Suomen Nato-hakemus tekisi Madridin kokouksesta historiallisen, sanoo Espanjan ulko­ministeri

Espanjan ulkoministeri José Manuel Albares pitää selvänä, että Suomen kaltainen perinteikäs demokraattinen valtio sopisi Naton jäsenmaaksi. Suomen ja Espanjan välillä hän näkee yhteyksiä siinä, miten molemmat sijaitsevat EU:n rajalla.

Espanjan ulkoministerin José Manuel Albaresin mielestä Suomen Nato-jäsenyys vahvistaisi demokraattisten maiden liittoa.

30.4. 11:00 | Päivitetty 30.4. 12:17

Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan helmikuussa pani maailmanpolitiikan kertaheitolla uusiksi, mutta erityisen konkreettiselta Venäjän uhka tuntuu suurvallan naapurimaissa, kuten Suomessa. Se näkyy nyt arjessamme, lähtien Nato-jäsenyyden kannatuksen moninkertaistumisesta.

Huoli Ukrainasta ja Euroopan tulevaisuudesta on kuitenkin yhtäläinen Euroopan sillä laidalla, jonne idästä tuleva Venäjän aggressio ei ulottuisi kovin nopeasti, vakuuttaa Espanjan ulkoministeri José Manuel Albares.

Albares kävi Suomessa keskiviikkona ulkoministeri Pekka Haaviston vieraana. Espanja on yksi 30 Nato-maasta, joiden pitää hyväksyä Suomi jäseneksi, jos hakemus jätetään.

Tehdään siis heti alkuun selväksi Albaresin kanta polttavaan kysymykseen: hänen mukaansa on selvää, että Suomi ansaitsee paikkansa Natossa. Toki samaan hengenvetoon hän muistuttaa, ettei asia ole Espanjan päätettävissä.

”Natoon hakeminen on täysin Suomen kansan ja Suomen hallituksen päätös. Nato-hakemuksen hyväksymisestä puolestaan päättävät kaikki liiton jäsenmaat. Mutta Nato on demokraattisten maiden liitto, ja Suomi on perinteikäs demokraattinen valtio. Minulla ei ole epäilystäkään, etteikö Suomi sopisi joukkoon”, Albares sanoo HS:n haastattelussa Espanjan Suomen-suurlähetystön tiloissa.

Haastattelun aikana Albares korostaa ”perinteisiä eurooppalaisia arvoja”, joita niin Suomi kuin Espanjakin puolustavat ja joiden puolesta Euroopan on nyt oltava valmis taistelemaan. Sellaisia kuin demokratia, vapaus ja moninaisuus.

"Olemme pitkään ajatelleet, että sota ei ole enää Euroopassa tapa ratkaista valtioiden välisiä erimielisyyksiä. Tämä on muuttunut nyt täysin. Siksi meidän on päätettävä, haluammeko palata Euroopassa menneisyyteen: muurien, aitojen ja pelon aikaan. Vai haluammeko jatkaa eteenpäin puolustamalla demokratiaa, moninaisuutta ja vapaata liikkuvuutta?”

Noin vuoden ajan Espanjan ulkoministerinä toiminut Albares kiittelee vuolain sanoin suomalaista kollegaansa ja koko Suomen hallitusta.

Albares kuuluu keskusta-vasemmistolaiseen Espanjan sosialistiseen työväenpuolueeseen. Hän pitää Sanna Marinin demarijohtoista hallitusta ajatuksiltaan hyvin samanlaisena kuin pääministeri Pedro Sánchezin johtamaa Espanjan sosialistihallitusta.

”Meillä on samat näkemykset ilmastonmuutoksesta, vihreästä politiikasta, sosiaalipolitiikasta ja digitaalisesta kehityksestä”, Albares sanoo.

Erityisen yhteyden Suomen ja Espanjan välille Albares vetää siitä, että Espanja ja Suomi molemmat sijaitsevat EU:n rajalla: Suomi itäisellä, Espanja eteläisellä.

”Haluammeko palata Euroopassa menneisyyteen: muurien, aitojen ja pelon aikaan?”

Espanjan eteläinen raja ja siihen liittyvät huolet nousevat useasti esiin Albaresin puheessa.

Hän nostaa esille viime aikoina Suomessakin kiistelyn kohteeksi nousseen Lissabonin sopimuksen artiklan 42, niin sanotun EU:n turvatakuulausekkeen.

Lauseke velvoittaa EU:ta niin, että jos jäsenvaltioon hyökätään aseellisesti, on muilla jäsenvaltiolla velvollisuus auttaa liittolaista kaikin käytettävissään olevin keinoin. Suomen kannalta ongelmana ovat lausekkeessa olevat lievennykset, joiden takia ei ole varmuutta, että artikla 42 takaisi Suomelle sotilaallista apua tositilanteen tullen. Niinpä Suomikin näyttää hakevan nyt turvaa Natosta.

Albaresin näkemys lausekkeesta on myönteisempi. Hänen mukaansa jo lauseke itsessään takaisi niin Suomelle kuin Espanjallekin apua joko idästä tai etelästä tulevan uhan hetkellä.

”Suomen liittyminen Natoon vahvistaisi tätä asemaa vähän enemmän”, Albares sanoo.

Vaikka nyt koko maailman huomio on Ukrainassa ja Venäjän sotatoimissa, espanjalaisesta näkökulmasta on tärkeää tietää, että jos Espanja joutuisi joskus ongelmiin eteläisen rajansa kanssa, heille olisi tarjolla sama apu, jota Suomi tavoittelee nyt mahdollisella Nato-hakemuksella.

Konkreettisista uhkista kysyttäessä Albares puhuu Pohjois-Afrikassa Saharan eteläpuolella sijaitsevasta Sahelin alueesta, joka ulottuu pääosin Senegaliin, Mauritaniaan, Maliin, Burkina Fasoon, Nigeriin, Tšadiin, Sudaniin ja Eritreaan.

”Sahel on epävakaa alue, josta tulee laitonta liikehdintää ja jossa on heikkoja valtioita. Myös Venäjällä on merkittävää läsnäoloa Sahelissa, ja alueella toimii jihadisteja. Kaikkiin näihin asioihin pitää kiinnittää huomiota”, Albares sanoo.

Espanja liittyi Natoon varsin pian diktaattori Francisco Francon valtakauden päättymisen jälkeen vuonna 1982. Onko Espanjan saama konkreettisin hyöty juuri turva etelästä tulevaa mahdollista uhkaa vastaan?

”Totta kai Nato tuo turvaa Espanjalle, itsenäisyydellemme ja suvereniteetillemme. Samalla Nato on auttanut meitä liittymään demokraattiseen perheeseen. Ihmisillä on tapana ajatella Natoa vain sotilasliittona, mutta se on demokraattisten valtioiden liitto, jonka jäsenet jakavat samat arvot”, Albares sanoo.

Suunnilleen saman vastauksen hän antaa, kun kysyy, mitä Nato konkreettisesti hyötyisi laajenemalla Suomeen: se ”kasvattaisi demokraattista perhettä”.

Ulkoministeri José Manuel Albaresin mukaan Espanjan suurimmat turvallisuushuolet liittyvät Sahelin alueen epävakauteen.

”Nato on auttanut meitä liittymään demokraattiseen perheeseen.”

40 vuotta Natossa ollut Espanja isännöi tämän vuoden kesäkuussa Nato-huippukokousta, jonne todennäköisesti koko maailman katseet kääntyvät Ukrainan sodan takia. Suomessa kokous kiinnostaa erityisen paljon – varsinkin jos jäsenhakemus on jätetty sitä ennen.

Albaresin mukaan Madridin kokous olisi ollut joka tapauksessa erittäin tärkeä, mutta Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tehnyt siitä vielä paljon merkittävämmän.

”Jos sen lisäksi käsittelyssä ovat vielä yhden tai kahden maan jäsenhakemukset, luvassa on historiallinen kokous”, Albares sanoo.

Espanjan kaltaiset Nato- ja EU-maat ovat antaneet Ukrainan sodan aikana merkittävää tukea Ukrainalle, mutta Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on tasaisesti vaatinut mailta myös lisätukea, erityisesti raskasta kalustoa.

Tällä viikolla pitkän tasapainoilun päätteeksi Saksa päätti toimittaa raskaita aseita Ukrainaan. Mitä mieltä Albares on siitä, pitäisikö maiden lähettää niitä vielä enemmän ja nopeammin?

”Meidän täytyy antaa Ukrainan armeijalle kaikki mahdollinen apu puolustaa siviilejään ja alueitaan. Mutta on ymmärrettävä, että käynnissä on oikea sota. Kun puhutaan asetyypeistä ja mistä ne tulevat, meidän ei pidä jakaa tätä informaatiota liian avoimesti.”

Ulkoministeri Albares tekee selväksi, että hänen mielestään Espanja on auttanut Ukrainaa esimerkillisesti muun muassa 31 miljoonan euron suuruisella humanitäärisellä avulla, ottamalla vastaan ukrainalaisia pakolaisia, karkottamalla venäläisiä diplomaatteja, lähettämällä aseita Ukrainaan ja osallistumalla pakotteisiin.

”Me annamme niin paljon kuin on mahdollista. Espanjalaiset ajattelevat, että meidän turvallisuutemme on uhattuna, jos Naton itäinen sivu on uhattuna.”

Sen sijaan Euroopan unionin yhteisiä toimenpiteitä arvioidessa Albares sanoittaa näkemyksensä tarkemmin. Toisin kuin moni muu eurooppalainen maa, Espanja ei ole samalla tavalla riippuvainen Venäjältä tulevasta kaasusta. Päinvastoin: Espanjan kaasutuotannon on arveltu olevan yksi ratkaisu venäläisestä kaasusta luopumiseen.

Niinpä Albares ei lähde antamaan tuomiotaan siitä, pitäisikö EU-maiden irrottautua heti venäläisestä energiasta.

”Meille tuollainen päätös olisi hyvin helppo, mutta ymmärrämme, että tässä on kaksi puolta. Emme voi rahoittaa Venäjän laitonta sotaa, mutta samalla emme voi sallia sitä, että Venäjän aloittama sota horjuttaa eurooppalaisia maita. Espanjassa ymmärrämme, ettei meillä ole samaa riippuvuutta Venäjästä kuin monilla muilla mailla. Se on myös eurooppalaista solidaarisuutta”, Albares sanoo.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat