suomen Nato-jäsenyyttä pidetään jo lähes todennäköisenä, ja siihen suhtaudutaan tunnetun kielteisesti sekä valtion mediassa että enemmän tai vähemmän riippumattomissa tiedotusvälineissä.

Latviasta käsin toimitettavassa opposition verkkomediassa Meduzassa politiikan tutkija Kirill Šamijev sanoo pitävänsä Suomen Nato-jäsenyyttä Kremlille pienempänä pahana kuin Ukrainan jäsenyyttä.

Hän pitää täysin mahdottomana, että Suomen Nato-prosessi saisi Venäjän suuntaamaan sotatoimia Suomeen, mutta uskoo Nato-jäsenyyden heikentävän Venäjän ja Suomen kansalaisten suhteita.

”Suomi säilytti hyvät suhteet Venäjään Krimin [miehityksenkin] jälkeen. Se yritti aktiivisesti auttaa karjalaisia, vepsäläisiä ja suomalaisia vähemmistöjä Karjalassa ja rajaseuduilla. Viime aikoihin asti meillä oli yksinkertaistettu viisumijärjestelmä Leningradin alueen ja Pietarin asukkaille.”

”Natoon liittyminen sulkee kokonaan mahdollisuuden ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, paitsi korkeimmalla poliittisella tasolla”, Šamijev arvioi Meduzassa viime viikolla.

Sanomalehti Nezavisimaja gazeta puolestaan arvioi Natoon liittymisen heikentävän Suomen ja Ruotsin poliittista itsenäisyyttä sekä rajoittavan niiden diplomaattista toimintatilaa.

”Suomi onnistui Venäjän ja länsiyhteisön välisissä kriiseissäkin toimimaan sovittelijana, joka oli ikään kuin konfliktin yläpuolella”, lehti kirjoitti sunnuntaina.

Nezavisimaja gazetan mukaan Naton jäseninä Suomen ja Ruotsin olisi huomattavasti vaikeampaa yrittää toimia siltoina lännen ja Venäjän välillä.

”Nämä maat voivat tehdä enemmän eurooppalaisen turvallisuuden ja diplomatian hyväksi niin kauan kuin eivät ole liiton sitomia.”

Kirjoituksessaan Nezavisimaja gazeta palaa vielä presidentti Urho Kekkoseen, jota se muistelee yhtenä harvoista ”kirkkaista ja vahvoista” johtajista Suomessa.

”Kekkosen paradoksi ’mitä parempi Suomen suhde Venäjään, sitä parempi suhde länteen’ on vaarassa jäädä menneisyyteen. Myöhemmin luultavasti näyttää siltä, että Ruotsin ja Suominen liittyminen Natoon oli väistämätöntä, mutta se yksinkertaistaa parhaillaan käytäviä monimutkaisia poliittisia neuvotteluja.”

Venäjän päätelevisiokanavalla Pervyi kanalilla sotilasasiantuntija Aleksei Leonkov kommentoi Suomen ja Ruotsin mahdollista Nato-jäsenyyttä Vremja pokažet eli Aika näyttää -nimisessä ohjelmassa huhtikuun puolivälissä.

”[Maiden] väestö on saatava tietoiseksi, että niin kauan kuin maat säilyttävät puolueettomuutensa, Venäjä ei todellakaan ole kiinnostunut niistä sotilaallisesti. Mutta heti kun ne liittyvät Nato-blokkiin, niistä tulee samanlaisia mahdollisia kohteita, kuin muistakin Nato-maista, joihin on sijoitettu Venäjää vastaan suunnattuja aseita.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat