Konflikti Moldovassa olisi eduksi Venäjälle, sanoo tutkija

Moldovassa Ukrainan rajan tuntumassa on tehty viime päivinä useita iskuja.

Isku tuhosi radiomastoja Moldovaan kuuluvassa Transnistriassa tiistaina.

27.4. 19:13 | Päivitetty 28.4. 8:58

Ukrainan kyljessä sijaitseva Transnistrian alue on viime päivinä noussut yhdeksi Ukrainan sodan polttopisteistä.

Ensin maanantaina iskettiin singolla paikallisen valtionturvallisuuden ministeriöön eli käytännössä salaisen poliisin päärakennukseen. Tiistaina puolestaan räjäytettiin Transnistrian sisäministeriön mukaan kaksi radiomastoa, ja iltapäivällä uutisoitiin vielä iskusta sotilaskohteeseen lähellä Tiraspolin kaupunkia.

Keskiviikkona Transnistria ilmoitti lennokeista ja laukauksista kylässä, jossa sijaitsee Venäjän asevarasto, kertovat uutistoimistot.

”Viime yönä useita lennokkeja havaittiin taivaalla Kolbasnan kylän yllä. Aamulla laukauksia ammuttiin Ukrainan puolelta kohti Kolbasnaa”, ministeriö tiedotti.

Lue lisää: Venäjä-mielinen Transnistria nousemassa uudeksi poltto­pisteeksi – Moldovan presidentti kutsui turvallisuus­neuvoston hätäistuntoon

Mutta kuka on iskujen taustalla, ja miksi kapea Moldovan raja-alue on vedetty mukaan sotaan?

Se on hyvä kysymys, vastaa Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Pentti Forsström. Mitään varmuutta iskujen tekijöistä ei ole.

Transnistria on Moldovaan kuuluva mutta Venäjää tukeva separatistialue, jonka hallinto syyttää iskuista Ukrainaa.

Moldovan virallinen länsimielinen hallitus ja Ukraina puolestaan epäilevät Venäjän tai sitä tukevien ryhmien lavastaneen iskut tavoitteenaan horjuttaa Moldovaa tai hyökätä sinne. Ukrainan ja Moldovan viranomaisten mukaan Venäjä myös suunnittelee hybridihyökkäyksiä Moldovaan.

Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov kuittasi syytökset ”taas uutena valheena”.

Sekasotkun ymmärtämiseksi kannattaa kerrata hieman historiaa.

Forsströmin mukaan on ensinnäkin selvää, että kun Transnistrian separatistihallinto syyttää iskuista Ukrainaa, se puhuu Venäjän puolesta.

Moldova on yksi Euroopan köyhimmistä valtioista ja sisäisesti jakautunut maa: Neuvostoliiton hajotessa Moldovan virallinen hallinto pyrki erottautumaan Venäjästä, kun taas Transnistrian alueen venäjänkielinen enemmistö oli voimakkaasti Venäjän puolella.

Aseelliseksi äitynyt konflikti rauhoittui vuonna 1992, kun Moldova ja Venäjä sopivat, että Venäjä lähettää ”rauhanturvajoukkoja” Transnistriaan. Siitä lähtien alueella on ollut noin 1 500 venäläissotilasta ja separatistihallinto, joka on tosiasiallisesti Venäjän talutusnuorassa.

”Niillä joukoilla ei ole suoraan tekemistä Ukrainan sodan kanssa. Mutta jos alueella nyt syttyy konflikti, Ukrainan on pakko reagoida siihen. Heillä on käytännössä 1 500 vihollisen sotilasta selustassa”, Forsström sanoo.

Ukrainan ja länsimaiden tiedustelupalvelut ovatkin varoittaneet, että Venäjä voisi käyttää Transnistriassa olevia joukkoja hyökätäkseen Ukrainaan.

Neuvostoliiton jäljiltä Transnistriassa on myös valtava määrä vanhaa asekalustoa. Alueella toimi aikoinaan Neuvostoliiton 14. armeija, Forsström sanoo.

”Minun ymmärtääkseni ammus- ja asemateriaalia on yli 20 000 tonnia. Se on aivan järjetön määrä.”

Pääosin kalusto on kuitenkin niin vanhaa ja vaarallistakin, ettei sitä voi enää käyttää sotimiseen, Forsström arvioi. Vuosien saatossa asemateriaalista osa on lisäksi hävitetty tai kuljetettu Venäjälle hävitettäväksi.

Työntekijät purkavat Odessaan menevää avustuslastia Chișinăussa Moldovassa.

Vaikka varmuutta Transnistrian viime päivien iskujen tekijästä ei ole, konflikti olisi Forsströmin mukaan ennen kaikkea Venäjän etu.

”Tietyllä tavalla nyt herätetään tämä Moldovan sisäinen vanha konflikti henkiin. Venäjä hyötyy siitä, että tulee yksi ongelmapesäke lisää”, hän sanoo.

”Moldova on Naton rajamaa, joten konflikti kyllä veisi maailman huomiota.”

Samoin kuin Ukraina, Moldova on vuosien saatossa välillä nojannut enemmän länteen ja välillä itään. Viime aikoina se on Ukrainan lailla nojannut länteen ja tavoitellut muun muassa EU-jäsenyyttä. Sitä Venäjä ei ole katsonut suosiolla sivusta, Forsström sanoo.

Venäjä ilmoitti viime viikolla Ukrainan-operaationsa eli sodan yhdeksi tavoitteeksi maayhteyden saamisen Ukrainan rantaviivan kautta Transnistriaan. Se ei tosin näytä mahdolliselta, Forsström sanoo.

”Se on varmastikin ollut suunnitelmissa ja ajatuksissa, mutta sota on näyttänyt, ettei Venäjällä ole kykyä siihen.”

Epävakautta voi luoda vähemmälläkin. Transnistria julistautui yksipuolisesti itsenäiseksi jo 1990-luvulla, mutta yksikään YK:n jäsenvaltio ei ole tunnustanut sitä. Voisiko Venäjä tunnustaa Transnistrian itsenäisyyden samaan tapaan kuin se teki sodan alussa Itä-Ukrainan separatistialueille?

Forsströmin mukaan voisi hyvinkin.

”Tällainen sisäinen rikkominen on varteenotettava vaihtoehto, jolla Venäjä voisi aiheuttaa turbulenssia koko Euroopan turvallisuusjärjestykseen.”

Samalla se aiheuttaisi päänvaivaa Ukrainalle, jonka olisi pakko varautua Moldovan konfliktin seurauksiin.

”Se heikentäisi Ukrainan asemia idässä. Pahimmassa tapauksessa Ukraina joutuu kahden sotarintaman puristukseen.”

Iskujen tekijästä riippumatta Moldovan jäätynyt konflikti on nyt noussut maailman huomion keskipisteeseen.

”Sanoisin, että jo se, että tämä kysymys nousee esille, on Transnistrialle saavutus sinänsä.”

Oikaisu 28.4.2022 kello 7.56: Aihetta kommentoi erikoistutkija Pentti Forsström. Aiemmin nimi oli kirjoitettu väärin muotoon Petteri Forsström.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat