Suomi ja Ruotsi voisivat saada apua Britannian ja Yhdysvaltain läsnä­olosta Nato-prosessin aikana, sanoo ruotsalais­poliitikko

Aftonbladet kertoi maanantaina, että Ruotsi olisi saanut Britannialta ja Yhdysvalloilta lupauksen suojatoimenpiteistä hakemusajaksi.

Ruotsin puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Pål Jonson toivoo Ruotsin hakevan Nato-jäsenyyttä yhdessä Suomen kanssa.

26.4. 19:32

Tukholma

Ruotsi ja Suomi saisivat monenlaista tukea mahdollisen Nato-jäsenyysprosessin aikana, sanoo Ruotsin valtiopäivien puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Pål Jonson.

Jonson korostaa, että Naton turvatakuut koskevat vain sotilasliiton jäseniä, mutta Naton jäsenmaat voisivat antaa Suomelle ja Ruotsille tukea jo jäsenyysprosessin aikana muun muassa laajempien ja kattavampien sotilasharjoitusten kautta.

”Se voisi tarkoittaa esimerkiksi suurempaa läsnäoloa Britannian ja Yhdysvaltain laivastoilta”, Jonson sanoo.

Jonson edustaa oppositiopuolue maltillista kokoomusta, jonka puolustuspoliittisista lausunnoista hän vastaa.

Lue lisää: Suomen ja Ruotsin pitäisi mennä Natoon niin pian kuin mahdollista, sanoo Ruotsin kokoomuksen puolustus­politiikan asiantuntija

Ruotsalainen iltapäivälehti Aftonbladet kertoi maanantai-iltana, että Ruotsi olisi saanut Britannialta ja Yhdysvalloilta lupauksen suojatoimenpiteistä maan Nato-hakemusprosessin ajaksi. Lehden mukaan suojaustoimenpiteissä olisi kyse juuri lisääntyneestä sotilaallisesta läsnäolosta, harjoituksista ja ”vahvasta poliittisesta” tuesta muilta Nato-mailta.

Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto kommentoi tiistaina tiedotustilaisuudessaan turvatakuihin liittyvää keskustelua. Haavisto ei ottanut Suomen turvatakuisiin suoraa kantaa, mutta totesi, että Suomi ja Ruotsi olisivat jäsenyyshakemuksen aikana samankaltaisessa asemassa.

Pål Jonson myös nostaa esille, että jos Suomi ja Ruotsi hyväksyttäisiin Naton hakijamaiksi, ne pääsisivät Naton eri työryhmiin jo ennen kuin maiden jäsenyys olisi ratifioitu kaikissa jäsenmaissa. Suomelle ja Ruotsille avautuisi mahdollisesti laajempi näkymä myös tiedustelutietoon.

”Lisäksi Naton pääsihteeri [Jens Stoltenberg] on ilmaissut puolustusliiton tahdon tehdä suojaustoimenpiteitä hakuprosessin aikana.”

Lue lisää: Suomelle tuskin annetaan varsinaisia turva­takuita Nato-prosessin ajaksi – järeääkin apua voi silti tulla

Naton haluun turvata hakijamaiden turvallisuus on viitannut myös Pekka Haavisto.

Haaviston mukaan on Nato-maidenkin etu, että mitään ”turvallisuuspoikkeamia” ei tapahtuisi sinä aikana, kun jokin maa on hakemassa Naton jäseneksi.

”Eri Nato-jäsenmaiden kanssa on käyty keskustelua sellaisista asioista kuin tehostettu harjoitustoiminta [– –] , joka voi liittyä turvallisuuteen annettuun tukeen jäsenyysprosessin aikana”, hän sanoi.

HS:n tietojen mukaan Suomi ilmoittaa Nato-hakemuksestaan toukokuun puolenvälin jälkeen mutta ei ennen sitä.

Lue lisää: HS:n tiedot: Suomen Nato-hakemus­päätös tehdään touko­kuun puolen­välin jälkeen

Suomen ja Ruotsin kesken keskustellaan Nato-prosessista lähes päivittäin, ja on mahdollista, että maiden mahdollinen Nato-päätös tehdään samaan tai varsin samaan aikaan.

Ruotsissa keskeisimmässä roolissa Nato-jäsenyyden suhteen on pääministeripuolue sosiaalidemokraattien kanta. Tiistaina ensimmäinen sosiaalidemokraattinen ministeri avasi Nato-kantaansa, kun sosiaaliturvaministeri Aradalan Sherakabi kertoi varovasti kallistuvansa jäsenyyden kannalle.

”En ole sataprosenttisesti tehnyt päätöstä, mutta kallistun jäsenyyttä kohti”, hän sanoi.

Hallituksen turvallisuuspoliittinen ryhmä käy parhaillaan keskusteluja Nato-jäsenyydestä. Kaikista puolueista koottu ryhmä kokoontui maanantaina ja seuraavan kerran torstaina. Ryhmän keskustelut eivät ole viime aikoina edenneet mainittavasti, sillä sosiaalidemokraatit eivät ole vielä kertoneet kantaansa jäsenyyteen.

Ruotsin hallituksen Nato-selvityksen pitäisi valmistua 13. toukokuuta mennessä.

On vielä epäselvää, tuleeko hallitus selvityksessään suosittamaan jotain ratkaisua Naton suhteen, sillä sosiaalidemokraatit eivät välttämättä ole 13. toukokuuta mennessä kertoneet kantaansa sotilasliiton jäsenyyteen.

Puolueen sisäiset keskustelut päättyvät 12. toukokuuta, minkä jälkeen puolue tekee päätöksen Nato-jäsenyydestä viimeistään 24. toukokuuta.

On kuitenkin mahdollista, että puolue aikaistaa prosessejaan.

Suomen ja Ruotsin Nato-prosessien aikana maat varautuvat erilaisiin Venäjän vastatoimiin. Tiistaina Venäjä kertoi karkottavansa Moskovasta neljä ruotsalaista diplomaattia. Ruotsin ulkoministeri Ann Linden mukaan Ruotsi tulee vastaamaan karkotuksiin jollain tavoin. Linden mukaan länsimaisten diplomaattien karkotuksilla Venäjä vain vahvistaa kansainvälistä eristystään.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat